Lue lisää ilmastonmuutoksesta

Ilmasto-opas.fi -sivusto on koonnut yhteen osoitteeseen käytännönläheistä tietoa ilmastonmuutoksesta:
https://ilmasto-opas.fi/fi/    

Ilmastonmuutos vaikuttaa kasvistoon, eläimistöön sekä ihmisiin. Luonnonvarakeskuksen sivuilta löytyy tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista aihealueittain luonnonvarojen näkökulmasta:
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ilmastonmuutos/

Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasuista noin 80 % on peräisin energiantuotannosta sekä kulutuksesta. Suomen pitkän aikavälin tavoite on hiilineutraali yhteiskunta.
Työ- ja elinkeinoministeriön energia- ja ilmastostrategia:
http://tem.fi/energia-ja-ilmastostrategia

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät voimakkaimmin kaikkein köyhimmissä kehitysmaissa. Ulkoministeriön sivuilta löytyy tietoa ilmastoyhteistyöstä:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=49559   

Ympäristöministeriön ilmastotoimien tavoitteena on kasvihuonekaasujen vakiinnuttaminen ilmakehässä tasolle, joka estää vaaralliset muutokset ja mahdollistaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen. Lue lisää:
http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Ilmasto_ja_ilma  

Aalto-yliopiston kestävän kehityksen tutkimuksesta, opetuksesta ja yhteiskunnallisesta toiminnasta:
www.aalto.fi/sustainability  

Tulevaisuudessa tarvitsemme ilmasto-osaajien sukupolven. Sitra, korkeakoulujen opettajat, opiskelijat ja asiantuntijat rakensivat avoimen kurssin Ilmasto.nyt vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin:
https://www.sitra.fi/uutiset/korkeakoulut-rakensivat-avoimen-kurssin-ilmastonmuutoksen/

Huoli ilmastonmuutoksesta vaikuttaa jopa mielialaan. Ylen teki jutun ilmastoahdistuksesta:
https://yle.fi/uutiset/3-10140284

Liikenneviraston mukaan Suomen kasvihuonepäästöistä noin 20 % tulee kotimaan liikenteestä. Tehokkain keino vähentää liikenteen aiheuttamia kasvihuonepäästöjä on kehittää julkista liikennettä sekä pyöräilyn ja kävelyn toimintaedellytyksiä sekä vähentää henkilöautoliikenteen määrää. Liikenneviraston sivuilta löytyy kattavasti tietoa ilmastonmuutoksen torjumisesta liikennepoliittista näkökulmasta:
https://www.liikennevirasto.fi/ymparisto/ilmastonmuutos#.WvGJNIhua70

  • Kannattaisi ehkä paneutua hiukan syvällisemmin aiheeseen. Erityisesti hiilidioksiidin vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen on olemassa hyvinkin erilaisia käsityksiä asiaa tuntevissa piireissä…

  • Hiilineutraali Suomi ei saa kuitenkaan johtaa maaseudun laajoilla haja-asutusalueilla omakotitaloissa asuvien energiakustannusten kohtuuttomaan nousuun. Monissa vanhoissa omakotitaloissa on edelleen öljylämmitys ja asukkaat ovat vanhuksia, joilla ei varoja vaihtaa toisenlaiseen energiaan ja jotka ovat liian kaukana kaukolämmöstä. Heilläkin on silti oikeus asua omakotitaloissaan täällä aika ajoin lähes arktisessa ympäristössä.

