Asiantuntija: Ilmasto lämpenee hälyttävästi – Tekoja tarvitaan nyt

Pariisin sopimus velvoittaa pitämään lämpötilan nousun alle kahdessa asteessa ja pyrkii rajoittamaan nousun 1,5 asteeseen. Tuo puolen asteen ero on merkittävä. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Välimeren maissa makean veden saatavuus putoaa kaksinkertaisesti. Yhdeksän prosenttia, jos nousu on 1,5 astetta ja 17 prosenttia, jos nousu on kaksi astetta. Se tarkoittaa sitä, että merivesi nousee ylimääräiset 10 cm (30 cm sijaan 40 cm). Tämän seurauksena vehnä- ja maissisadot kutistuvat Länsi- Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa.

Lämpötilan nousemisen myötä koralliriuttojen riski tuhoutua nousee 90 %:sta (1,5 astetta) 98 %:iin (2 astetta) vuoteen 2050 mennessä. Koralliriutat ylläpitävät rannikoiden kalakantoja, joista kolme miljardia ihmistä on nyt ja kuusi miljardia ihmistä on vuonna 2025 ainakin osittain riippuvaisia.

Mitättömältä vaikuttava puoli astetta on ratkaiseva köyhyyden torjunnassa. Voi vain kuvitella millaisia kansainvaelluksia Pohjois-Eurooppaan tämä puoli astetta tulee aiheuttamaan lastemme elinaikana kun alueet, joilla väestönkasvu on nyt suurinta, muuttuvat elinkelvottomiksi.

Puolen asteen lämpötilan nousu tarkoittaa siirtymistä uuteen ilmastojärjestelmään erityisesti trooppisilla alueilla, kun taas 1,5 astetta lämpimämmässä maailmassa muutokset rajoittuvat ilmaston luonnolliseen vaihtelevuuteen.

Meistä jokaisen moraalinen velvollisuus on tehdä kaikki voitavansa, jotta lastemme ei tarvitse kokea tuota uuttaa ilmastojärjestelmää.

Nykyisellä fossiilisten polttoaineiden kulutuksella ilmasto lämpenee arviolta kolme astetta vuosisadan loppuun mennessä. Toistaiseksi ei ole tehty riittävästi toimenpiteitä, jotka olisivat ohjanneet meidät sivuun tuolta tuhoisalta polulta. Jotta lämpötilan nousu saadaan rajattua 1,5 asteeseen, globaalien päästöjen täytyy kääntyä laskuun välittömästi, lisäpäästöissä on päästävä nollaan vuoteen 2050 mennessä ja tuon jälkeen hiilidioksidia on sidottava enemmän pois ilmakehästä kuin sinne päästetään.

Tämä vaatii saman tyyppistä yhteiskunnallista täyskäännöstä kuin toisen maailmansodan jälkeen, kun nykyisen hyvinvointivaltion perusta luotiin. Tätä meidän tulee vaatia hallitukseltamme, EU:lta ja itseltämme vastuullisina kuluttajina.

Kaksikymmentä vuotta sitten olisimme vielä ehtineet käydä pelkkää keskustelua tarpeellisten toimenpiteiden muodoista. Nyt tilanne on kuitenkin ehtinyt yltyä hälyttäväksi. Me lähestymme nykyisellä hiilidioksidin kulutuksella kolmen asteen lämpötilanousua. Jotta voimme säilyttää planeettamme elinkelpoisena, on meidän välittömästi käynnistettävä kaikki tutkitusti tehokkaat toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi.

Suomessa on viipymättä solmittava parlamentaarinen sopimus, joka sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ilmastotieteen vaatimassa mittakaavassa (vähintään 60% vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta). Tämä tavoite tulee todennäköisesti kiristymään syyskuussa 2018, kun IPCC julkaisee erikoisraporttinsa.

Tuo 60 prosentin päästövähennystavoite edellyttää sellaisia toimenpiteitä kuin hiilen lattiahinnan asettaminen Suomeen ja naapurimaihin, fossiilisten polttoaineiden tukien poistaminen, lentoveron asettaminen, lyhyiden lentojen kieltäminen, turpeen ja kivihiilen käytön kieltäminen, hiilinielujen kasvattaminen suojelemalla metsiä ja soita kotimassa sekä metsittämällä trooppisia alueita, satojen miljoonien eurojen osoittaminen kehitysyhteistyöhön naisten kouluttamiseen sekä ilmastonmuutokseen varautumiseen. Nämä täytyy käynnistää välittömästi.

Vaikka yksittäisen kuluttajan rooli on rajallinen ilmastonmuutoksen hillinnässä, jokaisen suomalaisen kannattaa ottaa vastuuta tekemällä Myrskyvaroitus ry:n ilmastolupauksen, puolittaa oma hiilijalanjälkensä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. On myös tärkeää keskustella teoista lähipiirissä ja siirtyä porukalla vähähiilisempään elämään.

Mervi Ukkonen
filosofian maisteri
(kestävyystiede)

 

Liike Nyt julkaisee sivuillaan viikkoteeman mukaisia artikkeleita eri alojen asiantuntijoilta. Tämän viikon teemana on ilmastonmuutos. Vieraskirjoittajien mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä edusta Liike Nytin mielipiteitä.
  • Mitä ihmeen prosenttileikkiä sinä leikit?

    Kirjoitit muun muassa: ”Tuo puolen asteen ero on merkittävä. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Välimeren maissa makean veden saatavuus putoaa kaksinkertaisesti”.

    Aivan järkyttävän epätieteellistä yskähtelyä.

    Kyllä meidän pitäisi pystyä keskustelemaan ilmaston jatkuvasta muuttumisesta myös rehellisesti.

