Liike Nytin sote-malli säästää rahaa ja helpottaa hoitoonpääsyä

Liike Nyt kysyi kesäkuussa nettisivuillaan, tulisiko sosiaali- ja terveysuudistusta parantaa nykyistä järjestelmää kehittämällä vai edistää eduskunnassa olevaa hallituksen esitystä. Vastaajista 4089 äänesti oman mallin kehittämisen puolesta ja 561 piti hallituksen esitystä hyvänä pohjana uudistukselle. Tämän äänestyksen velvoittamana Liike Nyt ryhtyi valmistelemaan omaa malliaan. Mukana on ollut terveyden- ja sairaanhoidon asiantuntijoita sekä johtoa, lainsäädännön- sekä yksityisen/julkisen talouden osaajia. Mallia on myös kommentoinut useampi valtiosääntöoikeuden professori. 

Yli kymmenen vuotta kestäneessä sote-uudistuksessa on yritetty ratkaista liian monta asiaa yhdellä kertaa, lähtökohtana kustannusten säästö. Haasteiksi tulee muodostumaan mm. liian pitkälle menevä palveluiden integraatio, kokonaisuuden hallittavuus, perustuslainmukaisuus, ennenaikaiset ICT-ratkaistut ja kalliit kokeilut. Uudistuksessa ei ole hyödynnetty Suomen nykyistä korkeaa teknologista valmiusastetta.

Liike Nyt ehdottaa sote-mallia, jossa terveyskeskukset liitetään nykyisiin sairaanhoitopiireihin, sosiaalitoimi jää kunnille ja lääkärikäynnin Kela-korvausta nostetaan merkittävästi. Uudistuksen myöhemmässä vaiheessa sairaanhoitopiirien valtuusto valitaan vaaleilla ja sairaanhoitopiireille myönnetään verotusoikeus.

Liikkeen sote-malli on markkinalähtöinen ja toimialan innovaatioita edistävä. Lähtökohta on nykyjärjestelmän vaiheittainen kehittäminen. Kela-korvausten noston arvioidaan lisäävän yksityislääkärikäyntejä kolmella miljoonalla. Tämä poistaa terveyskeskusten jonot. Erikois- ja perusterveydenhuollon yhdistäminen mahdollistaa terveydenhuollon kokonaisvaltaisen kehittämisen. Kun terveyskeskukset ja sairaalat saadaan samaan organisaatioon, syntyy tehokkuutta ja oivalluksia. Pelkkien terveyskeskusten siirtäminen sairaanhoitopiireihin on perustuslain mukaan mahdollista, koska siirtyvä osa vastaa vain 10 prosenttia kuntien nykyisestä budjetista.

Malli on perustuslain mukainen ja EU-kelpoinen. Mallin ensimmäinen vaihe on toteutettavissa nopeasti hyvin yksinkertaisilla lainmuutoksilla. Sosiaalitoimi jää kuntien vastuulle ja toimintaan lisätään valinnanvapautta. Malli avaa mahdollisuuksia yrittäjyydelle, sillä se antaa myös pienemmille toimijoille tilaa markkinoilla.

Kansanedustaja Hjallis Harkimo on käynyt valmistelun tiimoilta Ruotsissa ja Tanskassa sekä tavannut useita kymmeniä johtavia asiantuntijoita.

-Sipilän hallituksen malli on hyppy tuntemattomaan, nykyisen kustannustehokkaan mallin kehittämisellä varmistetaan parempi lopputulos jokaiselle suomalaiselle, Harkimo toteaa.

Mitä sinä ajattelet Liikkeen sote-mallista? Kerro mielipiteesi ja kehitysehdotuksesi artikkelin alla.

Voit kertoa ajatuksiasi yksityisesti lähettämällä viestin osoitteeseen karoliina.kahonen@liikenyt.fi

 

Ota osaa keskusteluun

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

  • Mielenkiintoinen malli. Voisi ilmeisesti toimia, MUTTA voiko tämä todella olla näin yksinkertaista kun toiset ovat vääntäneet tätä jo ainakin kymmenen vuotta?

    • Yli kymmenen vuotta kestäneessä SOTE-uudistuksessa on yritetty ratkaista liian monta asiaa yhdellä kertaa, lähtökohtana kustannusten säästö. Haasteiksi tulee muodostumaan mm. liian pitkälle menevä palveluiden integraatio, kokonaisuuden hallittavuus, perustuslainmukaisuus, ennenaikaiset ICT-ratkaistut ja kalliit kokeilut. Uudistuksessa ei ole hyödynnetty Suomen nykyistä korkeaa teknologista valmiusastetta.

