Palkkaharmonisaatio ja kolmen miljardin kustannusten hillintä: Ministeri Saarikko vastaa

Palkkaharmonisaatio ja kolmen miljardin kustannusten hillintä – ei mitään toivoa toteutua?

Palkkaharmonisaatio

Palkkaharmonisoinnin aiheuttamasta lisäkustannuksesta on esitetty hyvinkin paljon näkemyksiä.
Tällä hetkellä palkkaharmonisoinnin kustannusvaikutuksia ei pystytä arvioimaan tarkasti, sillä siirtyvä henkilöstö pystytään kartoittamaan vasta lakien voimaan tulon jälkeen. Palkkojen yhteensovittamisen kustannusvaikutusten arvioimiseen sisältyy myös runsaasti epävarmuustekijöitä ja oletuksia, koska tässä vaiheessa ei vielä tiedetä, millaiset sovellettavat työ- ja virkaehtosopimukset, palkkausjärjestelmät tai työn vaativuuden arviointijärjestelmät ovat tulevissa
maakunnissa. Nämä ovat tulevan työnantajan ja palkansaajajärjestöjen kesken sovittavia asioita.

Hallituksen esityksessä esitetyt palkkaharmonisoinnin vaikutusarviot on tehty käyttäen kahta laskentateknistä oletusta: tehtäväkohtaisten palkkojen yhteensovittamista joko mediaanitasoon tai 9. desiilin tasoon. Mediaani tarkoittaa palkkaa, jonka alapuolelle sijoittuu 50 % ja yläpuolelle
sijoittuu 50 % henkilöstöstä. 9. desiilin yläpuolelle sijoittuu vielä 10 % henkilöstön palkoista. Em. tavoilla laskettuna päädytään kustannusvaikutuksissa haarukkaan, joka kunta-alalta siirtyvän henkilöstön osalta olisi mediaanitavoitetasolla vähintään 75 miljoonaa euroa ja 9. desiilin
tavoitetasolla vähintään 700 miljoonaa euroa. Myös edellä mainittu laskelma perustuu oletuksien ja yleistyksien varaan.

Mikäli nykyisten kaltaisten tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä olisi voimassa myös tulevilla maakuntakonsernin työpaikoilla, niin ensin määriteltäisiin ja arvioitaisiin tehtävät ja niiden vaativuus, ja tämän jälkeen palkkojen yhdenmukaistamisen tarve. Palkkojen yhteensovittamistarve
ei siis koske kaikkia siirtyviä henkilöitä, vaan pelkästään samasta tai saman vaativuustason tehtävästä maksettavaa palkkaa. Harmonisointivelvoite ei myöskään koske maakunnan tai mahdollisesti muihin yhtiöihin siirtyvää henkilöstöä.

3 mrd. säästö

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua siten, että menot olisivat vuonna 2029 reaalisesti 3 mrd. euroa pienemmän kuin ne ovat ns. perusurassa.
Nykyisin maakuntien välillä on selviä kustannuseroja, jotka eivät selity asukkaiden palvelutarpeiden eroilla. Tämä antaa viitettä siitä, että suuremmat yksiköt voivat tehostaa toimintaa esimerkiksi skaalaetuja hyödyntämällä.
Toiminnallisia mekanismeja, joihin liittyy mittavaakin tehostamispotentiaalia, ovat mm. seuraavat:

1. kalliiden laitospalvelujen vähentäminen ehkäisevillä palveluilla ja avopalveluilla,
2. perustason palvelujen tuottavuuden parantaminen ja toimivan perustason kautta erikoistason hoitotarpeen vähentäminen sekä nopeampi hoitoon pääsy
3. kalliissa erikoistuneissa palveluissa laadun, vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantaminen osaamisen kokoamisella ja oikealla työnjaolla ja integraatiolla
4. palvelujen kysynnän ja resurssitarpeen vähentäminen digitalisaation ja sähköisten palvelujen avulla
5. palveluverkkoja koskevat ratkaisut
6. oikea-aikaiseen, laadukkaaseen ja vertailukelpoiseen tietoon perustuva johtamisen ja ohjauksen
parantuminen (= tiedetään paremmin, mitä voidaan tehostaa)

  • Nyt on mopo karannut käsisitä. Tämä yksityistäminen tekee kilpailun osaajista ja palkat nousevat. Veloitukset nousevat ja potilas X maksaa tai Valtio/XXX maksaa, niin ja ulkomainen sijoittaja Y rikastuu.

