Kansainvälisen politiikan asiantuntija: Suomen ulkopolitiikan tulevaisuus nojaa Euroopan Unioniin

Globalisaation muuttaessa länsimaiden talouksia ja suurvaltapolitiikan hallitessa maailmanpolitiikan areenoja, on liberaali maailmanjärjestys ajautunut viime vuosina kriisiin. Nykyinen kehityskulku ei palvele ajatusta paremmasta huomisesta, vaan vie meitä ajassa ja kehityksessä taaksepäin.

Liberaalin maailmanjärjestyksen keulakuvina toimivat kansainväliset instituutiot ovat hiljalleen menettäneet asemaansa ja olemme viime aikoina saaneet todistaa monenkeskisen sopimuspohjaisen järjestelmän alasajoa. Yhä toisiimme kiinnittyneemmässä maailmassa yhä harvemmat tekevät päätöksiä, jotka koskevat niin Suomea kuin maapallomme tulevaisuutta. Tilanteesta tekee erityisen ongelmallisen autoritaaristen suurvaltajohtajien valtapoliittisten pyrkimysten suora vaikutus heidän harjoittamaansa ulkopolitiikkaan.

Suomen kaltaiselle pienelle maalle tämä kehitys on erittäin epäedullista, ja siitä syystä Suomen tulee ottaa liberaalin maailmanjärjestyksen puolustaminen ulkopolitiikan johtotähdeksi. Suomi ja suomalaiset tarvitsevat vahvoja kansainvälisiä instituutioita, joiden kautta pääsemme mukaan tekemään meitä koskettavia päätöksiä. On myös meidän etu, että esimerkiksi maailmankauppaa ja ilmastonmuutosta koskevat monenkeskiset sopimukset eivät muutu suurvaltajohtajien pelinappuloiksi, vaan että niihin voidaan tulevaisuudessakin luottaa ja niiden varaan voidaan rakentaa parempaa maailmaa.

Ilmastonmuutos, väkivaltaiset konfliktit, kasvava eriarvoisuus sekä pääomien, tavaroiden ja palvelujen alati kasvava kansainvälinen liike ovat esimerkkejä ilmiöistä, jotka luovat globaaleja ratkaisuja vaativia haasteita. Liberaalin maailmanjärjestyksen synty pohjautuu sille ajatukselle, että kansallisesta on tullut globaalia, ja sen vuoksi tarvitsemme rajat ylittävää yhteistyötä ilmiöiden ja haasteiden hallitsemiseksi. Nyt enemmän kuin koskaan tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä ja vahvoja instituutioita, jos haluamme löytää kestäviä ratkaisuja ihmisten hyvinvointia ja maapallomme tulevaisuutta määrittelevien haasteiden edessä.

Suomelle tärkeimmän maailmanpolitiikan vaikuttamisalustan tarjoaa Euroopan Unioni. Noin kuusi vuosikymmentä vanha rauhanprojekti ei ole ainoastaan onnistunut ylläpitämään rauhaa vanhalla mantereella, mutta se on myös kehittynyt maailman suurimmaksi taloudeksi, mahdollistanut alueen kansalaisten vapaan liikkumisen unionin alueella ja auttanut investoinnein unionin köyhimpiä maita kehittymään. Euroopan pohjoisnurkassa sijaitsevalle Suomelle, EU avaa vientivetoiselle taloudellemme vapaan pääsyn maailman suurimman talousalueen markkinoille sekä tarjoaa Suomelle paikan maailmanpolitiikan päätöksenteon ytimessä.

On rehellistä myöntää, että ilman EU -jäsenyyttä Suomi olisi idän ja lännen välissä sijaitseva harmaa alue ilman todellisia vaikutusmahdollisuuksia maailmanpolitiikan areenoilla.

On toki hyvä myös todeta, että EU:ssa on paljon kehitettävää. Monet kokevat, että EU on epädemokraattinen valtaeliitin rakennelma, jossa valtaa pitävät ilman vaaleja valitut suuripalkkaiset teknokraatit. EU -maiden talouksien kunnon suuret erot, yhteisvaluutta euron vaikeudet ja pakolaisaallon romahduttama Schengen sopimus ovat perustellusti saaneet kansalaiset kyseenalaistamaan unionin toimintakykyä. Euroopan jatkuvaa integraatiota ei myöskään tule pitää itseisarvona, vaan on syytä tarkkaan harkita missä sen rajat kulkevat.

