Asiantuntija: Lihansyönnistä luopuminen on suomalaisille hankalaa – mutta jopa pieni vähentäminen auttaa

Ilmasto on muuttunut kautta aikojen, mutta ihmisten toiminnan takia muutostahti on nyt erittäin nopeaa. Maapallon pintalämpötiloista on paljon mittaustietoa ja eri aineistojen perusteella muodostetut mallit lämpenemisestä ovat hyvin samansuuntaisia: ilmasto on lämmennyt huomattavasti ja huomattavan nopeasti. Jo tapahtunutta ja havaittua pintalämpötilojen nousua voi tarkastella esimerkiksi erittäin havainnollisella http://www.ilmastonyt.fi -koulutussivulla.

IPCC, The Intergovernmental Panel on Climate Change, eli hallitustenvälinen ilmastopaneeli on johtava kansainvälinen ilmastonmuutoksen arviointilaitos. IPCC:n viimeisimmän valmistuneen arviointiraportin mukaan ilmakehän säteilypakote on positiivinen, mikä on johtanut energian lisääntymiseen ilmastosysteemissä. Suurin vaikuttava tekijä, hiilidioksidipitoisuuden nousu, on nostanut säteilypakotetta 1,68 wattia neliömetriä kohden.

Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kieltäjät argumentoivat usein ilmastonmuutoksen johtuvan auringon syklien vaihtelusta. IPCC:n arvion mukaan auringon säteilyn muutoksen vaikutus on 0,05 wattia neliömetriä kohden, eli yli kolmekymmentä kertaa pienempi kuin pelkällä hiilidioksidilla. Toisen kasvihuonekaasun, metaanin, vaikutus kokonaissäteilypakotteeseen on myös huomattavan suuri, 0,97 wattia neliömetriä kohden. Sen pitoisuuden nousu on suurelta osin ihmistoiminnan seurausta. Hiilidioksidi ja metaani ovat molemmat hiilen yhdisteitä ja hiilen kierrolla maapallolla vaikuttaisi olevan suurin merkitys ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen hillinnässä. Hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä on noussut noin 40% esiteollisesta ajasta ja suurimpana syynä tähän ovat fossiilisten polttoaineiden päästöt ja toiseksi suurimpana maankäytön muutosten päästöt.

Liike Nyt -ilmastonmuutoskysely

Liike Nyt -uutiskirjeen tilaajille teetettiin kysely siitä, mitä he olisivat valmiita tekemään ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä heidän mielestään Suomen tulisi tehdä. Kysely toteutettiin binäärisenä, eli vain kyllä ja ei -vaihtoehdot olivat mahdollisia. Liikenteeseen liittyvissä kysymyksissä lähes 60% vastaajista ilmoitti olevansa valmiita maksamaan lentämisestä nykyistä enemmän ja yli 60% olevansa valmis yksityisautoilun sijaan suosimaan julkista liikennettä, kävelemään ja pyöräilemään.

Suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä 19% tulee liikkumisesta, eli liikenne on merkittävä sektori päästöjen vähentämisessä. Päästöjen vähentämisen ohjauskeinona voisi teknologian kehittymisen lisäksi olla esimerkiksi lentoliikenteen verottaminen ja julkisen liikenteen tukeminen, minkä seurauksena lentäminen vähenisi ja julkisen liikenteen käyttö lisääntyisi korvaamaan suuremmat päästöt aiheuttavaa yksityisautoilua.

Myös ruokailutottumukset vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin, sillä 16% suomalaisten päästöistä on peräisin ruokailusta. Liike Nytin ilmastonmuutoskyselyn vastaajien vähiten suosittu  vaihtoehto ehdotetuista hillintäkeinoista oli kasvissyöjäksi ryhtyminen. Vain hieman yli 30% vastaajista ilmoitti olevansa valmiita ryhtymään kasvissyöjiksi. Monet pitävät lihansyöntiä oikeutenaan, mutta lihansyönnin vähentäminen olisi hyväksi ilmastolle, sillä lihan tuottaminen aiheuttaa suuremmat päästöt kuin kasvisruoan tuottaminen. Lihan syöntiä ei ole välttämättä lopetettava kokonaan, vaan riittää että vähentää omaa lihan kulutustaan ja pienentää näin hiilijalanjälkeään, eli omaa vaikutustaan kasvihuonekaasujen päästöihin. Katso tästä Liike Nyt -kyselytutkimuksen tulokset kokonaisuudessaan ja kommentoi vastaajien mielipiteet huomioiden, millä toimilla mielestäsi voitaisiin hillitä ilmastonmuutosta.

