Ilmastonmuutos – Näin vastasitte

Liike Nytin ensimmäisen viikkoaiheen teemana oli ilmastonmuutos. Viikon lopuksi teimme osallistujillemme kyselyn ilmastonmuutoksesta. Kysely lähetettiin uutiskirjeen tilaajille ja se keräsi 3 487 vastausta. Vastaukset antoivat paljon tietoa siitä, miten ihmiset olisivat valmiita muuttamaan omia kulutustottumuksiaan ja millaisia päätöksiä he toivoisivat Suomen tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Alta näet, kuinka ihmiset vastasivat esitettyihin kysymyksiin.

Väiteryhmä 1: Ilmastonmuutoksen torjumiseksi olisin valmis …
Maksamaan lentämisestä enemmänNiukka kyllä 57%
Olla suosimatta yksityisautoiluaKyllä 63%
Ryhtymään kasvissyöjäksiEi 69%
Ostamaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköäKyllä 92%
Ostamaan kulutushyödykkeitäni käytettynä tai kierrätettynäKyllä 80%
Asumaan pienemmässä asunnossaHiuksenhieno kyllä 53%
Lajittelemaan kotitalousjätteeniKyllä 95%
Väiteryhmä 2: Mielestäni Suomen tulisi …
Lisätä fossiilisten polttoaineiden verotustaKyllä 61%
Tukea suurten kaupunkien joukkoliikennettäKyllä 90%
Suojella tehokkaammin metsiä hakkuiltaKyllä 63%
Määrittää tarkempi hinta veden, ilman ja muiden luonnonvarojen kulutukselleKyllä 72%

Vastausten avulla kartoitamme, mitä mieltä ihmiset ovat ja millaiset päätökset hyödyttäisivät mahdollisimman monia. Liike Nyt kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita. Kysely oli ensimmäinen ja tulee kehittymään tulevaisuudessa.

Tietoa kyselystä

Tutkimukseen kutsuttiin kaikki Liike Nytin uutiskirjeen tilaajat ja määräajassa 3487 osallistujaa vastasi tutkimukseen onnistuneesti. Tutkimukseen on voinut osallistua vain kerran. Yllänäytetyt tulokset ovat pyöristetty normaalin pyöristyssäännön mukaisesti kymmenysten mukaan seuraavaan tai edelliseen kokonaiseen.

  • Olisi voinut kysyä että haluatko mm. tuulivoimaloiden pilaavan maiseman, eikö maisema-arvoilla ole merkitystä?

    • Haluan! täällä tuulee paljon ja ihailin niiden pyörimistä Porissa. On täällä rumempiakin luomuksia. Ja haavoittuvia voimaloita.

    • Kaikkeen kyllä tottuu, ehkä Suomen tuulipuistot ovat sen verran pieniä ja vielä outoja, mutta esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa, joissa satoja myllyjä ympäri maata, niin kyllä niihin silmä tottuu ajan myötä

    • Maisema menettää merkityksensä jos eläminen siinä käy mahdottomaksi.

  • Mielestäni Suomen tulisi suosia joukkolikennettä myös maaseudulla. Uudenlaisella ajattelulla ja uutta teknologiaa hyödyntämällä myös maaseudulle voitaisiin tuottaa joustavia joukkoliikenneratkaisuja, jotka olisivat sekä kustannus-,että energiatehokkaita sekä yksilön, että yhteiskunnan kannalta.

    • Hyvä idea mutta maaseudulla kun on vähemmän asukkaita eli vaikeampi saada taloudellisesti kannattava joukkoliikenne. Jos Helsingissä bussi kulkisi pysäkin ohi 15 minuutin välein niin maaseudulla 1-3 tunnin välein. Yt, maaseudulla syntynyt