  • Ensimmäinen kyselynne ilmastonmuutoksesta oli köykäisyydessään melkoinen pettymys.
    Mielenkiintoista olisi tietää, mitä käytännössä tarkoittaa hinnoittelu, johon on niputettu ilma vesi ja muut luonnonvarat.
    Ilmastonmuutokseen voi vaikuttaa ainoastaan vähäpäästöisellä energialla, mutta ydinvoima oli (perinteiseen vihervasemmistolaiseen tapaan) jätetty kyselystä kokonaan pois. Ainoat maat maailmassa (Ruotsi ja Ranska), jotka tällä hetkellä ovat lähelläkään hiilineutraaliutta tuottavat merkittävän osan energiasta ydinvoimalla. (Itse tosiaan torjun ilmastonmuutosta ostamalla kuluttajana täysydinsähköä. Se on konkreettinen tapa pienentää hiilijalanjälkeään.)
    Mielenkiintoista olisi tietää, mihin käytännön poliittisiin toimiin tähtäsi kysymys, jossa niputettiin ilman, veden ja muiden luonnonvarojen hinnoittelu.
    Huonosti laadittu kysely, jossa väittämät perustuvat mielipiteisiin, tarjotuissa ratkaisuissa rajataan relevantteja vaihtoehtoja kysymysten ulkopuolelle ja vastausvaihtoehtoina on ainoastaan kyllä/ei ilman minkäänlaista kommentointivaihtoentoa ei jatkossa tavoita minua vastaamaan eikä vakuuta Liike Nyt:n ajaman poliittisen agendan kannatettavuudesta. Faktaan perustumatonta tunnetta on päätöksenteossa mukana jo aivan tarpeeksi ilman tätä lisäävää liikettäkin.

  • Voisiko tuotteille laittaa ilmasto&luonto ”ALV”:in? Verottaja tms. laskisi tuoteryhmille niiden luonnolle aiheuttamat negatiiviset kustannukset ja asettaisi niille sen perusteella veron (ilmansaaste + maa/vesistö). Valmistajat/markkinoijat voisivat myös teettää tarkemmmat laskelmat jollain hyväksytyllä kolmannella osapuolella jolloin vero voitaisiin laskea niiden mukaan.

    Tämä ohjaisi kuluttajia ostamaan ympäristöystävällisempiä tuotteita ja valmistajia saastuttamaan vähemmän.
    Tällä verolla voitaisiin korvata muita veroja. Kokonaisveroaste säilyisi samana.

    • Kannatan ajatusta jossa puhtaammin tuotetun tuotteen verokanta olisi alhaisempi kuin jonkin toisen tuotteen – näinhän voisi myös osaltaan edistää vaikka luomutuotteiden leviämistä laajempaan käyttöön…

    • Niin kertoisitteko vielä todennäköisyydet muutoksille?
      Ja todennäköisyydet huomisen sää ennusteen kohdalleen osumiselle.

      Kaikki vikainvestoinnit jotka pahentavat tilannetta väärien ennusteiden vuoksi ovat muutoksen kiihdyttämistä. Hiilidioksiidi ja metaanipäästöjä on syytä laskea, mutta se miten kasvit saadaan sitomaan hiiltämaksimaalisesti ja miten minomoidaan virheratkaisujen vaikutukset eivät käy näistä selville.
      Pelkkä verottuksella omantunnon valkaisu ei ole ratkaisu maailmassa jossa rahaa syntyy tyhjästä.

    • Ei pidä yrittää laskea kunkin lopputuotteen osuutta tuotantoketjun päästöistä vaan verottaa päästöjä siellä, missä ne syntyvät. Se on ainoa tapa saada osuudet oikein.

  • Ravinnon kautta ilmastonmuutokseen vaikuttaminen on nostettu yhdeksi mahdolliseksi muuttajaksi. Nälkäinen ihminen on vaarallinen ja ei siltä osin ole ihmiskunnalle hyväksi. Ravinnon tuotannon optimoiminen ja tehokkuuden parantaminen voisi helpottaa ensimmäistä ongelmaa, joka on juuritasolla, eli nälkä. Kylläinen ihminen on rennommassa tilassa ja on hyödyksi ihmiskunnalle. Isojen ravinnontuotantoyhtiöiden fuusioituminen tai suora ristityöskentely kehittäisi ravinnontuotantoa isommaksi käsitteeksi.
    Kiteytettynä, ihmisille ruokaa. Uskon, että kylläinen ihminen on aina ihmiskunnalle ja ennen kaikkea luonnolle hyväksi.