    • Hei, kiitos artikkelista
      – pysäytti minua miettimään omia valintojani sekä huomaamaan kuinka laaja on kysymys maailman väestön hyvinvoinnista.

    • Juuri näin! Ilmasto muuttuu, mutta lukuja joita meille syötetään totuutena ei voi pitää sellaisina.
      Emme kykene ennustamaan kunnolla edes muutaman päivän säätä. Uskooko liike nyt kykenevänsä ennustamaan vuosikymmenten päähän? Minä en usko siihen.

      Mitä tulee toimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi niistä on syytä keskustellä rehellisesti. Niin kauan kuin turve ei kasva suolla, hiililellä lämpövoomaloissa tuotettua sähkö dumpataan markkinoille valtion tuella ja lentokoneet lentävät täysin verottomalla polttoaineella autoilijoita pienemmin päästöin keskustelun aloittaminen on kovin vaikeaa.

      • Sää ja ilmasto on kaksi eri asiaa. Mitäköhän valheellisia lukuja on syötetty meille?

      • Vaikka tänä päivänä kyettäisiin 100% varmuudella ennustamaan, että ilmasto lämpenee seuraavan 100 vuoden aikana alle 1 asteen (viimeiset 140 vuotta muuetn 0,8 astetta) ja että lämpeneminen on hyvä kasvillisuudelle, viljantuotannolle ja ylipäänsä positiivinen asia muutoinkin, niin moni ”uskoon tullut” ”maailmanlopun kaahari” säilyttäisi oman päänsä edelleenkin näissä asioissa.
        Siitä huolimatta kuuntele prof. William Happer: https://www.youtube.com/watch?v=FsTweZIRpos&t=287s

    • Oliko tässä jotain epärehellistä. ”Välimeren maissa makean veden saatavuus putoaa kaksinkertaisesti. Yhdeksän prosenttia, jos nousu on 1,5 astetta ja 17 prosenttia, jos nousu kaksi astetta.”

      • En kirjoittanut epärehellisyydestä (vaikka sitäkin alustuksessa saattoi olla, kun nyt kommenttisi jälkeen ajattelen), vaan epätieteellisyydestä.

        Mitä tarkoittaa makean veden ”saatavuuden putoaminen kaksinkertaisesti”? Kolmen Celsius-asteen vähenemää veden määrässäkö? Kuinka Celsius-asteet muutetaan litroiksi? Entä kuinka tuossa Ukkosen kaavassa otetaan huomioon jokien patoaminen kastelua varten?

        Ammattilobbari Mervi Ukkonen ei perustellut sekavaa heittoaan millään tavalla. Hänen väitteensä oli totuusarvoltaan samaa luokkaa kuin jos minä alkaisin väittää, että jokaisen tuulivoimalan konehuoneeseen on kätketty ihmiskunnalle vielä nyt tuntemattomalta planeetalta Zipilae tullut avaruusalus.

        Nämä keskustelut olisivat hedelmällisempiä, mikäli jokainen jaksaisi pysyä edes joten kuten totuudessa.

    • Ei voi olla keskustelun kannalta tuhoisampaa, kuin takertua nyansseihin, kuten prosenttilukujen oikeellisuuteen. Paljon oleellisempaa on ymmärtää ja tunnustaa, että ilmastonmuutos tulee tapahtumaan joka tapauksessa teemme me täällä Suomessa mitä hyvänsä. Paljon todennäköisempää on, että ilmasto lämpiää yli kolme astetta, kuin että lämpiäminen jäisi alle kahteen asteeseen. Miksi? Koska sen saavuttamiseksi ei kenenkään tarvitse tehdä mitään. Lopetetaan siis puheet ilmastonmuutoksen torjunnasta – ihmisestä ei omasta kaikkivoipaisuudestaan huolimatta siihen ole. Aletaan sen sijaan puhumaan oleellisemmasta eli muuttuneeseen ilmastoon sopeutumisesta. Hämmästyttävää kyllä, monet keinot sopeutumiseen ovatkin samoja, joita tarjotaan muutoksen torjunnan välineiksi. Yksi oleellisimpia on omavaraisuusasteen nostaminen – niin energian, ravinnon, kuin puhtaan vedenkin suhteen. Tässä laskuharjoituksessa huomataan nopeasti, että säästäväisyys jatkuvan kasvun fantasian sijaan, on paitsi ihailtava ja toivottava ominaisuus, myös välttämättömyys.

  • Todella tarvitaan tällaista politiikkaa jossa päätökset tehdään ennen kaikkea ilmastoa ajatellen. Ilmastonmuutos on siinä pisteessä ettei pelkkien lamppujen vaihto riitä. Tottakai yksilöiden valinnoilla on merkitystä, mutta sillä ei enää ongelmaa ratkaista. Tarvitaan isoja päätöksiä niin valtioilta kuin yrityksiltä, mutta milloin niitä saadaan tehtyä ja ollaanko ajoissa? Miten saataisiin yksilöt tietoisemmiksi ja kiinnostumaan ilmastonmuutoksesta erityisesti ensivuoden vaaleja ajatellen? Valitettavan monien mielestä ilmastonmuutos ei vaan ole kiinnostava asia.

  • Tosi tärkeä aihe ilmastonmuutos ja pitäisi politiikassa puhua enemmän ja tehdä lakeja sen hillitsemiseksi. Suomessa(kin) pitäisi herätä, että vaikka täällä pohjoisessa maassa pieni lämpötilan nousu ei paljon tunnu, niin vaikutukset on isot.