      Sote-uudistuksessa pitäisi jatkaa nykyisen järjestelmän vaiheittaista kehittämistä paremmaksi, eikä purkaa sitä.

      Lähestymiskulma on evolutiivinen, eli kehitämme nykyistä järjestelmää – ensikädessä yleisesti todetuista ongelmakohdista. Siten päästään nopeasti liikkeelle.
      Asukas=potilas=rahoittaja, on kaiken keskiössä ja palveluratkaisut mahdollisuuksien mukaan ja yksilön tarpeiden mukaan räätälöityjä.

      Vaiheistamisella luodaan tarvittavia vapausasteita epävarmuuden tilassa erinäisille kehityspoluille, ja toisaalta minimoidaan turbulenssia. Näin taataan, että ehdotettu SOTE -malli on läpivietävä ja hallittava.

      • Hyvin kiteytetty. Systeemin pitää olla joustava, sillä yhteiskunta muuttuu ympärillämme koko ajan ja kiihtyvää vauhtia. Väestön määrä, ikärakenne ja asuinpaikka muuttuvat koko ajan. Dinosaurusten aika on ohi, tarvitaan ketteryyttä.

        • Mitä suurempi organisaatio, sen hitaampaa on kehitystyö.Esimerkiksi Espoossa voitaisiin tuottaa alueellisesti palveluja, koska meillä on aluekeskukset. Palvelusetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla saisi alueen kaikkien palvelutuotrajien palvelutarjottimelta valita omia tarpeita vastaavaa palvelua.

      • Tässä tulikin hyvin sanottua jo itsekin miettimäni asiat. Kaikessa kehittämisessä tulisi kuulla myös työn äärellä olijoita. Liian kaukana todellisuudesta tehdyt mallit tuovat kentälle vain ahdistuneisuutta, kun tavoitteet eivät vastaa realistisia mahdollisuuksia. Jos kunta haluaa säästää, niin se tapahtuu ulkoistamisen kautta. Vain siten saadaan vastuu sijais- ja vuokratulot siirrettyä muualle.

      • Juuri näin, segmentoitua kehitystä, mutta yhteenkoottuna ja valmius ottaa käyttöön eri alueilla tulisi olla olemassa, vaikka hallinto ja poliittinen päätös on hajautettua.

  • Juuri näin pitää terveydenhuoltoa kehittää. Todella hyvä malli. Nyt se on vain saatava maaliin. Sairaanhoitaja pidän tällaista uudistusta tärkeänä. Hyvä.

    • Hei Anne. Kiitos kommentistasi. Tämä ehdotus on täällä keskustelussamme pari viikkoa, minkä jälkeen tulee päätösehdotus, josta äänestetään.

  • Kuulostaa huomattavasti paremmalta esitykseltä.Mielestäni juuri jo valmiina olevan ”vanhan” mallin hissukseen pala palalta korjaaminen olisi järkevämpää ja sosiaali puoli säilyttää erillisenä ja kuntien hoidettavana.

  • Mietityttää nostaako tämä malli yksityisten toimijoiden perimiä hintoja kuten on käynyt asumistuen kanssa vuokrille kun vuokrasäänöstely loppui.

  • Kuullostaa hyvältä.
    Kaikkein tärkeintä on saada tietokannat valtakunnalliseksi. Minulla on omakohtainen esimerkki, kun olin vielä työelämässä. Olkapääkipujen takia alustavat tutkimukset ja fysikaaliset toimenpiteet tehtiin työterveydenhuollossa.
    Koska kummatkin olkapäät oli menossa leikkaukseen siirryin kunnalliseen terveydenhuoltoon. Siellä tehtiin kaikki samat toimenpiteet ja fysikaaaliset kuin työterveydenhuollossa. Siirryin leikkausjonoon.
    Muutin kuntaa leikkausjonotuksen aikana. Uudessa asuin kunnassa alkoi kaikki toimenpiteet ja fysikaalishoidot alusta, ja leikkausjonotus alkoi alusta. Eli kolme kertaa kaikkea, orttopedi lausuntoa hermoratatestit, röntegenit sekä fysikaalisjaksoa.
    Leikkaus lopulta tehtiin mutta kerkisin siirtymään sairaseläkkeelle ennen sitä.
    Jos tietokannat olisi kaikkien yhteiskäytössä, niin olisin ollut monta vuotta kauemmin työelämässä.