    Optimoimisen jälkeen kykenisimme tarjoamaan riittävä ruoantarve kohdistettuna yksilön avuntarpeeseen. Yhteiskunta on juuri niin vahva kuin sen heikoin jäsen. Itse en ole heikoin jäsen, mutta johtaja sisälläni syö viimeisenä. Perustarpeet kuntoon, kuten ravinto.

    Luonnonmukainen tai luontoa mukaileva infra on mielestäni myös mielestäni tärkeä ajatus. Ihminen asuu ”suojassa”, nykyihminen mieltäisi sen taloksi. Voisiko tulevaisuudessa asunnot olla enemmänkin matalampia luontoon sulautuvia kuin 200m korkeita pilvenpiirtäjiä. Ei korkeutta vaan mataluutta ja ns. osaksi luontoa. Hauskan mielikuvan voisi antaa esim. elokuvasta taru sormusten herrasta, jossa on paikka nimeltään kontu. Hobitit asuvat kyseisissä taloissa kirjan ja elokuvan mukaan. ”Talot” eivät haittaa luontoa esteettisesti vaan ovat kuin osa sitä. Toinen helppo esimerkki kaikille suomalaisille tuttu Teletapit. Uskon, että kaikki ymmärtävät. 😀

    Tällainen kevyt ajatuskokeilu kiitos hyvän Liike Nyt -idean mukaisesti. 🙂 Dialogi on todella hyvä asia. 👍😊

  • Hieman minua ihmetyttää, että meillä ilmastonmuutoksen toimenpiteet kohdistuvat kotimaahan. Suomi tuottaa n. 0,15% maailman kasvihuonepäästöistä, joten meidän toiminnallamme ei maailmaa pelasteta. Tässä pätisi hyvin vertaus ”Olemme hyttysen p… valtameressä”.

    Panostus pitäisi kohdistaa esimerkiksi Kiinan ja USA kaltaisien kehitysmaiden vihreän tekniikan tukemiseen. Kiina tuottaa n.30% ja USA n. 16,5% kasvihuonepäästöistä. Kaikkien ihannoima ”vihreä” Saksakin tuottaa 10 kertaa enemmän CO2:sta kuin Suomi.

    Ilmastotalkoissa olisi hyvä huomata, että jokainen €, jonka joudumme hiilineutraalin saavuttamiseksi uhraamaan, on ansaittava. Se vaikuttaa yhteiskunnan, yritysten ja kansalaisten kilpailukykyyn merkittävästi. Esimerkiksi rakennusten muuttaminen hiilineutraaleiksi ei onnistune, sillä rakennusten elinkaarikulut kasvavat panostuksen suhteessa ja kiinteistöjen hoito- ja korjaus rasittavat yhtälailla hiilineutraliutta.

    Nykyhallitus ohjaa taloutta ja työllisyyttä kasvukeskuksiin ja samalla unohtaa, ettei Vantaan kerrostalolähiössä (tai takatöölössä) ole mahdollisuutta ladata sähköautoa. Siinä ei paljon romutuspalkkiot auta. Infrastruktuurin muuttaminen niin, että 100 talouden kerrostalossa kaikille halukkaille löytyisi auton latausmahdollisuus tulee asukkaille niin kalliiksi, ettei sairaanhoitaja- rakennusmiespariskunnalla ole varaa asuntoa hankkia tai edes vuokrata.

    Pääkaupunkiseudun kehäteillä hyvin huomaa ”onnistuneen” liikennesuunnittelun. Melkein kaikilta asuinalueilta pääsee yhdellä julkisella liikennevälineellä Helsingin keskustaan, mutta poikittaisliikenne on verrattain olematonta eikä merkittävää korjaavaa panostusta ole esitetty.

    Keskusteluun kaivataan realismia ja metsän näkemistä puilta. Ilmastomuutos on koko maailman ongelma eikä Suomi ole siinä avainasemassa. Vaikka niin haluaisimmekin.

  • Mun mielestä pitäs luoda aurinkopaneelien asentamisesta kannattavaa valtion avustuksella! Esimerkiksi Saksassa aurinkosähkö on lisääntynyt räjähdysmäisesti valtion tukemana.