      • Maaseutuliikenteessä on toive ajattelua, että muutaman tunnin välein joku aloittaisi liikennöinnin, edes kerran viikossa saatikka päivässä se ei onnistu. Maaseutuliikenne on suurelta osin lopetettu juuri siellä missä sitä tarvittaisiin. Tässä maaseudulla tarkoitan syrjäseutuja, jotka ovat monen sadan kilomertin päässä kaupungeista. Vain, jos liikenteenhoito kokonaisuudessaan kustannetaan verovaroista löytyisi kyllä kuljettajia ajamaan. Liikenteen kokonaisuuden suunittelu tarvittaisiin esim. nykyisin monella reitillä junat ja bussit ajavat rinnakkain kilpeillen samoista asiakkaista ja siellä missä asiakkaita on vähän ei mikään julkinen liikenne toimi. Junat eivät pysähdy kuin isoimmissa keskuksissa eikä seisakkeita ole, ei kanna junaa pysäyttää yhden henkilön takia. Mielestäni eri liikennemuodot pitäisi sovittaa niin, että ne tukevat toisiansa eli bussit kiertämään ja keräämään asiakkaat juniin, lentokoneisiin ja laivoihin eli toimivat syöttö- ja jakeluliikenteenä, samalla se osittain korvaisi ja vähentäisi automaattisesti henkilöautoliikennettä.
        Autoilua ei pitäisi katsoa myöskään liian suppeasti, vaan osana liikennettä. Sehän myös työllistää erittäin paljon. Sähköautot eivät ole lähimainkaan sillä teknisellä tasolla, että ne korvaisivat henkilöautoliikenteen matka-ajossa. Olen kyllä itse erittäin kallellaan uuteen tekniikkaan, mutta sähköautoilu ei vain pysty korvaamaan nykyistä autoani ja sen tarvetta. Paukkuja pitäisi laittaa nykyisten autojen uudistamiseen.
        Lentovero ei korvaa saatuttamista, vain lentoliikennettä vähentämällä vaikutetaan suoraan saasteen määrään, joten isommat taloudelliset uudet koneet ovat tarpeellisia.

      • Tuossa taisikin olla kyse nimenomaan suurien kaupunkien tukemisesta. Maaseudulla joukkoliikenne ei ole niin toimiva ratkaisu.

        • Hyvät kaupunkien miehet. Minun ajattelussani joukkoliikenne ei tarkoita vakiovuoroja 15 min välein, vaan yhteiskunnan tukemaa liikkumista kotoa lähimmälle linja-auto- , juna- tai lentoasemalle tarvittaessa. Aikaisemmin täällä toimi nk.kutsutaksijärjestelmä juna-asemalta/asemalle. Kyyti siis tilattiin etukäteen ja kulki jos oli kulkijoita ja kyytejä samalta suunnalta yhdisteltiin Yellow Linen tyyliin. Kyydistä maksettiin bussilipun hinta. En tiedä miksi järjestelmä lopetettiin.

          Nykyään täällä toimii kutsutaksina kyyti lähimpöään kauppaan kerran viikossa ja se toimii erittäin hyvin.

          Joukkoliikenne/kimppakyydit ovat ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta ihan yhtä tärkeitä maaseudulla kuin kaupungissakin. Koska toimintaympäristö on erilainen käytännölliset ratkaisut asian organisoimiseksi ovat erilaiset.

          • Miksi ihmeessä Suomessa tarvitaan jokaiseen asiaan yhteiskunnan tukea? Eikö me – kihveli soikoon – saada tätä maata mitenkään toimimaan ilman niitä joka paikkaan tunkevia tukiaisia!? Joku ne tukiaiset lopulta maksaa kuitenkin. Jos korvessa asuu, pitää elää niillä ehdoilla jotka on olemassa. Jos asuu kaupungissa, pitää vastaavasti elää siellä voimassa olevilla ehdoilla.

        • Kaupunkiseuduillakin tuota joukkoliikenteeen kannattavuuttan voisi parantaa esimerkiksi yhdyskuntarakennetta tiivistämällä (= talojen tiheyttä ja korkeutta lisäämällä). Myös uudisraivausta (= uuden koskemattoman luontoalueen ottamista asuin/rakennuskäyttöön) tulisi vaikeuttaa ja muuttaa kalliimmaksi, sen sijaan tai ohessa voisi myös kannustaa olemassaolevien alueiden uudiskäyttöä ja tilankäytön tehostamista. Aivan liikaa käytöstäpoistuneita teollisuuskiinteistöjä tai vanhoja toimistoja seisoo tyhjillään tai vajaakäytöllä huoltamattomina rapistumassa samaan aikaan kun kaupungin toisella laidalla puisto tai metsäalue rakennetaan täyteen uutta. Ympäristöystävällistäkö?

      • Nimenmukaisestikin joukkoliikenne vaatii toimiakseen sen joukon, joita Suomessa on vain suurimmissa kaupungeissa. Sen sijaan, kun taksiliikennöinti vapautuu, se voisi mahdollistaa uudenlaisen joustavan joukkoliikennesovelluksen pienemmille joukoille. Tällä hetkellä moni maaseututaksi varmaan miettii, miten leipä jatkossa saadaan pöytään.

    • Olen kokeillut bussityömatkaa, joka kestää 45 minuuttia, kun taas omalla autolla kestää 20 minuutttia. Jos pääsen ilta vuorosta ja pääsen tuntia aikaisemmin nukkumaan, niin kiitos, oma auto.

