Ministeri Saarikko vastaa rohkeasti Liike Nytin kiperiin sote-kysymyksiin

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko vastaa Liike Nytin esittämiin sote-kysymyksiin.

Miksi kuntayhtymäpohjainen Siun sote tai Eksote ei voi olla ratkaisu koko Suomelle, miksi tarvitaan maakuntarakenne? Miksi sote-rakennetta ei rakenneta ns. pakkokuntayhtymämallilla?

Eksotessa ja SiunSotessa kyse on lakisääteisen kuntayhtymän eli sairaanhoitopiirin pohjalta rakennetusta järjestelmästä, jolle kunnat ovat vapaaehtoisesti siirtäneet myös perustason sote-palvelut.

Kuntapohjaista eli kuntayhtymäpohjaista sote-rakennetta yritettiin säätää viime vaalikaudella pariinkin otteeseen. Esitettyihin malleihin liittyi kuitenkin perustuslakiongelmia, joten esitykset raukesivat. Perustuslakiongelmat liittyivät kansanvaltaisuuden sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien puutteisiin, kunnalliseen itsehallintoon sekä yhdenvertaisuuden toteutumiseen (PL 2,6,14 ja 121 §).  Jäljempänä on kuvattu tarkemmin esitykseen liittyviä ongelmia, mutta perustuslakivaliokunnan lausuntojen perusteella on vaikea nähdä, että kuntapohjaista mallia voitaisiin tosiasiassa luoda ilman vaaleja ja valtion suoraa rahoitusta. Nämä kaksi lähtökohtaa ovat nimenomaan maakuntamallin lähtökohdat, joten maakuntamalli perustuu siten pitkälti perustuslakivaliokunnan viitoittamalle tielle.

Aiemmat kuntapohjaiset mallit

Hallituksen esityksessä sote-järjestämislaiksi (HE 324/2014) esitettiin kaksitasoista kuntayhtymäpohjaista sote-rakennetta, jossa olisi yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä perus- että erikoistason osalta. Esityksen mukaan sote olisi järjestetty järjestäjän ja 19 tuottajan toimesta, kaikki olisivat olleet ns. pakkokuntayhtymiä ja rahoitus olisi tapahtunut kuntien toimesta. Esitys kaatui silloin perustuslakiongelmiin (PeVL 67/2014) ja sosiaali- ja terveysvaliokunta esitti vielä perustuslakivaliokunnalle uutta mallia, jossa järjestäjä- ja tuottajatehtävät oli yhdistetty ja sote-kuntayhtymiä olisi ollut 19 rahoituksen perustuessa edelleen mutta pakkokuntayhtymäpohjaista Tämäkin esitys kaatui perustuslakiongelmiin (PeVL75/2014 vp).

Perustuslakivaliokunta lausui esitetyistä kuntayhtymäpohjaisesta mallista, että kaiken julkisen vallan käytöllä on oltava demokraattinen perusta ja kansanvaltaisuus edellyttävät kunnallisen itsehallinnon osalta ylimmän toimielimen perustumista suoralla ja suhteellisilla vaaleilla valittuun kokoonpanoon ja sen keskeiseen asemaan päätöksenteossa. Valiokunta katsoi, että uudistus oli siirrettävien tehtävien laajuuden vuoksi mittasuhteiltaan poikkeuksellisen laaja ja merkitsi huomattavaa rajoitusta kunnalliseen itsehallintoon. Valiokunta katsoi, että kansanvaltaisuuden osalta ongelmana oli valittu hallintomalli eli kuntayhtymä ja varsinkin kuntayhtymien suuruus ja siitä johtuva yksittäisen kunnan ja sen asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien jääminen pieneksi. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan silloisella kuntajaolla noin 180 kunnan ääniosuus olisi ollut alle prosentin.  Poliittisen suhteellista koskevat äänivaltarajoitukset heikensivät kunnan mahdollisuutta valita haluamiaan henkilöitä valtuustoon. Valiokunta katsoi, että useimpien kuntien ja niiden asukkaiden vaikutusmahdollisuudet sosiaali- ja terveysalueella jäivät siten varsin heikoiksi ja hallinnon demokraattinen perusta muodostui hyvin välilliseksi ja ohueksi. Valiokunta katsoi, että vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys oli erityisesti ongelmallinen, koska kysymys on kunnan asukkaiden kannalta keskeisistä peruspalveluista. Lisäksi valiokunta katsoi, että kuntien rahoitusvastuu tarkoitti, että kuntien budjetista keskimäärin hieman alle puolet siirtyy kuntayhtymän päätösvaltaan. Tämän perusteella perustuslakivaliokunta katsoi, että esitys ei toteuttavalla riittävällä tavalla perustuslaissa edellytettyä kansanvaltaisuutta (PL 2,14 ja 121 §).