  • Hyvä teksti siksi että siinä on konkreettisia toimenpiteitä siten, että se vaikuttaa tavallisen kansalaisen tottumuksiin. LiikeNyt-ilmoittautuneet voisivat vaikka lopettaa jokavuotiset etelänmatkat lentäen tai tehdä reissu vain joka toinen-kolmas vuosi.

  • Hyvin alkaa, kieltoja ja rajoituksia… Mitäpä jos perattaisiin vaikka 90-luvun ja 2000-luvun alun ennustukset ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista 2010-luvun maailmaan, ja katsotaan miten lähelle ovat osuneet.

    Juu, mallit ovat niistä ajoista ”tarkentuneet”, kun ennustukset eivät olekaan pitäneet yhtä todellisuuden kanssa.

    Täysin kritiikitön pelottelu ei johda yhtään mihinkään ajattelevan kansanosan parissa.

  • Ilmastonmuutoksen hillitseminen on tärkeä asia, mutta sen vaikutukset Suomeen saattavat olla päinvastaiset kuin oletetaan. Tiedot Golf-virran hidastumisesta viittaavat siihen, että arktisten alueiden jäätikköjen sulaminen tuo meriin valtavat määrät suolatonta vettä. Jos jäätiköiden sulaminen jatkuu, Golf-virta voi pysähtyä. Se toisi kylmää pohjoiseen Eurooppaan, kun taas muualla saattaisi olla ennakoitua kuumempaa.

    Ilmastonmuutos on vain osa ongelmaa. Ympäristöjen suojelu kuten luonnon, eläinten, eliöstöjen, järvien, jokien ja merien suojelu on yhtä tärkeää. Kyse ei ole pelkästään hiilidioksista vaan myös muista ympäristöä ja ihmisten terveyttä vaarantavista päästöistä. Kiinan isoissa kaupungeissa kuolee vuosittain 3 miljoonaa ihmistä ilmansaasteisiin, 6 miljoonaa ihmistä saa hengityselinten sairauksia.

    Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ympäristönsuojelu tulevat viemään yhä suuremman osan yhteiskunnan voimavaroista mitä pitempään ongelmat ovat ratkaisematta.

    Olemmeko siihen valmiita? Markkinatalous ja sosialismi eivät ole pystyneet ratkaisemaan ilmastonmuutoksen ja ympäristön rappeutumisen aiheuttamia ongelmia. Ne pitää ratkaista sekä kansalaisen vastuunotolla että valtion tasolla. Meidät on totutettu siihen, että valtio hoitaa kaiken. Mutta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ympäristön suojelemiseksi tarvitaan jokaisen kansalaisen panosta ja vastuunottoa.

    • Ainoa tehokas tapa hillitä liian nopeaa ilmaston muutosta (ilmasto on muuttunut aina) olisi maaimanlaajuinen syntyvyyden sääntely. Mikäli lisääntyvä väestön määrä saataisiin laskemaan, se vähentäisi energian kulutusta, hidastaisi eroosiota, vähentäisi ilman, maan, ja vesien saastumista. Vähentäisi metallien, mineraalien, metsien kulutusta yms. yms.

      Kehitysapu tulisi kytkeä kohdemaiden syntyvyyden laskuun. Periaatteella, vähenevä väestön määrä, enemmän kehitysapua ja päin vastoin.

      • Väestönkasvu on valtava ongelma vaikka ilmasto ei lämpenisikään. Monilta alueilta tila loppuu kun kaikki maat otetaan ihmisten käyttöön. Eläinlajit kuolevat sukupuuttoon, ruoka ja vesi loppuvat, jäteongelmat ja saastuminen pahenee jatkuvasti jne jne.

      • Tähän vähän tartun.

        Syntyvyyden sääntely / väestönkasvu::: Jos on uskominen ylen artikkelia YK.n rapostista kesältä 2015, https://yle.fi/uutiset/3-8190745 , väestönkasvu aikavälillä 2015- 2100 olisi 3,9 miljardia, josta afrikan osuus olisi 3,3 miljardia. Tuo osuus luonnollisesti painottuisi vuosisadan jälkipuoliskolle. Afrikan väestönkasvu sinällään olisi käsitykseni mukaan ilmastonmuutosta suurempi ongelma Euroopalle!!! Asiantuntijakin olankohauttaa, että Afrikasta olisi tulossa lisää jengiä enemmän kuin jaettavaa.

        Tulisi panostaa siihen, että nykyiset Afrikkalaiset pysyisivät kotona ja heitä jälkeläisineen ei olisi vuosisadan loppuun mennesä 4,4 vaan korkeintaan 2 miljardia!!!

    • Pohjoinen merijää ja jäätiköt ovat jo muutaman vuoden kasvaneet. Atlantin lämpötila on syklinen, noin 60v pituinen jakso (Atlantic Multidecadal Oscillation, AMO). 80-luvulla alkoi lämpenemisjakso, joka päättyi 2010-luvulla. Seuraavat 30v Atlanti viilenee, ja jäätiköt ja merijää laajenee. Tämä näkyy myös koko planeetan ilmastossa, kuten Tyynen meren El-Ninokin, jolla on lyhyempi sykli. Ilmaston lämpeneimseen on vaikuttanut myös auringon omat syklit, jokta näyttävät myös lupaavan kylmiä aikoja. Pieni jääkausi (LIA) liitetän tähän ilmiöön. Myös otsonilla on osansa maapallon ilmastossa viilentävänä tekijänä. Neljäntenä pitäisi otta huomioon tulivuorten purkausten mahdollisuus, meillä on pitkään ollut jakso ilman isoja purkauksia, jotka viilentävät osaltaan. Hiilidoksidilla on mahdollisesti myös oma osansa, mutta ilmastovaihtelu voidaan selittää ilman sitäkin. Jos ilmasto ei lähde jo tapahtuneeksi ennustettuun nopaan lämpenemiseen seuraavan 10v sisällä, voidaan hiilidioksidin merkitys todeta varsin vähäiseksi.