    • Olen samaa mieltä. Nyt on pakko olla auto kun joukkoliikenne vähentää tai lopettaa.

      • Mutta mistä rahat ja paljonko rahaa siihen tukemiseen ? Mistä leikataan ne rahat ? Nythän hallitus eikä eduskunta eikä puolueet kykene leikkaamaan mitään vuosittaisesta, laskutavasta riippuen , 4 000 – 8 000 miljoonan yritystuesta.

  • Lentämisen verottamisen puolesta äänesti ne, jotka ei lennä ja matkusta.
    Olisi pitänyt kysyä erikseen nuorilta ja niiltä joiden tulevaisuus on euroopassa.

    On tyhmää äänestää kehitystä ja mahdollisuuksia vastaan.
    Lentäminen ja matkustaminen eurooppaan ja euroopan ihmisten välillä on
    tuettava kaikilla keinoilla. Se on myös raha ja talous meille kaikille.

  • Olen yllättynyt, että kasvissyönti ole niin monelle vielä ”Mörkö”. Itse olisi kyllä valmis ryhtymään kasvissyöjäksi. En ehkä ”hikipinko” vegaaniksi, joka kieltää lihan ja eläinperäiset tuotteet 100%. Mutta naudan ja porsaanlihan syönnin voisin lopettaa. Mielenkiintoinen lisä kyselyyn olisi ollut, että voisitko korvata lihansyönnin hyönteisten syönnillä ?

  • Itse maaseutulaisena kannatan yksityisautoilua maalla, täällä kun ollaan pulassa ilman hyvää ja toimivaa autoa. Sitä vastoin ilmoitan olevani valmis maksamaan esim. tietullin Helsingin rajalla, jos saavun sinne omalla autolla. Itse ajan pelkästää perusajoja liiityen työmatkaan, harrastuksiin ja sukulointiin vuodessa liki 30 000/vuosi, siihen vielä 15 000 muita ajoja.
    Mutta vastavuoroisesti jätteentuotanto on minulla pienempi. Kaikki mahdollinen poltetaan tai kompostoidaan. Kaatopaikalle menee ehkä 20% talousjätteistä.
    Omakotitalouksiin tulisi antaa tukea, jos asennetaan esim. aurinkopaneelit tuottamaan sähköä, tämä lisäisi ainakin meillä intoa niiden hankkimiseen. Sähkönsiirto on tyrmäävän kallista.
    No, tämä autoilu on aina maaseutu versus kaupunki keskustelua. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.

    • Jätteiden lajittelu ja takaisin tuotantoon siirtäminen on toki hyvä juttu, mutta tässä jää taas alkutuottaja eli kotititauloudet nuolemaan sormiaan. Tarkoitan tällä sitä, että osa jätteistä saatavista tuloista ei palaudu kotitalouksiin, mutta joutuvat maksamaan jätelaskut ja maksamaan uudestaa mm. jätteellä tuotetusta lämmöstä, sähköstä tai biopolttoaineesta.
      Joku vetää kyllä fyrkat kotiin.

    • Suuriin ikäluokkiin kuuluvatkin otettava huomioon. Ikäihmisten liikkuminen on huomioitava.Auto mahdollistaa sen että ei jää kotiin, kun viereyttä riittää. Painavat kauppakassit ja muut ostokset kulkevat liikaa rasittamatta autolla. Niin, ja lastenlasten kuljettaminen harrastuksiin, kun vanhemmat eivät ehdi työkiireiltään. Ikäihmiset ostavat mielellään vähän saastuttavia pieniä autoja. Taloyhtiöt voisivat ostaa vaikka hybridiauton tai muun ympäristöystävällisen vempaimen ja vuokrata sitä asukkaille tarvittaessa. Muitakin ympäristöä säästäviä autovuokrausvaihtoehtoja on jo olemassa. Kaikkien ei suinkaan tarvitse omistaa omaa autoa. Enemmän vaan puhetta näistä vaihtoehdoista.

    • Ei tämän tarvitse olla maaseutu-versus kaupunki keskustelu. Itsekin asun maalla ja vaihtoehtojen puutteen vuoksi joudun ajelemaan omalla autolla. Asuinpaikasta riippumatta en ymmärrä miksi kenenkään pitäisi omistaa yksityisautoa, kun se kuitenkin suurimman osan ajasta on käyttämättömänä. Kyllä ihmisten liikkumiseen pystytään kehittämään muu kuin yksityisautoiluun perustuva malli niin maaseudulla kuin kaupungeissakin.