    • Hei Niilo, kiitos kommentistasi ja kokemuksesi jakamisesta.
      Tilanteen tekee haastavaksi se, että Suomessa on meneillään juuri nyt useita massiivisia tietojärjestelmien uudistuksia. SOTE- ja maakuntauudistuksen toimeenpanoa varten on käynnistetty lukuisia tietojärjestelmähankkeita, joissa muokataan mm. Kanta-palveluita. Samaan aikaan kunnilla/sairaanhoitopiireillä on omia tietojärjestelmähankkeitaan, jotka ovat SOTE-uudistuksesta erillisiä (mm. Apotti). Ensi vuonna tulee käyttöön tulorekisteri, jolla on tulevaisuudessa vaikutusta sosiaaliturvaetuuksien myöntämiseen ja joka sitä kautta myös liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kokonaisuuteen, josta tällä hetkellä ei ole yhteistä kansallista tiekarttaa.

      Perustuslakimme ei tunnista teknologiaa, teknologialla voidaan luoda yhdenvertaisuutta, tasata tasa-arvoisuutta, nyt sitä hallitus hakee vain ”one-fits-all” toiminallisella valinnanvapausmallilla.

      Vertailukelpoinen tieto kaikkialta maastamme on toimivan SOTE-järjestelmän keskeinen edellytys. SOTE:n kustannukset ovat monitahoinen kokonaisuus, jonka hallinnassa tietämys paikallisista erityistekijöistä tulee pystyä yhdistämään lääketieteelliseen ja taloudelliseen osaamiseen.

      • On käsittämätöntä että voidaan edes harkita toimivan palvelujärjestelmän romuttamista ilman että olisi saatu ensin yhteneväistä tietojärjestelmää josta suoraan näkisi palvelujen kysynnän ja tarjonnan. mikäli tällainen olisi nähtäisiin suoraan missä tartvittavaa palvelua olisi ja mihin sitä pitäisi lisätä.

        Samaan pohjautuen tarvittava palvelu pitäisi voida hankkia mistä hyvänsä kunnallisesta terveydenhuoltopisteestä ympäri Suomen niin että kunnat sitten veloittaisivat toisiltaan näitä palveluita.

        Se että perus- ja erikoissairaanhoito olisivat samanna tietokannassa olen täysin samaa mieltä, sitäkin kautta saataisiin vaihtoehdot mahdollisimman sujuvasti esille.

        Yhtenä ajatuksena hoitoketjun sujuvoittamiseen pitäisin sitä että mahdolliset isot erikoissairaanhoitokeskukset / sairaalat sijoitettaisiin erittäin hyvien liikenneyhteyksien päähän esim. junaratojen läheisyyteen jolloin pidempienkin matkojen takaa olisi sujuvaa tulla hoitoon mikäli vastaavaa hoitoa ei löytyisi lähikunnista.

    • Ei tietokantojen tarvitse vältämättä olla yhteiskäytössä, kaikki lausunnot voi tulostaa ja röngtenkuvat voidaan lähettää uuteen hoitopaikkaan aivan helposti. Tuossa kertomuksessa tulee esille enenminkin tehottomuus tehdään kolmesti samat tutkimukset, joista kaksi on täysin turhaa resussien ja rahan tuhlausta.

    • Tälläkin hetkellä tiedot siirretään Kelan Kanta-järjestelmään niin yksityiseltä kuin julkiselta. Se toimii kyllä.

      Minun selkäni leikattiin HUSissa (myös magneetit näkyy Kannassa). Olkapäävammaa on hoitanut käsikirurgi ja fysioterapeutti ykstyisellä (vakuutus). Muuten käyn yleensä toisella yksityisellä lääkäriasemalla ja lisäksi joskus verikokeissa yms. julkisella nyt eläkkeellä ollessani. Kaikki näkyy Kannassa ja esim. kenelle lääkärille on luovutettu julkisen kirjaamia tietoja ja milloin.

  • Nerokas malli. Juuri näin se pitää tehdä. Käytetään nykyisen mallin hyviä osia ja kehitetään siitä eteenpäin.

  • Kela-korvauksia nostetaan merkittävästi – mitä on se merkittävä nosto? Täytyy olla todella paljon kun nykyään jo privaattikeskusten toimistomaksu ylittää tai lähes ylittää nykyisen per käynti. Silti kannatan toki.