  • Ilmastonmuutokseen takertuminen ihan ensimmäisenä asiana on Liike Nytiltä vikatikki. Ilmastonmuutos ei tosiaankaan ole Suomen ja Suomessa harjoitettavan politiikan ongelmien kannalta ensimmäinen asia.

  • Elintason pienentäminen kasvattaa elämisen tasoa. Kannattaa varoa vempaimia, jotka ensin laskevat päästöjä ja sitten kasvattavat niitä viiveellä tai jossain muualla. Ja asiantuntijoita, jotka saavat palkkansa elintason kasvattamisesta.

  • Jos verokohtelu olis sellaisille tuotteille edullisempi siinä olis jo hyvä alku.

    • Täysin samaa mieltä – tavat eivät valitettavasti muutu jos niistä ei ole saatavilla hyötyä…ajatuksia vaikka tuolta Norjasta joka on suuri öljyntuottajamaa, mutta tukee sähköajoneuvoihin siirtymistä verotuksella ja muilla kustannus hyödyillä.

  • Maapallon ilmasto on muuttunut aina ja paljon ennen ihmistäkin suuntaan sekä toiseen. Kuten auringon säteilyvaikutukset. Tämä täytyy muistaa koko keskustelussa.

    Toinen asia on ihmisen omat vaikutukset ja siihen voimme vaikuttaa. Olisiko syytä laittaa fokusta tähän dokumentin esilletuomaan ilmiöön? Tämä näyttää siltä oikeasti suurelta asialta. https://areena.yle.fi/1-3383587

  • Nyt tulee varmaan kiivaita vastakommentteja, mutta en ole trolli. Asiasta puhutaan yleensä kritikittömästi tosiasiana ja tässäkin artikkelissa käytettiin lukuja kymmenyksen tarkkudella. Muutoksen ehkäisemistä olisi helpompi kannattaa, jos pystyisi jotenkin luottamaan ”asiantuntijoihin”. Jos ei muutos olekaan pääosin ihmisen aiheuttamaa, menevätkö torjuntaan suunnatut varat hukkaan?

    • Vastaus loppuvirkkeesi kysymykseen on varmaan jokaisen mielestä ”Kyllä”.

      Rahat menevät ihmiskunnan ja varsinkin suomalaisen yhteiskunnan kannalta ajatellen hukkaan, kun lahjoitamme miljarditolkulla verottamalla kerättyä rahaa esimerkiksi kannattamattomien tuulivoimaloiden omistajayhtiöille, vaikka tuulivoimaloista on vain haittaa sähkön tuotannolle Suomen oloissa.

      Talven pakkasilla, kun sähköä tarvitaan, lintusirkkelit eivät tuota wattiakaan. Keväästä syksyyn, kun sähköä tarvitaan vähemmän, ne estävät pörssin toiminnan vuoksi todellisesti tuotetun sähkön myynnin markikinaehtoisesti toimivilta vesivoimaloilta. Lintusirkkelit pyörivät tappaen hyödyllisiä lintuja ja lepakkoja, mutta veronmaksajien on silti annettava vielä lisäksi rahaa tuulivoimaloiden omistajille turhasta tuotannosta.

      Minun mielestäni yritytoiminnankin on oltava moraalisesti kestävää.

      Ainakaan yhteiskunnan ei pitäisi tukea moraalitonta toimintaa.

  • Ilmastonmuutos on todellista mutta en usko että voimme asialle paljoa tehdä. Varsinkaan pieni 5 miljoonainen kansa jossa jo nyt monet asiat erittäin hyvin luonnon kannalta verrattuna suurimpaan osaan maita. Lisäksi luonnonvoimille emme paljoa voi, aurinko, maapallo elää elämäänsä oli ihmisiä tai ei.

  • Media on osa ongelmaa, sillä median agendalla on omistajiensa voittojen kasvattaminen ja mielipidevaikuttaminen. (Voi kunpa se olisi vilpitön halu sivistää lukijoita ja tarjota tietoa, jotta mediakuluttaja voisi tehdä itse johtopäätöksensä oikeaan tietoon perustuen.)

    Klikkiuutiset ja huomiohakuinen hömppä pitävät medialuottamuksen matalana. Pariisin ilmastosopimustakin koskevassa uutisoinnissa on keskitytty pääosin negatiivisten assosiaatioiden liittämiseen Trumpia kohtaan.

    Minä olisin halunnut lukea siitä, mitä ilmastosopimus sisältää konkreettisesti, mitkä maailman maat ovat sopimuksessa mukana ja mitkä eivät. Olisin myös mielelläni kuullut Trumpin oman kannan sopimuksesta luopumiselle ilman toimitusten värikyniä ja suodattimia.

    Olennaista ja kiinnostavaa tietoa saa hakemalla hakea. Kohuja, tunteita ja etenkin Trump-vastaisia keppihevosia kohtaa tilaamattakin.

    Kun mediakuluttaja ei koe mediasuhdettaan kunnioittavaksi ja vilpittömäksi, voi medialle olla vaikeaa kertoa uskottavasti isoista ja merkittävistäkään asioista, kuten ilmastonmuutoksesta.

    Ilmastonmuutoskin saattaa uutisena tuntua mediakuluttajasta vain yhdeltä kestokohulta muiden päivittäisten ”kohujen” joukossa.