      Ihan ensimmäisenä pitäisi rakentaa hyperloop etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Sen jälkeen juostavaa syöttöliikennettä solmukohtiin.

  • Moni kysytty asia on ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta lillukanvarsien näpertelyä. Oikeasti pitäisi puhua kaiken kulutuksen radikaalista vähentämisestä ja talouden supistamisesta. Ymmärrän kyllä, että tällaisilla teemoilla poliitikko on nopeasti entinen poliitikko.

    • Totta, esimerkiksi nollaenergiarakentamisesta ei kysytty vaikka tämä muutos tulee EU tasolle ja Suomeen 2020 jälkeen kaikkiin uusíin rakennuksiin. Rakennuksen koko jossa asuu ei sinänsä ole ratkaisevaa vaan rakennuksen elinkaarella käyttämä energia (kokonaisikkunapinta-ala alkaa jo merkitä vähän tässä toki) ja mistä se on peräisin. Vanhoille energiasyöppörakennuksille sen sijaan pitäisi tehdä jotain.

      Esimerkkinä asuttamaani -75 vuoden rivariin olisi valtava ympäristöteko vaihtaa lämmitystavaksi maalämpö ja sähkölähteeksi aurinkosähkö (tekisimmehän ratkaisun myös tulevien asukkaiden puolesta joten vaikuttavuus ei lopu siihen kun itse muuttaa eteenpäin), mutta aurinkosähkö-smartgrid-yhtälö ei ole kannattava, eli riittävän tuettu vaihtoehto Suomessa. Briteissä tämä asia on sen sijaan kunnossa. PV-paneeli business kaipaisi valtioilta buustia ihan globaalilla tasolla jolloin Kiinan tuotanto pääsisi skaalautumaan suuremmaksi ja hinnat laskisivat entisestään joka lisäisi kysyntää ja positiivinen sykli olisi valmis. Poliitikot voisivat perustella hajautettua energian tuotantoa valtiotasolla vaikka omavaraisuudella sotatilanteessa, jos eivät vihreät arvot ole riittävä peruste koville päätöksille kansan silmissä 😉

      • Toisaalta pitää huomioida että missä vaiheessa ja mihin se energia kulluoinkin kuluu. Vanhoissa (1970-luku ja sitä ennen rakennetut) taloissa, käytetään ja suunniteltiin käytettäväksi huomattavasti vähemmän sähköä kuin sen jälkeen rakennetuissa rakennelmissa. Monissa hetio sotienjälkeen ja ennen sotia rakennetuissa rakennuksissa esimerkiksi ilmastointi toimii/toimi opainovoimaisesti, eli täysin luonnon antamalla energialla (tuuli), ja lämmityskin tapahtuu pääosin fossiilittomilla polttoaineilla (pääosin puu), ja tulisijoilla tuotettiin sekä lämpöä että tehostettiin ilmanvaihtoa pakkasella. 1960-luvulta alkaen on ilmanvaihtoa ja lämmitystä alettu pyörittää yhä enenevässä määrin sähköllä, ja osin luonnonlakien (fysiikan) vastaisesti, ja kas asumuksissa esiintyvien rakennusvirheiden, kosteus vaurioiden ja homeiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Lieneekö se sisäilman laatu siis merkittävästi parantunut, vaikka siihen on epäilemättä tiukentuvilla ja tarkentuvilla ilmanvaihto- ja lämpötilaohjeilla pyritty ja tavoiteltu. Nämä nykyiset ns. nollaenergiatalot siis harvemmin sellaisia ovat, vaikka niin markkinoidaankin… sähkönkulutus on puhaltimissa ja pumpuissa hirvittävää, ja lisäksi on vielä se elektroniikka niin asukkaiden opöydillä kuin siellä laitteiden teknisissä tiloissa…

    • Harkitsen kaiken mitä kulutan. Tarvitsenko välttämättä jotain? Voinko olla ilman? Voinko lainata sitä? Voinki hankkia sen kierrätettynä? Yleisesti ottaen tarvitsenko sitä todella?

    • Niin moni asia tuntuu lillukanvarrelta, mutta kun sitä tarkemmin syytätään onkin kyseessä todella iso asia jolla onkin suuret haitat, kuten vaikkapa lihan tuotanto. Suuria vaikutuksia saataisiin aikaan mikäli kaikki kyselyssä esiin tuodut asiat toteutettaisiin viimeisen päälle luontoa säästäen. Lopetetaan lihan tuotanto, lentäminen ja yksityisautoilu kokonaa Suomesta, Euroopasta ja maailmasta, vaikutukset tulisivat olemaan monella tavalla radikaalit. Mutta oikeastaan kukaan vain ei ole valmis tekoihin jotka koskevat itseä.