  • Lentämisen verotus on älytöntä. Jos saastuttavilla autoilla olisi saanut ajaa maksamalla ”saasteveroa”, niin autonvalmistajat eivät koskaan olisi kehittäneet vähäpäästöisiä autoja, katalysaattoreita tai sähköautoja.
    Ja…jos autoja olisi kehitetty, niin paljon hitaammin kuin nyt tapahtuu.

    Lentojen ympäristömaksuja maksetaan todella vähän ja asiakkaan pakko-verotus ei ole oikea ratkaisu.
    https://yle.fi/uutiset/3-5602325

    Painotus olisi luoda esim. verohelpotuksia tai muuta taloudellista etua lentoyhtiöille, jotka käyttävät vähäpäästöistä polttoainetta esim. biokerosiinia (… niin, kerosiineissakin on eroa) tai käyttävät vähän saastuttavia lentokonemoottoreita (… niin, niitäkin tehdään). Asiakkaat käyttävät mieluummin vähän saastuttavaa lentoyhtiötä kuin saastuttavaa lentoyhtiötä – siitä huolehtii jo lentoyhtiön oma mainonta.

    ”Yhtenä työryhmän tavoitteena on kehittää Helsinki-Vantaasta ”Bio-hub”
    http://www.lentoposti.fi/artikkelit/kohti_kestavaa_kehitysta_ja_bio_hubia

    Lisäksi, tukemalla yksittäistä kuluttajaa uusiutuvan energian käytössä, saadaan pieniä muutoksia pitkällä aikataululla – niin pitääkin tehdä.

    Tukemalla suuria energian kuluttajia uusiutuvan energian käytössä – saadaan suuria muutoksia nopealla aikataululla. Suurille kuluttajille esim. 100:n % alennus ALV:stä uusiutuvan energian käyttöönotosta aiheutuvista materiaali kustannuksista + xxx € tukea hankintaan. Tietysti ”tarjous on voimassa rajoitetun ajan” 😉

    https://www.hs.fi/talous/art-2000005012350.html

  • Missä on esitetty, että ihminen voi pysäyttää ilmaston muuttumisen kokonaan? Käsittääkseni auringon luontainen säteilysykli on kääntymässä laskuun, mikä aiheuttanee ongelmia tulevaisuudessa.

    Olisi mielenkiintoista lukea tutkimuksia siitä millä todennäköisyydellä johtavat tutkijat kuvittelevat ihmiskunnan voivan pysäyttää ilmastonmuutoksen.

    Tämä on mielestäni keskeistä, sillä ihmiskunnan tulisi myös varautua tilanteeseen, jossa emme onnistu pysäyttämään nopeaa ihmiselle epäedullista elinympäristön muutosta. Mikä on Suomen strategia tässä pahimmassa mahdollisessa tilanteessa?

  • Suomessa asuminen tulee aina olemaan kaallimpaa kuin monessa muussa maassa ilmaston vuoksi. Rakennus- ja lämmityskustannukset ovat korkeat. Ihmettelen kuitenkin tarvetta lämmittää kesämökkejä talvisin, varsinkin jos niitä ei käytetä säännöllisesti. Tämä on suhteellisen uusi ilmiö joka vie ison palan energiatuotannostamme. Olisiko mahdollista valtion periä isompi sähkövero kakkos-tai vapaa-ajanasunnoille? Tämä ohjaisi ihmisiä miettimään kulutusta ja investoimaan energiaa säästäviin lämmitystapoihin.

  • Ilmastoasiat ovat lähitulevaisuutemme suurin uhka. Lentoliikennettä en ehkä suoraan lähtisi verottamaan, koska pieni lentovero luokkaa 10€ ei vielä muuta ihmisten eikä omaa käyttäytymistä. Eikä se tee lentämisestä pyhää. Meriliikenteen ympäristövaatimuksia ja jopa rajoitteita tulisi harkita. Näissä tosin kummassakin on se, että järkivihreät valinnat eli suora taloudellinen insentiivi on jo nyt ratkaisevan tärkeässä roolissa.