    Ongelma on ehkä siinä, ettei media pysy hiljaa niinä päivinä, kun mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut?

    • Minustakin on ikävää, että media on täynnä asiaan liittyvää roskaa jopa hesaria ja yleä myöden. Oikeaa ja asiallista tietoa on vaikeata saada ja roskan erottaminen on monille ja itsellenikin hankalaa. Politiikassa ihmisiin uppoavan roskan jakamisella myös kerätään ääniä ja valtaa.

      • Esimerkkinä tästä median harhaanjohtavuudesta esim. hesarin viime viikon juttu jossa väitettiin Suomen olevan surkea muovinkierrättäjä. Kysyin heiltä, että mitkä maat ovat parempia. Vastausta ei hesarilta tullut, mutta joku kommentoija kehtasi väittää, että kaikki Euroopan maat…

    • Ilmastonmuutos on niin vakava asia, että sen suhteen pitää tehdä kaikki mitä voimme. Ongelma ei ole kuitenkaan Suomi, joka kykenee tarvittaessa nykyistä vaikuttavampiikin ratkaisuihin. Ongelma ovat isot saastuttajat, Kiina, Intia, Yhdysvallat ym. Lisäksi Afrikan ja osin Aasian väestönkasvu on merkittävä osa ongelmaa. Eli vaikka Suomessa teemme mitä, sillä ei ole globaalilla tasolla vaikutusta. Isot pelurit tarvitaan tähän mukaan.

    • Ongelma on siinä, että media ei halua uutisoida totuutta. Tämä johtunee pääasiallisesti toimittajien kyvyttömyydestä ymmärtää ja referoida lähteitään, etenkin liittyen ilmaston muutokseen. Lisäksi mielellään käytetään termejä kurittomasti, jopa saman artikkelin ja etenkin saman median sisällä.

      Tämä johtaa luottmusvajeeseen mediaa kohtaan ja avaa ovea kaikenlaiselle vaikuttamiselle ja manipulaatiolle.

  • Entäpä ST1:n Mika Anttosen pointit: 1. Hiilidioksidia on jo niin paljon ilmakehässä, että päästöjen leikkaaminen ei riitä. 2. Pitää lisätä maapallon kapasiteettia sitoa hiilidioksidia metsittämällä autioituneet alueet. Aurinkovoimalla vettä merestä, josta suola poistetaan matkalla.

  • Suomi Euroopan harvimmin asuttuna maana ei vaikuta ilmaston muutokseen, vaikka kansalaiset laitettaisiin kaikki pyöräilemään töihin. Se on näpertelyä. Toissa viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan suurempi määrä suomalaisia harkitsee auton ostoa, kuin koskaan aikaisemmin. Ja tämä kehitys on täysin linjassa kansainvälisesti vertaillen, niin länsimaissa kuin kehittyvissä maissa. Verratkaa raskasta polttlöljyä käyttävien tankkereiden päästöjä autoilun päästöihin. Siellä on parannettavaa ja paljon.

  • Artikkeli sisälsi faktoja (oletan näin), jotka jo ovat ns. yleistä tietoa. Siitä puuttui kokonaan analyysi mitkä vaadittujen toimien seuraukset ovat suomalaiselle teollisuudelle, metsätaloudelle ja kaupalle. Itse arvostan Eija-Riitta Korholan perusteltuja kannanottoja eurooppalaisesta ympäristöpolitiikasta, joka on ajanut tuotannon kehittyviin maihin sekä kehitysmaihin, jota kautta kokonaispäästöt ovat kasvaneet. Odotin hieman perustellumpia keskustelunavauksia.

  • Tärkeätä olisi kaikessa erottaa se, mitkä omat tekemiset olisivat merkittäviä, mitkä vähemmän merkityksellisiä. Sitran tekemä kysely, joka osoitti lentomatkustamisen haitallisuuden hiilijalanjäljen muotoutumisen kokonaisuudessa – oli erinomainen.

  • Artikkelien käyttäminen ja sen ohessa oleva keskustelu antaa hyvää pohjaa kyselylle.

    Kysely on hyvä alku, mutta edellyttää useamman iteraatiokierroksen, jotta kokonaisuudesta saadaan täsmällisempi kuva mitä vastaajat tarkoittavat tai kokevat kysytyistä asioista ja yksityiskohdista sekä syy-seuraussuhteet avautuvat. Moderointia ja asiantuntijuutta sopivasti mukaan…

    Hyvä ja tärkeä aihe kyselyn kohteena. Kun porukkaa saa aktivoitua, ovat näkemyksetkin tasapainoisempia ja sisältävät erilaisia havaintoja.

    Toivottavasti raikastaa poliittista kulttuuria ja houkuttelee väkeä pois samanmielisten kuplista kehittämään yhteisiä asioita. Tuoden keskusteluun mukaan arvoviisautta!

  • Tukholman rauhantutkimusinstituutin viime viikolla julkaisemat asevarustelukustannukset, lähes 4 miljardia euroa päivässä, pitäisi käyttää vaikkapa ilmastonmuutoksen torjuntaan eikä toistemme tappamiseen tai sen harjoitteluun. Sotilaat voisivat mennä simulaatoreihinsa ja harjoitella siellä pienistä taisteluista aina maailman tuhoamiseen saakka. Ilmastommekin hyötyisi ja ihmiset saisivat elää rauhassa. Nyt näyttää, että sotilas-teollinen kompleksi yhdessä onnettoman kansainvälisen poliittisen päätöksenteon myötä tuhoaa kaikki elämisen edellytykset.
    Asioita pitäisi alkaa purkaa sieltä, mistä ihmiskuntaa uhkaa suurin tuho. Ilmastonmuutos on ilman muuta kärjessä, mutta kollektiivinen kansojen välinen terrorismi = sotilaallinen väkivalta on ensin estettävä.