    • Tämähän on kaikkein oleellisin asia koko maapallon kantokyvyn suhteen . Talous järjestelmä joka vaatii vähintään 2-3% kasvun tuhoaa vuorenvarmasti maapallon . Siinä ogelmaa päättäjille .

  • Ei noihin kysymyksiin pystynyt antamaan yksiselitteistä vastausta. Ihan normaaliahan sen toki on. Esimerkiksi lentäminen: maksulla kerätään rahaa. Kenelle ja kuinka paljon? Ei siihen koneiden kuluttaja pysty vaikuttamaan, varsinkin kun koko jutun ytimessä on moottorivalmistaja. Niille määräyksiä auto-teollisuuden tapaan. Kauppamerenkulku se vasta saastepesä onkin ja Suomen teollisuuden ylpeydet, risteilijät, eivät ole vieläkään turhan tarkkoja siitä, mihin paskansa laskebat.

  • Tämä uusiutuvilla tuotettu sähkö on tavallaan harhaanjohtava koska tuulivoima vaatii käytännössä fossiilista säätövoimaa/varavoimaa tuulettomille päiville. Oikeampi kysymys olisi ollut hiilineutraaleilla tuotantotavoilla tuotettua sähköä jolloin siihen olisi laskettu mukaan myös ydinvoima ja vesivoima. Nythän keskiverto kuluttaja ei ymmärrä sitä että uusiutuvilla tuotettu sähkö vaatii hintajoustoa sekä edelleen myös fossiilisia voimaloita.

  • Metsien käyttö ja hiilen sitominen yhdistettynä ilmastonmuutokseen on ollut viime vuoden iso teema mm. luonnonsuojelujärjestöjen toimesta niin EU- kuin kansallisella tasollakin. Metsäammattilaisena korostaisin metsänomistajan omaa valinnanvapautta metsänhoidollisten toimenpiteiden suhteen. Tässä muuten pari lukemisen arvoista juttua:
    https://www.hs.fi/tiede/art-2000005680264.html
    https://www.smy.fi/artikkeli/avohakkuuta-ei-ole-syyta-lopettaa-ekologisuuden-takia/

    Luonnontilainen metsä ei ole paras vaihtoehto hiilen sitomiseen.

  • Minua ärsyttää koko ilmastonmuutoskeskustelu. Fakta kuitenkin on se, että meidän suomalaisten tekeminen ei kokonaistilanteeseen vaikuta yhtään mitään. Keskustelusta tuleekin sitten aina vain ja ainoastaan eri puolien loputon jankkaaminen jonka seurauksena vallihaudat vain syvenevät. Samalla panostuksella ja fanaattisuudella kun suhtauduttaisiin lähiluonnon vikojen korjaukseen niin hups, saisimmekin vihdoin jotain muutakin aikaiseksi kuin kampaviineripalavereja. Itämeri, lähijärvet, Saaristomeri.. Niihin voisimme todellakin vaikuttaa hyvin pienilläkin panostuksilla ja lähiympäristön VAIKUTUSTEN kautta myös ehkä sitten ihmisten ajatusmalli muuttuisi myös laajempiin luontojuttuihin? Nyt kun vain puhutaan, syyllistetään, mutta ei kuitenkaan mitään konkreettista tehdä, tai jos tehdään niin ihan järjettömillä hinnoilla. Seurauksena on, että ihmiset vain turhautuvat. Numerot esiin tälläkin alalla. Panos/tuotos selkeästi esitettynä toimii aina! Ja asiat pitää yksinkertaistaa. Numeroilla. Ugh, olen puhunut

  • Helsingin ja sen kehyskuntien ehkä myös muiden suurimpien kaupunkien osalta kannattaisi kokeilla maksutonta joukkoliikennettä. Tallinnassa tästä on hyviä kokemuksia.

  • Kyllä näin tilastotieteilijänä kiinnostaisi tietää myös vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma sekä kotipaikkakunnan koko. Tietäisi sitten minkä ryhmien mielipiteitä kysely edustaa. Muutoinkin jännä tämä asettelu, että luopuisitko autostasi tai lentämisestä. Tietenkin niin että sähköautojen ja hybridien hinnat pitää laittaa verotuksella alas jotta niitä saadaan kunnolla käyttöön. Samoin soisin lentoliikenteen kehittyvän vähäpäästöiseksi tai jos hinnat nousisi kunnolla niin eiköhän rahaa nopeisiin junayhteyksiinkin äkkiä löytyisi. Vaikka niistä lentoveroista jos ei muuten.