    • Mikä näissä terveyspalveluyritysten omistuspohjassa on niin ihmeellistä? Kolmen suurimman terveyspalveluyritysten omistajista suuri osa on kotimaisia sijoittajia. Yritykset tulevat työllistämään tuhansia henkilöitä joiden tulot ja verot jäävät Suomeen.Vertaa esim. Ikea,Bauhaus ja Lidl, Näissähän omistus on sataprosenttisesti ulkomailla ja näiden tulo markkinoille on koettu kilpailun kannalta positiiviseksi vaikkakin myyvät lähes pelkästään ulkomaisia tuotteita.Ei vaan tunnu huolettavan edes sosialisteja.Nämäkin työllistävät tuhansia henkillöitä ja ovat aiheuttaneet sen että lähes monopoliasemassa olleet Kesko ja S-ryhmä ovat joutuneet parantamaan toimintaansa.
      Oikea valinnanvapaus tulisi aiheuttamaan samanlaisen ilmiön julkisen puolen toiminnassa.
      .

      • On hieman outoa vertailla Keskoa ja S-ryhmää terveyspalveluihin, nämähän eivät ole valtion lakisääteisiä palveluja joita on pakko toteuttaa verovaroin. Lidl oli myös kauan syrjittynä kaavoituksen sekä muitten kuntien, valtion ja kauppojen ryhmittymien toimesta. Nämä voidaan kyllä lukea osittain myös poliittisiksi päätöksiksi, jotka olivat yritys torpata vapaa kilpailu.
        Terveyspalvelujen tuottaminen on myös tullut vuosi vuodelta kustannustehokkaammaksi, tavoitellut säästöt tulisivat todennäköisesti myös tätä kautta saavutetuksi.
        Parjattu julkinen terveydenhuolto toimii Suomessa kuitenkin hyvin, jos katsoo kansainvälisiä mittareita. Tämä yhdistettynä harkittuina ostopalveluina yksityis sektorilta olisi todennäköisesti se paras ja edullisin ratkaisu ilma todella kalliita ja ennalta arvaamattomia kustannuksia sekä hoitoketjun parhaan toimisen kannalta.

    • Johtuu täysin esityksessä olevasta kilpailutuksen rajoitteista ja mekanismeista. Näistä olisi toisaalta hyvä saada lisää tietoa, että minkälaisilla mekanismeilla yllä oleva tilanne vältetään.

  • Valtio ”tehostaa” toimintaa palveluja vähentämällä, jolloin asiakkaat pakenevat yksityiselle, jolta saa palvelua ja valtio maksaa?

  • Ei pidä takertua johonkin euromäärään. Jos sote-päätöksillä voidaan hillitä kustannusten nousua niin sieltä se säästö syntyy. Jos valtion verokertymä kasvaa tämänhetken suhdanteiden mukaan niin siirtymävaiheen kustannukset voivat suhteessa jopa nousta. Hyvä tavoitetaso on syytä tietenkin olla ja sitä pitää seurata.

  • Jo nyt on avohoito ja vanhuspalvelujen osalta huomattava resurssipula.. Miten Saarikko toimii Pihtiputaan mummon osalta, jolla ei ole tietotekniikkaa eikä älypuhelinta hylätäänkö hänet . Hän ei ole potentiaalinen äänestäjä = hyödytön.

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät kommentit

Arkistot

Kategoriat

Pysy kuulolla

Olemme aktiivisia monessa kanavassa, tule seuraamme ja jatka keskustelua omissa kanavissasi kanssamme.