Valiokunta ei ottanut yksiselitteisesti kantaa, millainen soten hallintomalli olisi ollut perustuslain mukainen. Se viittasi kuitenkin lausunnossaan, että esityksen tavoitteet voitaisiin saavuttaa myös muilla kansanvaltaisuuden näkökulmasta ongelmattomilla tavoilla. Näitä tapoja olisivat yksitasoinen kuntayhtymämalli tai sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirtäminen kokonaan pois kuntien vastuulta perustuslain 121 §:n 4 momentissa tarkoitetulle kuntaa suuremmalla hallintoalueella tapahtuvalle itsehallintotasolle (maakuntamalli). Lisäksi valiokunta ei pitänyt perustuslain lähtökohdista mahdottomana sote-tehtävän siirtoa valtiolle.

Kansanvaltaisuuden lisäksi perustuslakivaliokunta tarkasteli lausunnossaan kuntien rahoitusvastuuta kunnallisen itsehallinnon peruspilareihin kuuluvan rahoitusperiaatteen toteutumisen sekä perustuslaissa säädetyn yhdenvertaisuuden (PL 6 §) näkökulmasta. Tässä tarkastelussa se otti huomioon myös tehdyn kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmäuudistuksen vaikutukset.  Esitys olisi edellä mainitun uudistuksen kanssa johtanut siihen, että ilman muita toimenpiteitä veronkorotuspaine olisi ollut kuusi ja puoli prosenttiyksikköä veronalennusvaran ollessa 12 prosenttiyksikköä. Tämä olisi puolestaan tarkoittanut, että alin kunnallisveroprosentti olisi noin 7 ja ylin voin 27. Vaikka muutoksia esitettiin tasattavaksi tasauskatolla ja siirtymäsäännöksellä, kunnallisveroprosenttien eron arvioitiin olevan kuitenkin silloisen kuuden prosenttiyksikön sijasta noin 11 prosenttiyksikköä. Valiokunta katsoi, että uudistus olisi vaikeuttanut useiden kuntien mahdollisuuksiin suoriutua lakisääteisistä tehtävistään. Arvioinnissa oli myös keskeistä se, että muutokset johtuivat lainsäätäjän toimista eikä kunnan päätöksistä. Valiokunta totesi myös, että kunnallisveroprosenttien eriytyminen 11 prosenttiyksikköön on perustuslain turvaaman yhdenvertaisuuden osalta ongelmallinen. Tämän perusteella valiokunta katsoi, että esitys oli ristiriidassa perustuslain suojaaman kunnallisen itsehallinnon sekä yhdenvertaisen kohtelun kanssa.

Koska perustuslakivaliokunta lausui kuntapohjaisen mallin olevan sinänsä mahdollinen, valiokunta teki vielä oman mallin sote-rakenteesta. Valiokunta katsoi valiokunnan esittämästä hallintomallista, että vaikka alueiden pieneni, niin kyse olisi varsin laajan tehtäväkokonaisuuden siirtämisestä ylikunnallisen päätöksenteon piiriin. Ehdotus merkitsisi edelleen, että kuntien budjeteista keskimäärin hieman alle puolet siirtyisi kuntayhtymän päätösvaltaan. Valittuun hallintomalliin ei sisältynyt alueen asukkaiden välittömillä vaaleilla valitsemaa toimielintä.   Tämän perusteella valiokunta viittasi aiempaan lausuntoonsa katsoen mallin olevan ristiriidassa sekä perustuslain kansanvaltaisuusperiaatteen toteutumisen, asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien että kunnallisen itsehallinnon kanssa (PL 2,14 ja 121 §).

  • SOTE on sen verran iso juttu, että ministerikään ei kykene olemaan sen takana. Olen Hjalliksen kanssa samaa mieltä, että on liian paljon avoimia kysymyksiä. Kysymysten aukaisu vaatii vähintään kuukausia ja toivottavasti ne selviää ennen 2020? Uskon myös, että Liike Nyt taustalta löytyy resursseja rakentamaan SOTE uusiksi.