    Paikallisella tasolla siirtyisin jo nyt kaupungeissa huomattavasti intensiivisempään kävely- ja etenkin pyöräilyn edistämiseen. Tämä tarkoittaa kunnollisia pyöräväyliä, riittävän isoja ja oikeilla paikoilla sijaitsevia pyöräparkkeja. Esimerkiksi kotikaupungissani Turussa nuo ovat huonot poliitikkoken juhlapuheista huolimatta. Lisäksi tietysti kaupungistumista ja kaupunkien tiiviimpää yhdyskuntarakennetta tulisi jokaisessa Suomen kaupungissa edistää nykyistä intensiivisemmin. Se näet vaikuttaa tehokkaasti myös päästöjen alentamiseksi. Lisäksi joukkoliikennettä sekä esimerkiksi kimppakyytejä tulisi kehittää.

  • En kiistä etteikö ilmastonmuutos ole tärkeä asia, jonka vaikutukset ovat kauaskantoiset. Mutta tuhannen taalan kysymys on, että kiinnostaako ihmisiä TODELLA ilmastonmuutos niin paljon, että he ovat valmiita muuttamaan tapojaan?

    Uskaltaisin väittää että ei. Vaikka rationaalisella tasolla suurin osa pitää ilmastonmuutosta tärkeänä ja pahana, reaalimaailman valinnat kuitenkin kallistuvat saastuttamiseen (matkailu, autoilu, se halvempi ja saastuttavampi tuote jne). En ainakaan itse näe merkitystä oman elämän hankaloittamiseen, jos siitä saatava hyöty on minimaalinen ilmaston kannalta, mutta todella kaventava oman elämän kannalta. Ja jos naapuri tekee sitä surutta, ja varsinkin massat tekee, niin miksi minun pitäisi olla muita sivistyneempi ja vihreämpi valintojeni kanssa? Vaikutukseni on muutenkin ilmastoon pelkkä pisara suuressa valtameressä! Enkä todellakaan usko kenenkään olevan niin loistava myymään, että kykenisi samaan minut, ja vastaavasti ajattelevat, kieltäytymään vapaaehtoisesti kmukavuuksista virheyden takia.

    Toki tällaisella tietopläjäyksellä saadaan arvomaailmaa muutettua, varsinkin jos se tapahtuu varhaisiässä. Mutta onko tässä aiheessa aikaa odottaa ”vihreän kasvatuksen” saaneiden siirtymistä yhteisten asioiden pariin?

    PS. Vaikka kommentista paistaa läpi kyynisyys, tarkoitukseni ei ollut nollata kenekään työtä. Pointti oli vain tuoda esille, että ilmastonmuutoksen ratkaiseminen on niin tärkeä, että sitä ei voi jättää yksilöiden omantunnon asiaksi.

  • Voisitko sinä Sarian tai joku muu kertoa, mitä tarkoitat käytännössä ”hiilineutraalilla yhteiskunnalla”?

    Kaikki epäilemättä tietävät, että hiili kiertää jatkuvasti luonnossa aivan vastaavasti kuin muutkin alkuaineet ja yhdisteet. Kierto on nollasummapeliä, koska hiili siirtyy jostakin jonnekin, mutta on edelleen olemassa.

    Maapallolle ei tule mistään uutta hiiltä, emmekä me voi ampua hiiltä avaruuteen suuria määriä.

    Siksi meidän nykyinen yhteiskuntammekin on jo hiilineutraali.

    • Hiilineutraalilla yhteiskunnalla tarkoitetaan yhteiskuntaa, joka tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä. Hiilineutraalius tarkoittaa suppeasti määriteltynä hiilidioksidipäästöjen tasapainottamista tai minimoimista nollaan, mutta usein se laajennetaan käsittämään myös muut kasvihuonekaasut.

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät kommentit

Arkistot

Kategoriat

Pysy kuulolla

Olemme aktiivisia monessa kanavassa, tule seuraamme ja jatka keskustelua omissa kanavissasi kanssamme.