  • Lentovero on mainio asia. Se rajoittaisi vähävaraisen kansanosan matkustamista.
    Matkustiko Harkimo junalla. Tukholmasta pääsee kätevästi ja ympäristöystävällisesti junalla Roomaan.

  • Ministeri Bernerin torpattu ehdotus mm. polkupyörien sähkömoottorituesta olisi askel oikeaan suuntaan. Itsekin olen saamassa moottorin ja voin ajella pidempiä matkoja polkupyörälläni, joita muuten ajelisin autolla.

    Ihmiset saa paremmin mukaan positiivisilla toimilla, tukemalla em. tai jotain muuta. En luovu lihansyönnistä tai jostain itselle tärkeäksi koetusta ilmaston takia, MUTTA muoviroskasta, joka saastuttaa koko maapalloa, luovun ilomielin!

  • Kaikki ovat valmiita tukemaan toimia jotka edistävät ilmastonmuutoksen ehkäisyä. Kysymykset olivat lapsellisia. Esim yksityisautoilu on ja pysyy. Kysykää seuraavalla kerralla keinoista joilla yksityisautoilun päästöjä voidaan vähentää rankaisematta ihmisten liikkumista. Keinoja on vaikka kuinka mutta ajatukset ovat sakanneet akselille yksityisautoilu vastaan joukkoliikenne. Vastoin yleistä uskomusta nämä eivät ole toisiaan poissulkevia tapoja liikkua paikasta toiseen.

  • Kyselyn tuloksesta paljastuu lähinnä se, että suurin osa vastaajista asuu kaupungeissa ja todennäköisesti vielä pääkaupunkiseudulla.
    Ihmisiä asuu niin erillaisissa paikoissa ja niin erillaisilla tavoilla, niin eri lähtökohdista ajattelevia, erillaisissa elämäntilanteissa olevia yms. ettei näin yksioikoinen kyselä ole kuin omiaan nostamaan vastakkainasettelua esiin, kuten noista kommenteistakin voi nähdä.
    Pidän outona ettei kyselyssä nostettu kissaa pöydälle ja kysytty kantaa ihmispopulaation lukumäärän rajoittamiseen? Nimittäin siinä on maapallon tulevaisuuden ydinkysymys yhdessä sen kanssa, että onko yksilöllä tai yrityksellä subjektiivinen oikeus kuluttaa luonnonvaroja miten haluaa, eli nykyisin lähinä varojensa mukaan?
    Helpotusta ei tule pelkästään populaation määrää rajoittamalla, koska ihmisten elintaso kohoaa koko ajan jopa köyhimissä maissa, joka tarkoittaa kasvavaa luonnonvarojen kulutusta vaikka västön määrä vähenisikin.
    Sitten törmätätään todella suureen esteeseen, ihmisen itsekkyyteen.
    Onko meillä Pentti Linkola ainut joka liki elää kuten saarnaakin? Kukaan ei ole valmis luopumaan saavuttamistaan eduista? Ja vielä varmemmin kukaan ei ole valmis luopumaan mahdollisuudesta saavuttaa aineellista etua?
    Sosialismi!? Se on epäonnistunut ihmiskokeilu kaikissa muodoissaan, eikä pidä sisällään mitään järkevää ja käyttökelpoista kun sitä tarkastellaan tieteellisesti.
    Tarvitaanko maailmanlaajuinen Orwellin lahjomaton isoveli jakamaan edut ja luonnonvarat ihmisten kesken!?Vuoden alussa sinulla on 1000 pistettä. Voit tehdä periaatteessa kuten nytkin, valita vapaasti, mutta pisteet häviävät sitä mukaa kuinka rajusti kulutat ja vuoden lopussa verottaja lätkäisee haittaveroa jos olet ajautunut miinukselle. Muuten eletään markkinataloudessa. Yrityksille tulisi kehitellä vastaava… äääh tästä mitään tule, valta pitäisi antaa täysin itsenäiselle tekoälylle johon ei voisi vaikuttaa mitenkään, tai käy niin kuin sosialismissa.

  • Metsien hakkuissa pitäisi suosia ns. harvennushakkuita . Avohakkuut pilaavat monia luonnonarvoja vuosikausiksi .