  • Ministeri vastaukset esitettyihin kysymyksiin olivat juuri sellaisia, joita sopi odottaa ministeriltä.Eihän vastuuministeri voi kritisoida maakuntamallia, sillä hän olisi entinen ministeri.

    Olisi tärkeätä saada todellisen asiantuntijan vastaukset kysymyksiin, ennen kuin voi ottaa kantaa Kepun maakuntahimmeliin.

  • Myöntäisivät vaan ihan reilusti, että kukaan ei loppujen lopuksi tiedä yhtään sitä miten tässä käy. Säästöjä ei ainakaan tule ja palvelut karkaavat kasvukeskuksiin.

  • Sipilä/Kepu salailee ja pimittää sote-tietoa kansalaisilta
    Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi paljon moitteita jo toisen kerran hallituksen sote-esityksestä eduskunnalle. Valiokunta vaati, että hallitus tällä kertaa paneutuu asiaan huolella ja ajan kanssa, mutta kuinkas kävikään?

    Hallitus päätti siirtyä salailun tielle. Hallitus ei tehnyt muuta, kuin kirjoitutti virkamiehillä lausunnon vastineeksi perustuslakivaliokunnan moitteisiin ja salasi sen niin, että se voidaan julkistaa vasta sitten, kun asia on käsitelty sosiaali -ja terveysvaliokunnassa, joka antaa mietinnön suureen saliin äänestettäväksi. Näin ollen kansalaiset eivät voi lainkaan oallistua keskusteluun sotevalmistelujen loppuvaiheissa. Eikä asiasta voi keskustella myöskään eduskunnassa esim. kyselytunneilla.

    Nyt olisi toivottavaa, että joku vuotaisi hallituksen vastineen julkisuuteen, että saataisiin tietää, mitä kepulikonsteja Kepu taas yrittää.

    Kun eduskunnan valiokunnissa on hallituspuolueilla enemmistö, niin Kepu luottaa siihen, että hallituksen esitykset menevät heittämällä läpi valiokunnissa.

    Kuinka pitkälle Sipilä on valmis menemään saadakseen pakkomielteensä soten -ja maakuntauudistuksen voimaan tällä vaalikaudella?

    Jaa käyttäen:

  • Sote, vanhusväestö ja valinnanvapaus
    Soteuudistus tulee eniten vaikuttamaan vanhusväestön elämään. Vanhusväestöön lukeutuu tässä kaikki yli 65 vuotiaat. Eläkeläisiä on Suomessa n. 1,5 miljoonaa ihmistä eli n. 30 % väestöstä.Siinä ikäryhmässä sairastetaan eniten. Siinä ikäryhmässä tarvitaan eniten sosiaalipalveluja, kuten esim. kotihoitoa ja asumispalveluja.

    Kun nyt puhutaan paljon valinnanvapaudesta, niin se ei kuitenkaan koske lainkaan vanhusväestöä. Miksi ei? Siksi, että valinnanvapaus koskee vain perusterveydenhoitoa ei sosiaalipalveluja lainkaan. Perustuslakivaliokunta kielsi sosiaalipalvelut yksityisiltä lääkärifirmoilta siksi, että Suomessa voi lakien mukaan sosiaalipalveluista päättää vain viranomaiset.

    Vanhusväestön on aina viisainta käyttää vain julkisia terveys -ja sosiaalipalveluja, koska ne palvelut saa ”samasta luukusta”. Jos valitsee terveyspalvelut yksityiseltä puolelta on sosiaalipalvelut aina haettava julkiselta puolelta. Sitä paitsi erkois-sairaanhoito on myös aina haettava julkiselta puolelta, koska yksityiset halusivat vain rusinat pullasta eli perusterveydenhoidon, kuten flunssanhoidon.

    Näitä asioita ei ole lainkaan käsitelty, kun hallitus on markkinoinnut sotea -ja maakuntauudistusta. Muutenkin on hallitus korostanut kaiken aikaa vain soten hyviä puolia ja unohtanut tyystin sen heikot puolet.

    Vanhusväestö on unohdettu täysin sotessa, vaikka se koskettaa eniten juuri vanhusväestöä.

    Jaa käyttäen:

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät kommentit

Arkistot

Kategoriat

Pysy kuulolla

Olemme aktiivisia monessa kanavassa, tule seuraamme ja jatka keskustelua omissa kanavissasi kanssamme.