Vaikka Suomen osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on pieni, suomalaiset aiheuttavat väkilukuun nähden suuret päästöt. Päästömme suhteutettuna väkilukuun ovat aivan Euroopan huippua, vaikka Suomesta yritetään puhtaan teknologian osaamisen ansiosta luoda kuvaa mallimaasta. Kulutustottumuksemme ovat kestämättömän suuret ja siitä syystä kasvihuonekaasujen päästöt kaksinkertaiset keskimääräiseen ihmiseen verrattuna. Suomalaisten päästöjen vaikutukset eivät rajoitu vain Suomen alueelle, joten meidän tulee tuntea vastuumme globaalista ilmiöstä, ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. WWF Suomen mukaan tämän vuoden ylikulutuspäivämme oli jo 11.4.2018, mikä tarkoittaa että olemme käyttäneet osamme uusiutuvista luonnonvaroista jo huhtikuussa ja loppuvuodenelämme velaksi luonnolle, heikentäen tulevien sukupolvien mahdollisuuksia täyttää tarpeensa. Pienentämällä kulutusta voimme omalta osaltamme hillitä ilmastonmuutosta ja samalla vähentää tulevilta sukupolvilta ja luonnolta ottamaamme ylikulutusvelkaa.

Matti Saarni
MMK, Opiskelija, Helsingin Yliopisto, Ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriohjelma

Liike Nyt julkaisee sivuillaan viikkoteeman mukaisia artikkeleita eri alojen asiantuntijoilta. Tämän viikon teemana on ilmastonmuutos. Vieraskirjoittajien mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä edusta Liike Nytin mielipiteitä.
  • Niin pintalämpötila alkoi nousta nopeasti kun neuvostoliitto loppui ja siperian mittausasemat katosivat tilastoista. Tarina ei kuitenkaan kerro sitä miten asvaltin määrän kasvu korreloi pintalämpötilojen kasvun kanssa. Ehkä autot olisi järkevä pysäköidä hiekalle asvaltin sijaan tai ehkä ajaa nurmikolle ohan luvan kanssa.
    Hölmönä ihmisenä syön edelleen lihaa, koska minulle opetettiin ihmisen älykkyyden kasvaneen metsästyksen myötä tehokkaan proteinin saannin ansiosta. Kyseessä on toki arvovalinta, mutta niinhän tässä maailmassa on kuluttaminenkin ei siihen kukaan pakota.

  • Hyvä teksti ja mielenkiintoinen tulos. On toisaalta mielenkiintoista, että jopa kolmasosa vastaajista voisi kuvitella olevansa kasvissyöjä – sehän on aivan loistava uutinen! Tosin mielenkiintoista, että ihmiset ovat jopa valmiita asumaan ahtaammin ja vähentämään lentomatkustamista, kuin luopumaan lihansyönnistä.

    Osaatteko sanoa, että mikä käytännön vaikutus olisi ns. lihan syönnin vähentämisellä ja mitä sillä tarkoitetaan? Tarkoitan siis konkretiaa, eli mikä vaikutus olisi esimerkiksi kahdella vai kolmella kasvisruokaan keskittyvällä päivällä viikossa?

    Tänä päivänä kasvisruokailunhan luulisi olevan helpompaa kuin esimerkiksi joukkoliikenteen suosiminen, sillä melkein joka ravintolasta ja lounastarjoilusta löytyy se kasvisruokavaihtoehto, mutta tuo julkisten suosiminen ei onnistukaan niin helposti (kiitos länsimetro)

    • Kyselyssä 31% oli vastannut olevansa valmis ryhtymään kasvissyöjäksi torjuakseen ilmastonmuutosta. Luku voi vaikuttaa korkealta kasviruokailijoiden osuuteen väestöstä peilaten. Osuutta voi vääristää binäärinen kysely. Osa vastaajista on saattanut miettiä olevansa valmiita vähentämään lihan syöntiä ilmastosyistä ja siksi vastannut kyllä, vaikka ei tarkoittaisi kokonaan lihansyönnin lopettamista. Voi myös olla että Liike Nytin kyselyyn vastanneissa korostuu ilmastonmuutoksen torjunnan vakavasti ottavat.