  • Jos liikennettä halutaan verottaa lisää niin tällöin verovaikutuksen pitäisi olla valtiontalouteen neutraali, eli jostain pitäisi vastaavasti sitten laskea veroa. Suomessa verokuorma on jo kestämättömän suuri eikä sitä pidä enää nostaa, päinvastoin.

    Nykyinen tilanne ajaa liikaa osaavaa työvoimaa pois maasta kevyemmän verotuksen maihin.

  • Viimeaikaiset selvitykset bioenergian tuotannon ja käytön järkevyydestä ovat yllättäviä faktoja. Eli bioenergian tuottaminen puusta tuottaa paljon hiilidioksidia ja uudelleen kasvavan metsän hiilinielun tulokset alkavat näkyä vasta n 40 vuoden kuluttua… Paras vaikutus olisi antaa puiden kasvaa. Suomen, Ruotsin ja pohjoisen Venäjän metsät ovat tehokkain hiilinielu koko Euroopan kannalta… Ongelma on vaan siinä, että jonkun pitäisi maksaa Suomelle ja metsänomistajille siitä, että puiden annetaan pysyä metsässä kasvamassa.
    .

  • Ilmastonmuutosta ei voida pysäyttää jos väestön määrää maapallolla ei saada pienemmäksi. Suomalaisten mahdollisuudet vaikuttaa asiaan ovat olemattomat, lukuunottamatta paikallista hengitysilmaston puhtautta Mannerheimintiellä.

  • Kyse on myös pitkälti tuotto / panos ajattelusta. Ei kannata kysyä haluaako joku tukea yleisesti kivoja tai trendikkäitä asioita ilman että otetaan esille:

    Se mitä toimilla saadaan aikaan (esim. Miljardia euroa per – 0.01 C / maapallon lämpötila sadassa vuodessa)
    Taloudelliset vaikutukset Suomelle, seuraako yksipuolisista toimista kuluja tai kilpailuhaittaa?

    Kun kysytään asioista, tekojen seuraukset ja vaikutukset pitäisi myös purkaa selvästi.

  • Olennainen kysymys on myös, oletko valmis syömään pelkästään luomua. Se on yksi tärkeimpiä ilmastotekoja. Luomuviljely lisää pellon hiilinielua, kun taas ei-luomu vähentää humusta ja siten lisää hiilijalanjälkeä.

  • Parempi kysymys kasvissyöntiin liittyen olisi ollut, että oletko valmis lisäämään kasvisruokien määrää. Silloin ei tarvisi luopua kokonaan lihasta ja se kannustaisi enemmän kokeilemaan kasvisruokavaihtoehtoja. Olen varma, että suurin osa olisi valmiita tähän.

  • Maksamaan lentämisestä enemmän? Mitä muuta pahaa saa tehdä kuin saastuttaa ilmakehää hupimatkoilla, ihan vaan kunhan maksaa rahalla?

  • Olin yllättynyt väiteryhmän 1 ”Ilmastonmuutoksen torjumiseksi olisin valmis … ryhtymään kasvissyöjäksi” saamasta kielteisten vastausten määrästä. Lihan kulutuksen väjhentäminen on yksi helpoimmista ja tehokkaimmista tavoista yksilön tasolla vähentää energian ja veden sekä monen ilmaston kannalta haitallisen aineen ja tekijän määrää. Kysymys taisi olla liian ehdoton. Jos vaihtoehtoksi olisi esitetty lihan syönnin vähentämistä, olisi ehkä tämäkin vaihtoehto saanut enemmän kannatusta.

  • Minusta olisi asiallista, jos tuettaisiin aurinkopaneelijärjestelmän ostamista ja asentamista niin, että asennustyö olisi kokonaan verovähennykseen kelpaavaa. Se minua ihmetyttää, miksi Saksassa koko järjestelmä on niin paljon halvempi? Moni laittaisi aurinkopaneelit, mutta ovat niin kalliita. Oiskohan mahdollista poistaa kiinteistövero joksikin vuodeksi, jos paneelit asentaa? Jotakin on tehtävä hinnan suhteen?

  • Erilaiset verot, lisämaksut yms. taitavat olla lähinnä omantunnon keventämistä, että voimme taas huoletta kuluttaa enemmän. Hoidetaanko syitä vai seurauksia? Miksi kyselyn useissa kysymyksissä ohjataan ajattelemaan lisää maksamista ja ostamista? Talouskasvun lisäämiseksi ihmiset on tarve saada kuluttamaan ja velkaantumaan. Niinpä luonnonvaroja käytetään enemmän kuin olisi tarpeen. Ilmasto likaantuu ja vesistöt likaantuvat enemmän kuin selviämisen kannalta olisi tarpeen. Miksihän yksikään puolue ei kohdista kritiikkiä talousjärjestelmään, vaan hyväksyy sen ehdot ja suunnan?