    • On oleellista voiko ottaa ehdotuksen kantaa! Kuinka paljon Kela korvauksia nostetaisiin. Ja toisaalta on raadollista todeta että ehkä kustannuseroa pitäisi kaventaa julkisen puolen palvelumaksujen korottamalla, että valinnanvapaus toteutuisi. On myös totta että nykyisin yksityislääkärin Kela-korvaus menee toimistomaksuun ja eipä tule mieleen montaa muuta liiketoiminta-alaa, jossa palvelun maksamisesta peritään erillinen ”toimistokorvaus”. Kustannus yheiskunnalle toistuu Kelan käsitellessä ja postittaessa korvauspäätöksen valitusohjeineen. Valinnanvapauden seurauksena lisääntyy lähetteet erikoissairaanhoitoon ja tutkimuksiin, jos palvelumaksut pysyy alahaisina. Terveyskeskusjärjestelmä toteuttaa jonkintasoista tarveharkintaa. Hammashoito on iso erillinen kasvava kustannus. Suuret ikäluokat on tottunut hoidattamaan hampaansa yksityisesti. Lääkärien (ja juristien) palkkiotaso on yhteiskunnalisten kustannusten juurisyy. Erikoilääkärin pitempi vastaanotto palkkio merkittävää tutkimusta makssa luokkaa 200 €. Jotenkin niihin pitäisi saada kilpailua aikaan.

  • Miten estetään, ettei lääkäripalkkiot nouse jos Kela-korvauksia nostetaan? Ettei vain käy niin kuin kotitalouspalveluille kun tuli kotitalousvähennys, palvelujen hinnat ponnahtivat rutkasti ylöspäin. Kohta oltaisiin samassa tilanteessa kuin nyt vain varakkaat pystyvät käyttämään yksityisen puolen palveluja.

    • Hei Mirjam. Kiitos kommentistasi.
      Tässä voi miettiä montaa erilaista ratkaisua, kuten kattohintaa. Mutta paras olisi, että “markkinat“ toimisivat ja syntyisi sitä myöten oikeat hinnat.

      • Virpi Salomaa: Markkinat toimivat isommilla paikkakunnilla, pääkaupungissa ja lähistöllä, eivät syrjäseuduilla. Pääkaupunkiseudulla toimii lähes mikä tahansa malli, mutta tietenkin Liike NYT:n malli on kannatettavin.

      • Hei Karoliina. ”Markkinat” eivät toimi ja ongelmama tämä ajan ja yhteiskunnan
        on ahneus. Voittoa halutaan koko ajan lisää vaan kysymys kuuluukin, kauanko tämä oikeasti voi jatkua? Jos kattohintaa ei ole ,tulee tarkalleen käymään, niin kuin Mirjam kommentissaan epäilee.

    • Hyvä kommentti Mirjam. Mistä Kelalle rahat. Kaiken aikaa puhutaan kustannusten säästöstä. Mielestäni terveydenhuollosta, terveyspalveluista tms. pitäisi julkisen sektorin kantaa päävastuu. Markkinalähtöinen systeemi, hyppy tuntemattomuuteen. Ei ehkä niin ”suuri hyppy” kuin nykyisen porvarihallituksen suunnitelma.

    • Kiitos Marja kommentista. Tämä ehdotus, parin viikon aikana tulee sitten päätösehdotus, josta äänestetään.

  • Hyvä ehdotus jatkokeskustelujen pohjaksi.

    Pieni lisäys mukaan.

    Erittäin merkittävää julkista valtaa käyttävien ja vakuutuslääkäreinä sekä oikeusprosesseissa vakiotodistajina – ja – lausunnonantajina toimivien lääkäreiden tietojen tulee; KHO:2014:83 vuosikirjapäätöksen mukaisesti, olla kaikkien potilaiden/vakuutettujen helposti saatavilla.

    Jokohan nämä tiedot ovat kaikkien ajanvarausta uudelle lääkärille miettivien helposti löydettävissä?

    Muuten jatkossakin moni potilas/vakuutettu menee tietämättään omassa sairaus- ja vahinkoasiassaan myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle.

    Uhaten näin vakuutusalan julkisuudessa ajamaa asetelmaa, jonka mukaan potilaiden/vakuutettujen tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu voidaan taata vain sillä, että vakuutuslääkäri ei tapaa kasvokkain potilaita/vakuutettuja.

