Hjallis Harkimo: Ikkuna ilmastonmuutokseen

Olen asunut koko elämäni samassa rannassa Sipoossa. Ensin vietimme täällä nuoruudessani kaikki kesät, sitten äiti ja isä päättivät muuttaa asumaan Sipooseen ympärivuotisesti. Kotirannan lisäksi kiersin ja näin maailman meriä. Olin kymmenen vuotta ammattipurjehtija. Sinä aikana vene oli kotini. Meri on aina ollut mulle rakas elementti. Olen nauttinut merestä – se tuo määrätynlaisen rauhan.

Kun tulin takaisin purjehdusreissuiltani, ostin talon meren rannalta Sipoosta lapsuudenmaisemista. Aamulla kun herään ja katson merelle, on maisema kuin taulu, joka muuttaa joka kerta muotoaan. Pienenä kun kalastelimme isoisäni puuveneellä, oli vesi veneen alla niin kirkasta, että näimme, kun ahvenet iskivät kiinni. Surullisena katselin pari viikkoa sitten rantaa, joka oli täynnä levää, uimakelvoton ja ahvenista ei tietoakaan. Mietin miten olemme voineet saada tämän katastrofin aikaan ja mitä jätämme lapsillemme. Tuntuu kuin olisimme tottuneet siihen, että levää on joka vuosi, eikä siitä enää keskustella samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Tosiasia on kuitenkin, että suurimmat saasteet tulevat Venäjältä, jätevesistä ja kanaloista ja niin edespäin. Tästä politiikot kyllä saavat kantaa vastuun, että emme pysty neuvottelemaan venäläisten kanssa toimenpiteitä, jotka estäisivät tämän. Rahaakin näihin projekteihin varmasti löytyisi.

Mutta ei omakaan pesämme tietysti puhdas ole. Maataloudesta, viljellyistä pelloista valuu jokiimme vieläkin iso määrä saasteita joka saastuttaa merta. Keskusta ja jotkut muutkaan puolueet eivät ota kuuleviin korviinsa tätä ongelmaa. Kesti esimerkiksi kauan ennen kuin ympäristöministeriö hyväksyi kaksi projektia, joissa kokeillaan, että lannoitteet sidotaan peltoihin. En voi ymmärtää, miten tätä asiaa ei voi hoitaa kuntoon. Maataloustuet pitäisi sitoa siihen, että pelloilta ei valu jätteitä jokiin.

Itämeren kuormitus näkyy leväkesinä, mutta juuri nyt tuntuu, että ilmastonmuutos näyttää siirtyvän hitaasta tuhosta yhä kiihtyvämmäksi. Yleensähän isot katastrofit syntyvät niin hitaasti, että emme ehdi tai suostu huomaamaan niiden nousua. Tänä kesänä kuivuutta ja hellettä oli Sipoossa vaikea olla huomaamatta, kun nurmikko paloi heti alkuunsa. Sää on eri asia kuin pitkän aikavälin ilmasto, mutta on ihan selvää, että jos emme kohta ota itseämme niskasta kiinni ja ala tosissaan hidastaa ilmastonmuutosta, jotain isoa ja ikävää seuraa. Sen asian on tämä kesä osoittanut, että toimenpiteitä pitää tehdä ja nopeasti.

Enää emme voi keskittyä parantamaan ihmisten hyvinvointia vain kansantaloutta kasvattamalla. Nyt täytyy ottaa muitakin asioita huomioon, ja tehdä ratkaisuja, joissa joku joutuu myös maksamaan. Samalla toivottavasti löytyy myös uusia ratkaisuja hyvinvointiin, mutta niitä emme voi jäädä odottamaan. Espanjaan on luvattu 50 asteen lämpöennätyksiä. Tuntuu, että olemme lähempänä katastrofia kun koskaan aikaisemmin.

Lähde: Iltalehti, 3.8.2018, https://blogit.iltalehti.fi/hjallis-harkimo/2018/08/03/ikkuna-ilmastonmuutokseen/

 

  • Jokainen aloittaa itsestään. Valvoo itseään. Jokainen päättää itse miten päästönsä kierrättää. Jokainen ottaa vastuun teoistaan. Jokainen ottaa vastuun tästä pleneetasta ja sen tulevaisuudesta.

    • Tuure on täysin oikeassa. Sen lisäksi olisi hyvä tietää miten omat teot vaikuttavat oikeasti. Väitän että meille myydään ympäristön nimissä omia ideologioita enemmän kuin paljon, sellaisiakin joiden seuraukset ovat aivan muuta kuin esitteessä lukee.