      Ei ole aivan yksiselitteistä laskea paljonko lihankulutuksen vähentäminen vaikuttaisi suoraan kasvihuonekaasujen päästöihin. Jos henkilö vähentää lihan syöntiä, hän todennäköisesti lisää kasvisten, vihannesten ja viljan syöntiä, joten lihantuotannon päästövähennystä ei voi suoraan pitää vähennyksenä kasvihuonekaasujen kokonaispäästöön, sillä muunkin ruoan tuottaminen aiheuttaa päästöjä, vaikka huomattavasti vähemmän kuin lihan. Lisäksi lihan tuotantoon tarvitaan paljon maatalousmaata, joten myös maankäytön muutokset tulee huomioida laskelmissa. Joka tapauksessa voidaan todeta lihan kulutuksen pienentämisen ja siirtymän ruokailutottumuksissa enemmän kasviperäiseen ravintoon pienentävän ruoantuotannosta aiheutuvia kasvihuonekaasujen päästöjä huomattavasti.

      Kulutuksessa on paljon yksilökohtaisia eroja. Samoin siinä mistä kulutuksesta kenenkin on helpoin vähentää. Tärkeää on, että asiasta puhutaan ja kiinnitetään huomioita rakenteisiin, jotka muokkaavat kulutustottumuksiamme. Liikenteen päästöjä voidaan pienentää vähentämällä yksityisautoilua ja se voi onnistua esimerkiksi tukemalla muita liikkumismuotoja tai vähentämällä liikkumisen tarvetta. Ruokailutottumuksiinkin voi vaikuttaa ohjauksella ja sääntelyllä. Ilmastolle parhaita elintarvikkeita voisi kohdella verotuksessa eri tavalla kuin haitallisempia tai tukipolitiikkaan voisi ottaa mukaan ilmastonäkökulman. Lisäksi julkisesti järjestetyssä ruokailussa, kuten kouluissa, voisi opettaa ilmastoystävällisempää ruokailua. Viime kädessä kuluttaja tekee itse kulutuspäätöksensä. Kulutuspäätöksiin voi kuitenkin vaikuttaa helpottamalla hyvien valintojen tekemistä ja lisäämällä tietoisuutta valintojen vaikutuksista.

  • Väitit ensimmäisessä kappaleessa: “Maapallon pintalämpötiloista on paljon mittaustietoa”.

    Kuinka pitkältä ajalta on olemassa luotettavat, tarkat ja alueellisesti kattavat tiedot esimerkiksi Atlantin ja Tyynen valtameren eri kohtien lämpötilasta? Onko sellaiset edes sadan tai kahdensadan vuoden ajalta?

    Ehdotit kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ohjauskeinoksi lentoliikenteen verottamista.

    Mitä hyötyä sellaisesta rangaistusluonteisesta verosta olisi, kun otetaan huomioon, että suuri osa lentomatkustajista (turistit poislukien) on poliitikkoja, virkamiehiä ja yritysten työntekijöitä, jotka eivät maksa lentolippujaan itse? Eikö olisi paljon tehokkaampaa säätää ennen eduskunnan kesälomaa laki, jolla kansanedustajilta, ministereiltä, kunnanvaltuutetuilta, kaikkien mainittujen avustajilta sekä valtion ja kuntien virkamiehiltä yksiselitteisesti kielletään lentäen matkustaminen?

  • Ilmastonmuutos on vakava asia.
    Kirjoituksessa esille otettu lentoliikenten verotus on mielestäni hätäisesti heitetty ratkaisumalli, SE EI TOIMI.
    Lentokone aiheuttaa saman määrän päästöjä vaikka vero olisi 1milj.€/ lento.
    Tämä miljoona kartuttaisi valtion kassaa saamatta aikaan muuta kuin että lentäminen olisi mukamas hyväksyttävämpää koska sitä verotetaan niin rajusti.
    Tosiasiassa rajulla verotuksella aiheutettaisiin lentoyhtiöitten konkursseja koska jo nykyisellään monet yhtiöt toimivat siinä rajapinnassa.
    Nykyihmiset eivät helposti luovu lentämisestä sen helppouden ja nopeuden vuoksi. Joka tapauksessa veron ollessa jopa valtava, lentämistä käyttäisivät edelleen liikematkustajat ja korkeat virkamiehet. Siis suuri määrä koneita lentäisi edelleen ja samalla saastuttaen.
    Matkustajamassan siirtyessä käyttämään, esim. eurooppaan suuntautuvilla matkoillaan, lauttaliikennettä, ( Hitauden takia epätodennäköistä) päästöjen suhteen voisi käydä jopa negatiivinen kehitys. Lautat aiheuttavat myös päästöjä ja niiden määrää olisi huimasti lisättävä. Päästöjä aiheuttavat lisäksi, lauttojen hitaudesta johtuen, tarve elintarvikehuollon järjestämiseen suurelle massalle. Tätä tarvetta ei nopeudesta johtuen ole samassa mittakaavassa lentoliikeessä.
    Edelleenkään verotus ei ole tässä vähentänyt päästöjä.