    Ilkka Huovio

  • Hienoa, saisimmeko vielä nähtäväksi ne laboratoriotutkimuksen tulokset joihin perustat näkemyksesi, myös raakadata, kiitos ? Tämän kokoluokan vähennykset suorastaan edellyttävät tuloksien julkaisua, sekä tarkkaa kuvausta käytetyistä metodeista.

  • Ilmasto lämpenee ja siitä tiedemiehet ovat suhteellisen yksimielisiä vaikkakin toki eriäviä mielipiteitä löytyy. Tavallisen tallaajan vinkkelistä ei ole oleellista keskustella kymmenyksistä mutta tulee kunnioittaa asiantuntijoiden näkemystä onko nousu 1,5 vain 2 astetta. Jokainen yksilö, yhteisö, yritys ja erityisesti valtio voivat vaikuttaa siihen että suunta on oikea ja pyrimme tietoisesti kohti tavoitetta. Suomella on iso mahdollisuus vaikuttaa globaalisti ja positiivisesti ilmaston muutokseen kun ajattelee miten taitavia osaajia ja yrityksiä meillä on ilmaston muutokseen liittyviin ilmiöihin. Moni meistä tekee arjessa jo päätöksiä liittyen ilmaston lämpenemiseseen ja toivoisin että yritykset, yhteisöt ja valtiot olisivat näkyvämmin mukana yhteisissä talkoissa ilmastonmuutoksen vaikutusten minimoimiseksi.

    • Pystytkö löytämään tutkimusta tai todellista asiantuntijaa, joka osaa varmuudella sanoa, että ilmastonmuutos pysähtyy täysin jos ihminen lopettaa kaikki päästöt viikon päästä tästä hetkestä? Väitän että asiasta ollaan yhtä varmoja kuin siitä että maa on pannukakku tai siitä että öljy loppuu 80 – luvulla.

      Kannatan puhtaamman ympäristön puolesta tehtävää työtä, mutta samalla meidän tulisi mielestäni valmistautua selviytymään tulevaisuuden muutoksista elinympäristössämme.

  • Luin Mervi Ukkosen kirjoituksen, jossa ei sinällään ollut mitään uutta. Luontoa tulee suojella saastuttamiseslta, se on selvä. Toimet jolla päästään lunnon ja ihmisen toimien väliseen tasapainotilaan ovatkin jo sitten hakusessa. Nyt ollaan tuskaisessa käsienvääntelyvaiheessa, mitään uutta ja toteuttamiskelpoista ei ole vielä mainuttu näissäkään kirjoituksissa ja kommenteissa. Täytin kyselyn ja hämmennyin, tällä kysymyksenasettelulla kykenin vastaamaan vain yhden kerran kyllä. Tämä johtuu siitä, että asun reilusti Napapiirin pohjoispuolella ja vastaamalla kyllä kaikkiin kysymyksiin olisin toiminut omia etujani vastaan siinä määrin, ettei elämäni olisi ollut enää mahdollista täällä, jos kaikki toimet toteutuisivat edes jossakin määrin. Väitän, että kysymyksenlaatija on miettinyt kysymyksiä Helsingissä tai sielläpäin, täältäpäin katsoen tilanne on ihan toinen. Pidän kysymyksiä populistisina ja liian yksioikoisina, ne eivät johda mihinkään, tai jos johtavat niin katastrofiin. Liike Nyt on pystyttävä huomattavasti parempaan ollakseen uskottava missään määrin tai saadakseen aikaan mitään uutta.

  • Realistiset toiminnot koko maailmassa ratkaisevat tilanteen ehkä paremmin kuin prosentit. Se, että vähensin jo olematonta matkustelua vähensin vedenkulutusta, en polta puita ja jätin lehtitilaukset. Uusio jutut ovat minulle tutumpaa jo vuosia. Mutta oksennan kengilleni katsoessani, mikä tätä pyörittää. Joka maahan tehdään suurempia ja suurempia kilpa- ja formularatoja. Nyt joka pallero pitää lennättää lomalla etelään. Vaikkei ihmiset osaa tehdä edes ruokaa. Olen pahoillani, että konahdan, saatat olla oikeassa. Mutta työntekokin on saastuttavaa. Ja vaikka meillä olisi kuinka hienot yhteydet, jokainen ajaa autolla töihin. Kertolasku osoittaa tuhon paremmin kuin prosentti.esim 5500000 x 365pv x 2muovi tuotetta etc.

  • Ilmastonmuutos kiinnostaa heti, kun ”Asiantuntija” kertoo mihin viime jääkausi loppui. Silloin taisi olla kyse ”ilmastonmuutoksesta”. Johtuiko se Volkswagenin päästöistä vai mistäs?

  • Hyvä kirjoitus. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että ilmastonmuutos on uhka, joka ansaitsee huomiomme, myös suomalaisten huolimatta koostamme.

    Tässäkin keskustelussa on hyvin tuotu esiin nykyisen kaltaisen kulutuksen ja ilmastonmuutoksen keskeinen ristiriita. Toistaiseksi keinot, joihin on tukeuduttu ovat lähteneet siitä olettamuksesta, että voisimme jotenkin jatkaa vanhaan malliin, kunhan vain keskitymme teknologian valjastamiseen. On vaarana, että pelkkään teknologiaan keskittyminen ilman huomiota ihmisten käsityksiin ilmastosta emme saa aikaan tarpeeksi muutosta tarpeeksi nopeasti. Esimerkiksi lisätty tehokkuus ei talouksissa sinänsä vähennä luonnonvarojen kulutusta, päinvastoin. Lisäksi on mahdollista aiheuttaa uusia ulkoisvaikutuksia toisaalla, ehkä jopa vakavampia.