  • Pidän hyvänä nykyjärjestelmän asteittaista kehittämistä. Säästyy rahaa ja aikaa, totaalinen systeemin muutos aiheuttaa epävarmuutta toiminnassa. Terveydenhoidon järjestäminen on yksi yhsteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä ja sen kehittämiseen pitää ohjata riittävästi verovaroja. Rahoitusta voidaan hankkia myös myymällä korkeatasoista hoitoa ulkomaalaisille yksityistämällä osa sektorista. Tällä saadaan lisäresurssia korkeatasoiselle erikoissairaanhoidolle.

    • Hei Asta. Kiitos kommentistasi.

      Tiedotteessamme kansanedustaja Harkimo totesikin, että ”Sipilän hallituksen malli on hyppy tuntemattomaan, nykyisen kustannustehokkaan mallin kehittämisellä varmistetaan parempi lopputulos jokaiselle suomalaiselle.”

  • Täyttä asiaa, lyhyesti ja ytimekkäästi. Tätä mieltä on, uskoakseni, suurin osa terveydenhuollon ammattilaisista.

    • Kiitos Markku kommentistasi. Julkisen terveydenhuollon järjestelmämme ei ole umpikujassa, kuten on väitetty.

  • Olen ollut Tukholman Läänin Maakäräjien (maakuntahallinnon) palveluksessa ja nyt ehdotettu malli on hyvä. Ehdotettu malli on todella yksinkertainen enkä ymmärrä sote-vatvomista täällä Suomessa. Ei löydy muuta selitystä kuin politikointi, eli demarit ja kepu ovat jarruttaneet yksinkertaisen asian toteuttaminen. Vielä muutama täsmennys ja ehdotus; hammashoito, nuorten pysk.hoito ja neuvonta kuuluvat sote-mallin piiriin. Ambulanssipalvelut (ei palokunta) siirtyvät uuden ehdotetun sote-mallin piiriin, eli kunnat eivät vastaa jatkossa ambulanssikustannuksista.

    • EANvierailja, nimeni on Tor Westerberg, joka kertoi mielipiteensä. Vahingossa jäi nimi mainitsematta.

    • Hei Tor. Kiitos kommentistasi ja huomioista.
      Nykyjärjestelmän kehittämisellä taataan tehokkuus ilman suurempaa turbulenssia ja yllätyskustannuksia.

  • Parempi kuin nykyisen hallituksen esittämä malli!! Vanhusten huolto tulee vain varmistaa, että hoidetaan sairaanhoitopiirissä tehokkaasti. Nykyisin se on tehotonta eikä hoitoketjut toimi. Vanhuten hoitoa, miten se saadaan toimimaan, voisi vielä avata tässä mallissa

    • Hei Anneli, kiitos huomiosta. Ruotsissa ja monissa muissa maissa integraatio keskittyy nimenomaan terveydenhuoltoon (perusterveydenhuolto + erikoissairaanhoito) ja se on organisoitu omiin, tähän tarkoitukseen luotuihin rakenteisiin.

      • Mielestäni soten eri osa-alueet voivat hyvin omina sektoreina jotka toimivat tietojärjestelmien avulla yhdessä. Näin päästään paremmin jokaisen tärkeän asian ytimeen. Terveydenhoito, hoivapalvelut, sosiaalitoimi ovat jo itsessään isoja osa-alueita, jos kaikki puserretaan samaan organisaatioon muuttuu päätöksenteko kankeaksi ja pienet timantit hiomatta ( ehkä isotkin ). Joustava järjestelmä muokkautuu kunnana asukkaiden mukaiseksi.

  • Malli kuulostaa ainakin tässä kuvattuna oikein hyvältä. Voisi hyvinkin toimia eikä tämän ajattelu aiheuta harmaita hiuksia kroonisesti sairaallekkaan. Lisäksi SoTe alalla työskennelleenä siltäkin kantilta ehdotus kuulostaa järkevämmältä kun hallituksen ehdotus! Toivotaan että saadaan maaliin!

  • Tämähän kuulostaa toimivalta! Ei varmaan koskaan saa laajaa poliittista tukea, pelkään. Toivottavasti saa.
    Tälle ääni, jos eduskuntavaaleissa olette mukana!

    • Jos saa veikata, oman kokemukseni perusteella käy niin, että valtamedia pimentää vastaehdotukset. Ainakaan Hesari, Suomen Kuvalehti ja keskustalaiset lehdet eivät anna palstatilaa edes kommenteissa oleville linkeille.