    Ilmaston lämpenemistä ja päästöjen vähentämistä varten luotu järjestelmä
    päästökaupasta on mielestäni tuulesta temmattu nykyversio ANEKAUPASTA.
    Miten joku voi tehdas muuttua ympäristöä saastuttavasta, ympäristöystävälliseksi ostamalla rahalla oikeuden jatkaa tai jopa lisätä saastuttamistaan. Onko ” taivaspaikka” saavutettu?
    Saastuttajan ja päättäjien mielestä kyllä.
    Kukaan ei ole kysynyt lähellä asuvilta ihmisiltä, onko luonto muuttunut puhtaammaksi?
    Tehtaan johto ja päättäjät sanovat että tottakai luonto on nyt puhtaampi ja ilma raikkaampaa, ostimmehan päästöoikeuksia lisää.
    Onko nyky päättäjät niin sinisilmäisiä vai tyhmiä että uskovat saavansa oman taivaspaikkansa tällaisilla toimilla.

    Ruoan tuotannon päästöjä saataisiin pienemmäksi jos kauppa nipistäisi omista ahneista katteistaan, jotta tuottajien ei tarvitsisi tehotuottaa kaikkea. Tehotuotannossa kun ympäristöasiat eivät ole no 1.

    • Uskon hinnankorotuksen vähentävän kulutusta. Lento saastuttaa yhtä paljon, jos lentoveroa kerätään, mutta lentoja tehtäisiin vähemmän jolloin päästöjen määrä olisi kokonaisuutena pienempi. Kun tarkoituksena on vähentää lentoliikennettä en ole kovin huolissani, jos tätä toimintaa harjoittavia yhtiöitä päätyy lopettamaan toimintansa. Lauttaliikenteen päästöt matkustajaa kohden ovat huomattavasti pienemmät kuin lentoliikenteen. Eli siirtyminen lentomatkustamisesta laivaliikenteeseen pienentäisi päästöjä. Lisäksi ihmiset syövät, olivat he lentokoneessa, laivassa tai perillä. Ruokailupaikan vaikutus päästöihin on marginaalinen, verrattuna ruoka-aineiden tuotannon vaikutuksiin.
      Päästökaupan tarkoituksena on vähentää päästöjä siellä missä se on kustannustehokkainta. Siksi päästölle yritetään laittaa hinta.

  • Kysely kyllä ja ei vastauksineen on tässä tapauksessa aika harhaanjohtava. Lähdetään siltä pohjalta että olen köyhä (virallisilla mittareilla). Lennän korkeintaan kerran vuodessa-kolmessa. Silloin hinta ratkaisee, enkä koe, että lentotahdillani vero olisi kovin oikeudenmukainen. Lihan syönti on kallista. Vastasin etten ryhdy kasvissyöjäksi, mutta meillä (minä ja lapset) syödään lihaa 2-3krt viikossa. Lasten varsinkin on saatava proteiinia. Tämäkään ei mielestäni ole paljon. Autoilu on kallista, samoin auton omistaminen. Se on kuitenkin pakko, koska usein on siirrettävä muutakin kuin ihmisiä. Lisäksi asumme alueella, jossa julkinen liikenne ei ole järin tehokasta. Lapset pyöräilevät, minä ajan vain pakon sanelemana. Vaatteitakin ostamme kun edellisiä ei voi enää käyttää. Tiivistettynä sanoisin, että köyhä ei kuluta.

  • Oma panokseni hiilen vähentämiseen oli poistaa talostani öljylämmitys ja korvata se hiilettömällä sähköllä ja 5x-hyötysuhteen ILP:llä. Hiiletön sähkö tulee tietysti tuulesta, auringosta ja ydinvoimasta. Ei noin saa tehdä! – sanoo viheränkyrä mutta tein kuitenkin ja vielä säästän 600€ vuodessa. Seuraavana aurinkopaneelit katolle ja sähköauto niin maailma pelastuu!