    Itse toivoisin keskustelua vision luomisesta ihmisille, jossa voisimme elää hyvää elämää huolimatta ilmastonmuutoksen vastaisista toimista. Enkä tarkoita keskitettyä ideologiaa vaan enemmänkin parempaa palautteen antoa ihmisille, jotta ihmiset näkisivät toimiensa ja valintojensa vaikutukset. Tekoja tarvitaan, mutta keskitettyjen valtiojohtoisten ratkaisujen (verotus, sääntely ym.) pitäisi vähintään, ellei ensisijaisesti, ajaa muutosta myös meissä yksilöissä.

    Soisin enemmän julkista keskustelua siitä, että pitäisikö Suomessakin alkaa keskittymään ilmastonmuutoksen rajoittamisen lisäksi siihen sopeutumiseen. Tällä muutoksen tahdilla ja riskien epävarmuudella olisi syytä alkaa tosissaan miettiä myös sopeutumiskeinoja eikä miettiä enää vain lämpötiloja.

  • Kivihiilen ja turpeen polttaminen loputtava tulevaisuudessa. Osa (pääosa?) tuulivoiman tuista siirrettävä tukeen, jolla voidaan rakennusten lämmitysjärjestelmä, joissa on öljylämmitys, muuttaa ilmalämpöpumpuksi, ilmasta-veteen lämpöpumpuksi tai maalämmöksi. Turvallista atomivoimaa lisää edullisen sähkön tuotantoon (loppusijoitus kuntoon). Mervi Ukkosen artikkeli pelkkää asiaa. Miten saatais nämä pari ääliöö (Trump ja Putin) ruotuun?

  • Jatkoa kommenttiini.
    Jos kommenttiin (myös kriittiseen kommenttiin) ei uskalla käyttää omaa nimeä, ei minusta sellaista ole syytä julkistaa.

  • Maailma muokkaa itseään olimmepa täällä tai emme. Omalta osaltamme voimme ehkä tehdä muutoksia ilmastonmuutokseen teoillamme ja tekemättä jättämisellä vain pienesti. Ilmastonmuutosasia on niin laaja että voiko ihminen edes mitenkään muuttaa sitä.

    Historia kertoo että pallomme on muokkautunut useampaan kertaan jo kauan ennen meitä ja autoja. Taannoin joku stikkas stemuja taivaalta ja dinot delas, kuulemma. Onko varma kans?

    Moni asia jota nyt pidetään faktana saattaakin kymmenien vuosien päästä seuraavan sukupolven asiantuntijoiden ja tutkijoiden mielestä ollakin toisin. Mitä asiantuntija tai tutkija tekisi työkseen jos edellistä tietoa ei muuttaisi uudeksi faktaksi. Hän olisi työtön. Ilmastonmuutos on myös bisnestä.

    En haluaisi olla kieltämässä autoilua mutta haluaisin sujuvoittaa sitä. Kun hankaloitetaan autoilua saadaan aikaiseksi runsaasti pakokaasuja, kulutusosien runsasta kulumista jne ja uudet osat tuotetaan kiinassa ja rahdataan tänne sen sijaan että kevytliikenne ja autoilu sujuvoitetaan toimimaan.

    Esimerkiksi kun pyöräilijä ajaa tai jalankulkija hyppää suojatielle rekan 76000kg eteen ja rekkamies tietenkin pysähtyy syntyy taajamaliikenteessä usein tilanne että rekan taakse syntyy kymmenien autojen jono joka sitten rekan kiihdyttäessä pakokaasuja kymmenkertaisesti ilmaan jono tekee saman perässä. Kuka on vastuussa ylimääräistä päästöstä kevytliikenne, rekka vai tilaaja joka tilasi rekkalastillisen roinaa kiinasta. Itse menen suojatielle vasta autojen jälkeen kun en usko että kukaan kuitenkaan lähtee peruuttamaan päälleni. Vaihtoehtoisesti sellaiseen väliin joka mahdollisimman vähän hidastaa autojen kulkua.

    Kun ns bussikaistat varataan julkiselle liikenteelle ja muu autoliikenne matelee viereisellä kaistalla joka pysäytetään jokaiseen liikennevaloon niin kenen piikkiin tulisi oikeasti mitoittaa ylimääräiset päästöt, julkiselle liikenteelle koska pakottavat matelemaan vai yrityksille jotka ovat luoneet työpaikat niin että porukat joutuu singahtelemaan autoilla paikasta toiseen kiireellä mihin julkinen liikenne ei tällä haavaa kykene vastaamaan.

    Kun autoista on tehty yhä päästöpihimpiä on varmaankin jätetty seuraavat päästöt laskematta:
    Uusimmissa pakettiautoissa ja raskaskalustossa sekoitetaan ureaa polttoaineeseen pienentämään päästöjä niin mitkä ovat päästöt urean tuotannosta ja toimittamimisesta kuluttajalle tankkauspisteeseen.
    Joissakin henkilö- ja pakettiautoissa on asennettuna polttoainekäyttöinen lisälämmitin nostamaan moottorin lämpötilaa optimiin. Mitkä ovat päästöt lisälämmittimen toiminnasta ja valmistuksesta ja huolloista.

    Halusin tuoda keskusteluun hieman arkea atmosfääristen kommenttien sekaan.