  • Erinomaista olisi, jos sairaala ja tk osaisivat hyödyntää oivalluksia ja toimia aidosti yhdessä. Monidiagnostisena tiedän, että joskus lääkärit keskenään yrittävät kampittaa ja vesittää toisten ammattitaitoa.
    Sote= pitkän tien taival päätty, ellei löydetä uutta, oivaltavaa tietä, mikä tämä ehdotus on. Hyvä te!

    • Hei Karin. Kiitämme kommentistasi!

      SOTE -toimintojen rajapintojen siirtäminen ja uusien luominen tarkoittaa ja luo edellytyksiä uusien ideoiden ja toimintatapojen syntyyn potilaan ja palveluntuottajan välisessä kanssakäymisessä.

  • Mielenkiintoinen visio. Muutama kommentti kuitenkin:

    Suomessa ovat terveydenhuollon käyttömenot kasvaneet hyvinkin maltillisesti, vaikka vuodesta 2015 mukaan on laskettu ikääntyneiden ja vammaisten asumispalvelut. Näissäkin suurimman menoerän kasvun on aiheuttanut palvelujen ostaminen yksityisiltä. Perusterveyden avohoito eli juurikin mm jonotettavat terveyskeskuskäynnit ovat n. 1,8 Mrd € eli 8 % koko terveydenhuollon käyttömenoista (20,5 Mrd €). Tähän kakkuun usein vedotaan SoTe-uudistuksessa. Julkisen sektorin hallintomenotkin ovat tippuneen vuoden 2008:n 383,5 milj.€:sta 194 milj.€:n. Samassa ajassa sairausvakuutuksen korvaama yksityinen terveydenhoito on kasvanut 882,8 milj. €:sta 1100 milj. €:n. Maltillisesti siis sekin.

    OECD maiden vertailussa Suomella on varsin hyvällä tasolla terveydenhoitokulut verrattuna BRT:hen eli 9,2 %. Pohjoismaiden alhaisin. Ruotsi 10,9 %, Norja 10,4 % ja Tanska 10,2 %. Markkinatalousmaissa, kuten USAssa se on 17,2 %. Sekö meilläkin on focuksessa?

    Perusterveyden palvelut siirretään mallissa terveys- ja sairaanhoitopiireihin. Miten tämä parantaa valinnan vapautta. Eikö nykyinen hallintomallikin voida muuttaa siten, että valinnanvapaus lisääntyy? Miksi tarvitaan lisää hallintoa? Ylimääräinen hallinto lisää kustannuksia. Tuskin luottamustehtävien lisääminen on mikään itseisarvo.

    Julkisen sektorin tuottajayksiköt yhtiöitetään. Miksi? Jos samalla nostetaan Kelakorvausta ja muutetaan Julkinen terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset ylös yhtiöittämällä yksiköt voittoa tuottaviksi, niin eikö se muuta kilpailutilanteen juuri kustannuksia nostavaksi? Lisäksi riskinä on, vaikka vain kunnilla ja valtiolla olisi omistusoikeus TeSa-yksiköihin, että kunnat alkavat rahoittamaan omaa toimintaansa TeSan tuotoilla.

    Valtio ei voi valvoa kilpailua muuten kuin määrittelemällä palveluille suurimmat mahdolliset hinnat, joka taas on säätelyä. Se ei kuulu terveeseen kilpailuun. Yksityisellä liiketoiminnalla on taipumus korkeimpaan saatavaan hintaan. Tässä markkinamekanismi toimii siten, että hintaa laskemalla saadaan tuottamattomat yksiköt pois markkinoilta ja sen jälkeen hinta nousee vapaasti siihen asti, kunnes uusia toimijoita alkaa tulla riittävästi markkinoille. Yhtiöittäminen ei luo neutraalia kilpailua. Se saa aikaan hintojen nousun. Ns. palveluseteli-malli nostaa yksityisten yritysten tarvetta hinnoitella ns. toimistokulut korkeammaksi. Nehän eivät kuulu palveluseteliin eivätkä sairausvakuutukseen.

    Ja sitten se SUURI kysymys: Miksi TeSalle verotusoikeus? Jos TeSa tuottaa liikeyrityspalveluita, niin eikö ole loogista, että kunnat ostavat palvelut TeSalta tarpeitteinsa ja budjettiensa mukaan. Lisäksi mallissa on ongelmana kotimaisuus. Meillä ei EU:ssa ole minkäänlaisia mahdollisuuksia protektionismiin yksityisten palvelujen tuottamisessa.