    Myös uusien kaivosten tai muiden ympäristöön vaikuttavien laitosten avaamista tulisi arvioida huolellisesti, sillä niiden vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Laajan ympäristövaikutusten arvioinnin rinnalla pitäisi myös käydä avoin keskustelu, onko sen avaamiselle perusteita yhteiskunnan ja elämän jatkuvuuden kannalta vai onko sen tarkoitus vain vastata tarpeettoman kulutuksen ja talouskasvun vaatimuksiin. Mikä on puhtaan juomaveden arvo tulevaisuudessa? YK:n arvion mukaan jo kolmenkymmenen vuoden kuluttua kaksi kolmasosaa maapallon väestöstä kärsii vesipulasta. Silti käynnissä on useita selvityksiä alueilla, jossa on toistaiseksi maamme puhtaimmat vesistöt. Liike-elämän johtotähdet politiikan kärjessä edistävät hankkeita, muuttavat lainsäädäntöä sopivaksi ja pitävät huolen, että valvontaa suorittavien virastojen resurssit pidetään riittämättöminä. Samalla puhutaan sujuvasti arvoista, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä.

    Lisää aiheesta:
    http://oravatpyorassa.blogspot.fi/2018/02/mina-juoksen-raha-kertoo-mihin-suuntaan.html

  • Tuntuu siltä että suurin osa kyselyyn vastanneista kannattaa ilmastonmuutoksen torjumista maksuilla ja veroilla. Tästä herää kysymyksiä.

    Kuinka tehokasta on esimerkiksi yrittää vähentää lentämistä, jos Ruotsin malliin Kauko-Idän lentomatkasta maksetaan 40 € päästömaksu ? Moniko ruotsalainen jättää matkustamatta Kauko-Itään, jos 700 – 1000 € matkalipun hinnan päälle laitetaan tuo 40 € ? Entä mihin tuo päästömaksu käytetään ja mitä sillä saadaan ilmaston muutoksen torjumisen kannalta aikaan ?

    Tai kuinka tehokasta on se, että tuulisähkön tuotantoa tuetaan tänä vuonna 250 miljoonalla kun sen osuus Suomen sähkön tuotannosta on n. 5% ? Mihin tuo tuulimyllytuki viime kädessä käytetään ?

    Jos lopetamme lentomatkustamisen, pyöriikö yhteiskuntamme enää ? Kuinka teemme kauppaa ulkomaille ? Vaikka meillä on käytössämme nettiyhteydet ja niiden myötä Skypet ja vastaavat, ne eivät ainakaan vielä korvaa kasvotusten käytäviä neuvottelutilaisuuksia ja muita henkilökohtaisia kontakteja.

    Yleistäen voisi kysyä, mitä nämä ko. kyselyssä esitetyt toimenpiteet oikeasti vaikuttavat toisaalta ilmastonmuutokseen ja toisaalta jokapäiväiseen elämäämme`? Olemmeko valmiit hidastamaan liikkumistamme ? Esimerkiksi matkustamaan lentokoneiden sijasta purjelaivoilla ?

  • Nyt olisi ”oikean vastauksen” aika eli kuka liikkeen ”perustajajäsenistä” tekee ehdotuksen liikkeen keinoiksi kasvihuonepäästöjen vähentämisestä. Liikkeelle on tietysti lähdettävä liikkeen perusarvoista ja kyselyn vastauksista. Tässä vielä eräitä ehdotuksia liikenteen päästöjen vähentämisestä. Joukkoliikenne ilmaiseksi kaupunkiseuduilla. Haja-asutusalueiden joukkoliikenne kutsu taksien varaan. Yksityisautoilu kaupunkiiseuduiilla pysäytetään liityntäliikenne terminaaleihin. Busseista keskustoihin voivat ajaa vain sähköllä kulkevat.

  • Kyselyn aihe on tärkein politiikan teemoista. Olisin ehdottomasti halunnut osallistua kyselyyn. Ei meiliä tule joka päivä luettua ja siellä on infoähky…. Demokratia ei nyt osaltani toteutunut. Kyselyllä oli kiire kuin Sipilän sotella….voisinko saada mobiilisovellukeen nämä kyselyt kiitos?

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät kommentit

Arkistot

Kategoriat

Pysy kuulolla

Olemme aktiivisia monessa kanavassa, tule seuraamme ja jatka keskustelua omissa kanavissasi kanssamme.