Monista jäsenmaista kantautuvien legitimiteettikriisin äänien myötä on Brysselin päättäjien nöyrästi kuunneltava ja vastattava kritiikkiin konkreettisin teoin. Ennen vaaleja asetettavat kärkiehdokkaat komission johtoon on hyvä esimerkki myönteisestä kehityksestä, ja näin asian myös kokivat viimeisen EU -barometrimittauksen mukaan yli 60% EU -kansalaisista.

Suomessa ja useassa muussa länsimaassa kansallismielinen oikeisto on kasvattanut kannatustaan. Liikkeisiin ovat liittyneet erityisesti ne kansalaiset, joiden elämiin globalisaatio ja teknologian kehitys ovat vaikuttaneet negatiivisesti. Jokaisen poliitikon on aiheellista miettiä, kuinka saada nämä kansalaiset mukaan kehityksen kelkkaan, koska muussa tapauksessa Itä-Euroopan maissa nähdyllä kehityksellä ja brexitillä on todellinen uhka levitä nykyistä vahvemmin myös muihin jäsenmaihin.

Todellisuus läpi Euroopan levinneen EU -kriittisyyden taustalla on kuitenkin viimeaikaisten mittausten valossa toinen. Viimeisimmän EU -barometrin mukaan 67% EU -kansalaisista ja 61% suomalaisista suhtautuu positiivisesti EU:ta kohtaan. Kannatus on siis ylimmillään viimeisen 35 vuoden aikana. Suuri kiitos tästä kuuluu eittämättä brexit -prosessille, joka on osoittanut kuinka monia asioita EU-kansalaiset pitävät itsestäänselvyyksinä ja kuinka paljon jäsenmaat hyötyvät jäsenyydestä myös rahallisesti.

Suomelle liberaali maailmanjärjestys ja globalisaation tuomat hyödyt ovat ensisijaisia meidän tulevaisuuden hyvinvoinnin edistäjiä. Suomen tulee harjoittaa aktiivisempaa EU -politiikkaa, pyrkiä vahvistamaan EU:ta instituutiona, ja edistää EU:n vahvempaa roolia ulkopolitiikan toimijana. Liberaali maailmanjärjestys ja EU eivät ole Suomelle uhkia, vaan ne ovat Suomelle poliittisten vaikuttamismahdollisuuksien ja tulevaisuuden menestyksen elinehtoja.

Juhani Klemetti 

Kansainvälisen politiikan asiantuntija

 

 

 

 

 

 

        

 

 

   

 

 

 

 

  • EU voi olla Suomelle hyvä asia, mutta vain itsenäisten valtioiden liittona. Kun siitä yritetään tehdä liittovaltiota, niin se ei enää ole Suomelle hyvä asia. EU:n pitää palata takaisin aikaan, kun se oli vapaakauppaliitto.Kaikki se, että Brysselin byrokraatit määräävät kaapin paikan joka asiassa on paitsi kallista jäsenmaille, että pelkkää byrokratiaa ja korruptiota.

    • Erittäin hyvin kirjoitettu ja sanottu niinkuin asiat ovat EUssa ja sen eliitin keskuudessa! EU eliitti on on aivan omassa kuplassaan kansalaisista erillään!!Macron,Merkel ja juoppo Juncer ovat aivan omissa maailmoissa ja Brexit ja seuraavat EU vaalit ovat niitti liittovaltio hankkeelle!!

  • Vapaus ja vastuu valinnoista ja niiden seurauksista vaatii kokemusta ja viisautta. Poliittisuus ei takaa kumpaakaan. Uusi demokratia on kakkien ihmisten huomioonottamista, ei vain omien kannattajien vaan myös vastustajien kuulemista. Heikoin demokraattinen lopputulos on 49%/51%. Asetelmat pysyvät paikallaan.

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät kommentit

Arkistot

Kategoriat

Pysy kuulolla

Olemme aktiivisia monessa kanavassa, tule seuraamme ja jatka keskustelua omissa kanavissasi kanssamme.