    Muuten olen sitä mieltä, että ehdotus hakkaa mennen tullen hallituksen esityksen. Mutta onko näinkin laaja uudistus yleensäkään tarpeen?

    • Voisiko yhtiöittäminen lisätä hallinnollisten esimiesten velvoitetta toimia taloudellisesti? Nykytilasta talousvastuu ja – osaaminen on lapsenkengissä. Taloushallinnon keskitetty yksikkö seuraa tarkoin taloutta ja toimintaa, mutta luvut eivät aiheuta minkäänlaisia toiminnan muutoksia, vaikka olisivat punaisella. Kunnassa eivät hallinnolliset esimiehet ole tottuneet vastaamaan taloudesta eikä sitä heiltä tosiallisesti ole vaadittukaan, vaikka työtehtävään hallinnollisessa tehtävässä kuuluu talousvastuu. Julkisesta rahasta on tullut siten isännätöntä rahaa, jota voi ammentaa pohjattomasta luukusta. Tällainen toiminta ei tule säästämään rahaa.

  • Järkevä idea hyödyntää olemassaolevia rakenteita. Hallinnon tasoja pitäisi pyrkiä minimoinmaan, mutta lienee haasteellista toteuttaa toimiva malli jossa kunnan ja valtion ”välissä” ei ole jonkinlaista toimijaa. Sairaanhoitopiirit kuitenkin vaikuttavat järkevämmältä ratkaisulta kuin esitetyt Maakunta-alueet… Pysyisi ainakin hiukan lähempänä paikallistasoa tuo päätöksenteko.
    Maakunnat olisi vaarallinen konstruktio, koska ne helpottaisivat muidenkin toimintojen keskittämistä kunnista ylemmälle tasolle, jonka suhtee tulee edetä hyvin varoen.

    • Hei Micke. Kiitos kommentistasi.
      Verotusoikeus ns. ”kolmannella tasolla” vaatii ison teknisen järjestelyn ja uuden perustuslain tulkinnan.

      Ehdotuksessa valtio siirtyisi SOTE -markkinoiden käynnistäjästä, mahdollistajan rooliin, eli loisi kansalliset periaatteet ja tarvittavat edellytykset kuntasektorin/yksityisen sektorin tehokkaalle kehittämiselle. Keskipisteessä asukas tarpeineen.

  • Lähtökohtaisesti yksinkertaisen toimiva, mutta muutama kohta jäi mietityttämään:

    1) Kela-korvauksen nosto varmasti nostaa samantien yksityislääkäreiden taksoja, mikä on nähty mm. asumistuen yhteydessä. Voitaisiinko määritellä palvelukohtaiset enimmäistaksat, joiden yli meneviin ”kiskurihintoihin” ei saisikaan enää Kela-korvausta?

    2) Sairaanhoitopiirien omaan verotusoikeuteen suhtaudun epäilevästi, koska pelkään sen nostavan kokonaisveroastetta. Mieluummin näkisin rahoituksen tapahtuvan esim. valtion kautta. Sairaanhoitopiireillä tulee olla aito intressi toimia tehokkaasti ja epäbyrokraattisesti turhaa rahanmenoa välttäen.

    3) Millä perusteilla kansalaiset äänestäisivät edustajat sairaanhoitopiirien valtuustoon? Poliittisin perustein (esim. suuri työntekijämäärä ja kattavat palvelut kuluista huolimatta vrt. tehokas toiminta ja yksilöiden oman vastuun korostaminen) vai terveysalan osaamisen perusteella? Itse en haluaisi nähdä poliitikkoja päättämässä hoidosta ja sen kehittämisestä vaan haluaisin jättää asiat oikeiden asiantuntijoiden vastuulle.

    • Poliittisessa systeemissä päätökset tehdään valmistelun (asiantuntijaorganisaatio) pohjalta. Se, että usein valmistelu päätöksenteko-organisaatioille on huonoa ei ole poliitikkojen vika. Ja toisaalta monimutkaisissa asioissa asiantuntijoidenkin mielipiteet hajoavat.