    Karl Tverin

  • Siinä tapauksessa, että ilmaston lämpeneminen johtuu suurimmalta osin teollisuuden päästöistä, ratkaisu on toteutettavissa ja olen sen esittänyt yhdessä Innovaatiokilpailussa muistaakseni kymmenisen vuotta sitten. Ratkaisu on edelleen toteutettavissa jos löytyy tahtoa ja oikea porukka sekä resurssit? Lisenssisopimuksella olen valmis tuomaan ratkaisun hyödynnettäväksi.

  • Mielestäni se juna meni jo jolla saataisiin ilmastomuutos pysähtymään, nyt ilmiö ruokkii itseään ja seuraukset nähdään kasvavina ongelmina jos hyötyinäkin, asuinpaikasta riippuen.
    Pelkästään rahtilaivoilla käytetty ”Bunkkeriöljy” on suurimmista saastuttajista. Yli 4% maailman hiilidioksipäästöistä syntyvät rahtilaivoista halvimman polttoaineen käytön myötä.
    Esim.1 laiva tuottaa vuodessa rikkipäästöjä saman verran kuin 50,000,000 autoa, ja 20 laivaa saman kuin maapallon koko autokanta, tosin laivoja on 60,000….
    Siksipä olemme keskittyneet tuottamaan yhtä sun toista tarpeellista maailmaan ratkaisuilla jotka säästävät ympäristöä.

  • Kestävä kehitys ei voi perustua määräyksiin, pakkoon, veroihin tai tukiin. Ne ovat ilmaston tai luonnon suojelun kannalta vain kaivoon kannettua vettä. Hetken siellä ja sitten pitää kantaa lisää. Joka ikinen valtion toimenpide on enintään 4 vuoden päässä perumisesta. Esimerkiksi tuulivoimatuki voitaisiin lakkauttaa ja silloin jäljelle jää vain markkinaehtoisesti pärjäävät tuulivoimalat. Siksi kaikki tukitoimet tulee siirtää markkinaperusteisiksi siten että ihmisten ja yritysten kannattaa rahallisesti toimia ”oikein” ympäristön kannalta.
    Esimerkiksi kompostointi omakotitalossa on paljon mielekkäämpää kun sen avulla pystyy vähentämään jätekuljetuskuluja (2 viikon välein jokaviikkoisen sijaan). Ei tulisi mieleenkään lopettaa sitä niin kauan kun kompostoinnilla säästää rahaa. Sen sijaan jos ”luonnonsuojelun” nimissä jatketaan jätteenkäsittelyn monopolisointia tekemällä jätekuljetuksista samanhintaista käyntikerroista riippumatta, kompostoinnilla ei ole enää rahallisesti väliä ja luultavasti en enää viitsisi hoitaa haisevaa hommaa.
    Hyviä ja huonoja esimerkejä riittää. Kestävän kehityksen pitää olla taloudellisesti kestävällä pohjalla. Yhä uusia tukiautomaatteja keksimällä saadaan väliaikaisesti tilanne näyttämään hyvältä. Tukien lakattua tilanne palaa ennalleen. Pakkolait, verot yms puolestaan siirtävät toiminnan muualle tai piiloon (esim. hiilivuoto Kiinaan ja CO2-päästöoikeuksien kysynnän romahdus sitäkin enemmän).

  • Tämä keskustelu tuntuu oudolta sellaisesta ihmisestä, joka lopetti lentämisen, törsäämisen ja lihansyönnin jo yli kymmenen vuotta sitten. Tänä aikana katumaasturit ovat levenneet, kaukomatkailu yleistynyt entisestään ja yleinen itsekkyys lisääntynyt. Empiirinen todistusaineisto puhuu sen puolesta, että kuluttajien ja äänestäjien vastuulle ei ilmaston pelastamista voi sälyttää. En myöskään usko siihen, että teknologia on ratkaisu ympäristöongelmiin, ennemminkin niiden syy.
    Jos ihminen aikoo selviytyä 2100-luvulle, sen on pakko tehdä aivan fundamentaalinen muutos suhtautumisessaan itseensä ja ympäristöön. Suosittelen kaikille huolestuneille Daniel Quinnin loistavaa romaania Ismael. Se julkaistiin vuonna 1992. Nyt se tuntuu jo kaikkien aikojen tärkeimmältä kirjalta.

  • Anekauppaako

    kirjoitukseni ei koske Mervi Ukkosen artikkelia siihen minulla ei ymmärrys riitä. Arikkelin yhteydessä oli kysely mistä minä olisin valmis leikkaaman lisää. Mikä tämän leikkaamisen vaikutus sitten oikesasti on jos unohdetaan sen tuoma ”synninpäästö”.

    Jos maailmassa on 9 000 000 000 ihmistä tänään joista Suomaisia n. 5 300 000 meidän osuutemme olisi tuolloin 0,00059% ilmastosta. lukuun on lisättävä kansallinen kulutus joka kuulema on 6 kertainen keskiarvoon verrattuna olemme luvussa 0,0035%

    Mielestäni Suomessa pitäisi enemmänkin paneuta kehittämään tuotteita ja järjeselmiä joita voitaisiin myydä 9 miljardin ihmisen joukolle joilla olisi kuormitusta vähentävää vaikutusta.

    Eikö ilmaston lämpenemisen osalta kuitenkin olennaista ole vestön kokonaiskasvu jonka odotetan tuplaantuvan aina 20-30 vuoden välein mielestäni tähän pitäisi kiinittää huomiota sen sijaan että minun ernrgialaskuuni listään muutamia prosentteja.

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät kommentit

Arkistot

Kategoriat

Pysy kuulolla

Olemme aktiivisia monessa kanavassa, tule seuraamme ja jatka keskustelua omissa kanavissasi kanssamme.