    • Valintasi on varmasti pienentänyt päästöjäsi. Hyvä niin! Hienoa että vähäpäästöinen vaihtoehto on vielä edullisempi, kuin öljy.

  • ”Vaikka Suomen osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on pieni, suomalaiset aiheuttavat väkilukuun nähden suuret päästöt.”

    Tämä on väärä tapa mitata. Oikein on mitata tuotettuja päästöjä maa-alaa kohden

    • Tarkoitin että Suomalaisen keskimääräisen yksilön päästöt ovat maapallonasukkaista keskimääräistä yksilöä huomattavasti isommat. En ymmärrä miksi päästöt pitäisi sovittaa kansallisvaltion pinta-alaan. Voitko avata tätä hieman? Samalla logiikalla, jos omistaa isomman tontin, voi aiheuttaa isommat päästöt. Onko se oikeudenmukaista? Mielestäni korkean elintason omaavien ja paljon päästävien on kaikkein helpoin pienentää päästöjään ja se on myös oikeudenmukaisinta. Toki kaikkien päästöjä on hyvä hillitä.

      • Pinta-alaan per capita suhteuttaminen on parempi ja vielä parempi olisi suhteuttaa hiiltä sitovaan biomassaan per capita.

        Ei ole mitään järkeä palkita huonosti asiansa hoitaneita ja liikakansoitukseen taipuvaisia populaatioita parempien kustannuksella ja antaa niiden kuluttaa per capita yhtä paljon.

        Oman maan kantokyvyn mukaan mieluiten. Tonttianalogia on ihan OK. Kansallisvaltion yksi hyvä puoli ja tehtävä on turvata resursseja kansalaistensa käyttöön.

        Osa kansoista on ollut fiksumpia ja onnekkaampia ja se on ihan neutraali juttu.

  • Kaasut ovat eri painoisia ja siksi niiden erittely ja kerääminen tuskin ovat mitään suurta tieteellistä osaamista vaativia urakoita. Kunnollisella keräysmekanismilla esim ilmanvaihdon yhteydessä kaasut saadaan talteen ja kirrätettyä. Metaani esimerkiksi on yleisesti poltoaineena käytetty maakaasu. Näin yksinkertaisesti ajatellen navetoiden lämmityskustannukset on tällä ratkaistu. Uskoisin kaatopaikkojenkin yhteyteen voitavan asentaa vastaavia mekanismeja.

    • Lihantuotanto aiheuttaa paljon muitakin päästöjä, kuin metaanipäästöt. Toki metaania on hyvä kerätä talteen minkä pystyy. Suuri päästö syntyy maankäytön muutoksista, eli suuresta viljelyalasta, joka tarvitaan karjan rehuntuotantoon, jolloin metsäalaa on vähemmän. En ole itse kieltämässä lihantuotantoa, mutta kehoitan yksilöitä miettimään omaa kulutustaan ja myös mistä se tulee. Esimerkiksi Brasilian naudanlihantuotanto edistää sademetsien häviämistä, jolloin lihan hiilijalanjälki on erityisen suuri.

      • Teknologiat kehittyvät, Koska autoja ja ihmisiä pystytään säilyttämään kerrostaloissa, (asunnot, parkkitalot), en näe suurtakaan ongelmaa saman toteuttamiseen myös eläinten ja viljelykasvien kanssa. Myöskin eräänlainen tehdasmaisuus ainakin tiettyjen viljelykasvien kohdalla on jo nykypäivää. Robotisaatio,(lypsyrobotit, sellkäharjat yms.) yhdistettynä hyviin olosuhteisiin. Alkaen lehmille viihtyvyyttä ja tuottavuutta lisäävästä musiikista. Erilaisiin eläinten hyvinvointia lisääviin ominaisuuksiin, valaistus, yms. Tämä vaatii vain kehittelyä, ei taasenkaan mitään äärimmäisen vaativaa ajattelua. Tietysti hissi, jolla pääsee kerrosnavettaan ja sieltä pois, ja ehkä toinen jolla pääsee kerran viikossa ulkolaitumelle, jos vaikka kerroksia olisi seitsemän, niin joka kerroksesta pääsisi ulkoilemaan ainakin sen yhden päivän viikossa.