      Sitä Harrikin tekee yllä.
      Toisten syylistäminen on niin ”vitun helppoa”, varsinkin joukolla. En minä mutta muut asenne tekee esimerkiksi CO2 rajoittamisesta maailmaa pelastavan profetian syömähampaan. Loppupelissä kuiten kyse on oikeasti liikkumisen rajoittamisesta, erityisesti turhan saastuttavan sellaisen. Onko Harri valmis keskustelemaan siitä, tuskin? Vapauden nimissä meidän on oikeus kuolla miten haluamme.

      Harri kutsui minut juuri keskustelemaan, mutta haluuaako hän oikeasti kuulla hieman eriäviä näkemyksiäni?

  • Konkreettinen ratkaisu on olemassa ollut jo lähes kymmenen vuotta ja olen sen aikanaan kaupungin päättäjille luottamuksellisesti esitellyt. Ratkaisua pidettiin hyvänä, mutta on eri asia saada uutta ratkaisumallia toteutettua, kun ei itsellä ole siihen pääomia.

    Olen valmis ratkaisuni tuomaan hyödynnettäväksi kohtuullista korvausta vastaan, erikseen laadittavan sopimuksen mukaisesti. Korvaus voisi olla pääosin sidottu onnistumiseen, koska ratkaisu perustuu toimiviksi todennettavien teknisten ratkaisujen yhdistämiseen uudella tavalla.

  • Hyvä, hyvä Hjalliskin miettii. Ikävää ettei ole mietitty aiemmin. Moni vanha ja viisas on miettinyt jo pitkään, miksi ihmeessä suurimpien asutuskeskittymiemme, jotka pääosin keskittyvät merenrantaan, jätteet (ulosteet) lasketaan edelleen (liki) puhdistamattomina pintavesiin ja mereen, vaikka pienenpienen mummonmökinkin on hankittava lain pakottamana mittavat puhdistuslaitteet ja imeytyskentät heti kun siirrytään taajamien ulkopuolelle.

    Miksei siis kaupunkiemme vesiä palauteta imeytettynä sinne mistä ne aikoinaan on otettu. Kyllä Helsinginkin jätevedet olisi halutessa mahdollista siirtää Salpausselälle maastoon imeytettäväksi ja luonnon eliöstöjen hyödynnettäväksi. Kysymys on nimenomaan halusta. Liian kauan on haluttu mennä siitä missä aita on matalin, ja mikä on helpointa ja/tai halvinta toteuttaa. Ei siitä niin kauankaan ole, kun kaupungeissakin ulosteet tehtiin erilliseen eriöön pihan perille, ja kerran tai pari vuodessa siirrettiin maalle haudattavaksi. Vaan eipä silloin ollut levää, limaa vesissä, kaloissa tai selkärangattomia Arkadianmäellä.

    Joskus on vain nöyrryttävä tosiasioiden edessä ja palattava entiseen. Niin sanottujen ”normaalien” jätevesien lisäksi tuotamme kaupungeissamme runsaasti myös ns. Oheis jätettä, kun teiltä, pihoilta ja kaduilta huuhtoutuu sateella runsaasti luonnolle vieraita alueita ojiin, sadevesiviemäreihin ja muualle luontoon, jossa se imeytyy osaksi luonnonkiertokulkua ihan huomaamattamme. Lasketaanpa noita sadevesiä myöskin ihan ilman imeyttämistä tai puhdistamista myös mereen, järviin ja jokiin aivan kaupunkiemme rannoille, ilman että siihen kukaan puuttuu.

  • Juuri näin. Olipa täyttä asiaa. Jotain olisi tehtävä ja pian ellei ole jo liian myöhäistä? Omavaraisuutta tulee meidänkin kasvattaa. Sitä ei tunnu keskustalaiset ymmärtävän. Tulevaisuudessa taitaa vastassa olla ihmisten muuttoliike tänne pohjoiseen ja olisihan se hyvä joskus saada vielä syödä suomalaista ruokaa.