  • Liikenne on ainoa teollisuuden ala EU:ssa, minkä suhteellinen osuus kasvihuonepäästöistä on kasvanut. Jotain ratkaisumalleja tästä näkökulmasta:

    1) Hiilivero. Ei kehitä mitään suoraa vaan on lähinnä keppiä ja porkkanaa valmistajille.
    2) Ajoneuvojen energiajärjestelmissä siirrytään käyttämään kvanttityhjiöön perustuvia propulsiomoottoreita. Tuottaa työntövoimaa ilman polttoainetta. Lastenkengissä vielä ja normaalitiede on tässä valitettavasti jarruna.
    3) Ajoneuvojen reaktiivisesta ilmanvastuksen muokkauksesta dielektrisen estopäästön avulla tehdään lakisääteisesti pakollista. Vuosittaiset polttoainesäästöt rekoissa pelkästään EU:n sisällä olisi yli 15 miljardia litraa. Tulee yleistymään ehkä 10 vuoden sisällä.

    Kulutustottumuksiin vaikuttaminen on hidasta ellei toinen vaihtoehto tuo 10 kertaa enemmän hyötyä. Onko kasvisruoka eksponentiaalisesti parempi vaihtoehto yksilön näkökulmasta? Ei luultavasti. Liikenteessä vallitsee sen sijaan teknologinen aspekti, joka voi luoda eksponentiaalisia kustannussäästöjä tai kannattavuuden merkittävää parantumista.

  • Et vieläkään vastannut tyhjentävästi, että millä perustein kuvittelet ilmastonmuutoksen pysähtyvän, vaikka koko ihmiskunta lopettaisi kaikki hiilipäästönsä tällä viikolla.

    Kuinka ihmiskunnan tulisi mielestäsi varautua ja valmistautua muuttuvan ilmaston haasteisiin? Uskotko tosiaan, että uusien verojen keksiminen ja lisäresurssien kerääminen valtiollisille tai jopa EU tason toimijoille auttaisi tämän pallon ilmastotilanteen jäädyttämiseen tähän hetkeen? Perinteisestihän valtiot eivät ole kovin näppäriä tai tehokkaita toimijoita. Suurinta osaa vallan kahvassa olevia instituutioita tuntuu kiinnostavan kaksi asiaa: Vallan säilyttäminen omissa käsissä ja varallisuuden kerääminen itselle.

    Mielestäni on hyvä että asiasta keskustellaan, mutta keskustelun taso vaikuttaa päivä päivältä heikommalta ja muistuttaa ajoittain enemmän vitsiä kuin asiallista keskustelua. Jos tilanne tosiaan on näin paha, niin eikö silloin ensimmäisten toimijoiden tulisi olla ylikansallisia tahoja kuten EU. Helpompana esimerkkinä voitaisiin pitää järjetöntä lento- ja rekkarallia, joka aiheutuu mestarien kokoustamisesta.

    Kuten joku jo aiemmin totesi, niin ihmiskunnan päästöjä ei vähennetä veroilla tai kuvitteellisilla päästöoikeuksien ostolla. Päästöjä vähennetään uuden tekniikan kehityksellä ja käyttöönotolla. Lisäksi perinteisten luonnontieteiden koulutuksen lisääminen nuorille ja koulutuksen mahdollistaminen myös aikuisiässä oleville rauhoittuneille henkilöille voisi luoda polkua maailmaan, joka kykenisi selviytymään väistämättömältä ilmastonmuutokselta.

  • Edelleenkin puhutaan liikaa uusiutuvista, vaikka pitäisi puhuä päästöttömistä, tai vähäpäästöisistä energiamuodoista. Kaikki uusiutuvat eivät ole vähäpäästöisiä! Ja kaikki vähäpäästöiset eivät ole uusiutuvia. Ydinvoima tehokkaana ilmastonmuutoksen torjujana pelataan tuolla uusiutuva-terminologialla ulos vaihtoehdoista. Surkein energiapoliikka on ollut Saksassa, jossa uusiutuvilla on korvattu puhdasta ydinvoimaa ja hiilen käyttö on jopa liisääntynyt!

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät kommentit

Arkistot

Kategoriat

Pysy kuulolla

Olemme aktiivisia monessa kanavassa, tule seuraamme ja jatka keskustelua omissa kanavissasi kanssamme.