  • Maatalouden tulisi kantaa vastuu omalta osaltaan kuormituksesta. Lisäksi energian tuotantanto tulisi siirtää kokonaan fossiili-vapaaksi. Sen kasvihuonepäästöt ovat samaa luokaa kuin kotimaan liikenteen hiilidioksidipäästöt eli n. 12 miljoonaa CO2 tonnia. Tähän kun vielä lisätään soiden kuivattamisesta vapautuvat metaani ja CO2-päästöt, jotka ovat parhaimmillaan jyrsinturpeella 40 300 kg/ kuivattava hehtaari. Tällä hetkellä ojituksia on tehty n. 10,4 miljoonaa hehtaaria. Tähän vielä lisäksi ojituksessa vesistöihin valuva kiintoaines sekä fosfori. Ojitusten valuma-alueilla on havaittavissa merkittävää happikatoa. En kyllä hirveästi röyhistelisi suomen ”ekologisuudella”

    Meillä pyritään kivihiilivapaaseen energiatalouteen, mutta samalla unohdetaan, että jyrsinturve tuottaa CO2 päästöjä 29,4 g/ kWh kun vastaava arvo kivihiilessä on 26,3 g/kWh. Usein kuullaan väitteitä, että turve on ”uusiutuva”. Väite pitää siltä osin paikkansa, että otollisissa olosuhteissa käytetty turveala uusiutuu n. 3 000 vuodessa.

    Ernest & Youngin listassa kaikkein huokuttelevimmiksi uusiutuvan energian sijoitusmaaksi Suomen sijoitus oli v. 2014 37, kun arvioitavia maita oli 40.

  • Voi Hjallis! Miksi syytät ja syyllistät Itämeren tilasta pelkästään maatalousyrittäjiä/maataloutta?
    Täytyyhän sinun tietää, että kaikki tuotannollinen ja taloudellinen toiminta, niinkuin ihmistenkin toiminnat kuormittavat ympäristöä.

    Ei ole olemassa oikeastaan mitään ns. ympäristöystävällistä toimintaa, mutta ympäristömyönteistä ja ympäristön huomioonottavaa toimintaa kyllä. – Ja sitä esim. suomalaiset maatalousyrittäjät ovat tehneet jo kymmeniä vuosia. Sekä taloudellisista syistä että vapaaehtoisesti.
    Viljelijäyrittäjä on aina kunnioittanut luontoa ja ymmärtänyt, että siitä pitää huolehtia
    Yksikään viljelijä ei taatusti esimerkiksi ylilannoita peltojaan. Se ei olisi taloudellisestikaan mahdollista. Lannoitteet ovat suorastaan ruokottoman kalliita.

    Viljely perustuu tarkkoihin maaperän ravinneselvityksiin.Viljavuustutkimuksilla selvitetään millintarkasti maassa olevien ravinteiden määrät, tutkitaan viljeltävien kasvien ravinnetarpeet – ja jos maassa ei ole riittävästi sadontuottamiseen tarvittavia ravinteita, niitä lisätään vain sen verran, mitä kasvi tarvitsee. Ja mitä parempi kasvusto aikaansaadaan sitä parempi se on ympäristölle. Vahva kasvusto imee maasta ravinteet itseensä eikä niitä pääse huuhtoutumaan pelloilta vesistöihin.

    Hyvin monilla alueilla maatalousyrittäjien toimien ansiosta on vesistöjen tila parantunut.
    Työ on vielä kesken ja paljon riittää tekemistä. Siihen toivoisin parjaamisen ja syyttelyn sijaan kannustusta.

    Edellä vain yksi esimerkki viljelijöiden ympäristöteoista. Niitä voisi luetella lisää pitkän listan kaikilta maatalouden ja karjatalouden tuotantosuunnilta, mutta jääköön se toiseen kertaan.

    Miksi et Itämeren puolustuspuheessasi maininnut mitään

    • laivaliikententeen polttoaineiden typpippäästöistä
    • maantieliikenteen päästöistä
    • lentoliikenteen päästöistä
    • teollisuuden päästöistä
    • kaupunkien ja asutuskeskuksien päästöistä
    • jne.
      saastuttajia riittää…

    Yst. terv,
    Eero Sippola

    P.S. Olette varmaan Liike Nytissäkin saattaneet kuulla viljelijöiden ahdingosta, eli on tuottajahintojen monen vuoden halpuuttamisen lisäksi on tulossa kolmas katovuosi putkeen. Ulkomaisen ruuan haluajatkin ovat saattaneet huomata, että ei taideta kadolta välttyä muuallakaan Euroopassa, Australiassa, Kaliforniassa jne. Kasvit nimittäin tarvitsevat vettäkin!

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät kommentit

Arkistot

Kategoriat

Pysy kuulolla

Olemme aktiivisia monessa kanavassa, tule seuraamme ja jatka keskustelua omissa kanavissasi kanssamme.