  • Oikeassa olette. Kun liian monta asiaa muutetaan kerralla, ei kukaan voi kuvitella yhteisvaikutusta. Sote uudistus tarvittiin resurssien parempaan kohdentamiseen. Mutta mihin tarvittiin Kasvupalvelujen uudistusta, kun olimme jo menossa uudistuksen suuntaan hallitusti. Onko äänestäjillä aavistustakaan, mitä tarkoittaa samaan pakettiin kuuluva maakuntauudistus.

    • Kiitos kommentista Lea. Hallituksen ehdottama ”revoluutio-lähtöinen” malli saattaa olla varsin haastava, mitä laajuuteen ja hallittavuuteen tulee. Se sisältää silloin myös isoja riskejä.

  • Kuulostaa liian helpolta ja hyvältä ollakseen mahdollinen. Kannatan ja tuolta kommenteista muutama hyvä lisänosto/tähdennys mukaan.

    • Kiitos kommentista Antti. Yli kymmenen vuotta kestäneessä SOTE-uudistuksessa yritetään ratkaista monta asiaa yhdellä kertaa. Tässä ehdotuksessa järkevällä vaiheistuksella hallitaan paremmin kokonaisuutta ja luodaan edellytyksiä suunnanmuutoksiin.

  • Hyvä ehdotus sinänsä. Lisäisin vielä, että yksityisten lääkäreiden hintoja pitäisi tarkkailla ja lailla määrätä, ettei niitä saa nostaa liian korkeiksi. Esim. Joku kattohinta, joka määräisi, minkä yli taksa ei saa mennä. Lisäksi pitää huomioida pitkäaikaisairaat ja heidän lääkekustannukset. Nyt on monilla vähävaraisilla pitkäaikaissairailla hankaluuksia maksaa lääkemenojaan. Varsinkin vuoden alussa, kun pitää ensin ostaa omavastuu täyteen, ennen kelakorvauksen saamista. Monelle lääkkeiden ostajalle, jolla on monia sairauksia, tämä on äärimmäisen raskasta taloudellisesti. Kelakorvaukset pitäisi palauttaa takaisin, niin, ettei sairauksista ”rangaista”. Muutenkin pitää uudelleen tarkastella joidenkin lääkkeiden eriryiskorvattavuudet uudelleen. Esim. Insuliinit, ym. elintärkeät lääkkeet. Niistä kun heikennettiin erityiskorvattavuuksia ja jopa poistettiin. Olen ollut lähihoitajan työssä ikäihmisten parissa 22 vuotta. Siellä näitä epäkohtia tulee paljon eteen.

    • Hei Eeva-Liisa, kiitos kommentistasi. Hyvä huomio. Yksityisten lääkäriasemien ”toimistomaksu” voi olla melko korkea.

    • Eeva-Liisa olen kanssasi aivan samaa mieltä. Vaikka en ole ollut sairaanhoito enkä vanhushoito alalla. Toivottavasti Liike Nytissä kehitellään asiaa eteenpäin. Asia on eteenpäin vietävissä.

  • Tosi loistava idea, Tuen tätä sote- uudistusta parempana. Jokaisen terveys on eritäin tärkeä.

  • Ei järjestelmä jossa Kela maksaa koko maan veroista, ja jossa sairaanhoitopiirit verottaa erikseen tulu koskaan toimimaan. Yksi verottaja koko maahan ja sillä selvä. Kuntien keräämät maksut pois kokonaan ja valtakunnallinen yksi verotus ja säädetään sitä.

    • Juuri näin. Tämä ohjaa myös siihen että piirien erot tehokkuudessa tulevat läpinäkyviksi ja hyviä käytänteitä voidaan jakaa kaikkien eduksi. Myös erityisosaamista pitäisi keskittää, että kokemusta ja laitteiden käyttöastetta saadaan paremmaksi. Vakavasti sairastuessa oleellisinta on saada parasta apua ja paikka missä sitä saa on toissijainen juttu.

    • Jos KELA korvauksia nostetaan riski on että hinnat vain nousevat ellei siihen ole suunniteltu jotain metodia. Palveluseteli on tähänkin asti ollut toimiva ratkaisu. Se että hoitoketjuun hyväksytyt hoitolaitokset laittaisivat hinnat esille yhteiseen listaan saattaisi vaikuttaa positiivisesti.

  • Miten tuo teidän mallinne kohtelee meitä sosiaalipalveluja käyttäviä vammaisia henkilöitä? Saammeko mekin valita palvelumme? Onko esimerkiksi vammaisjärjestöjä kuultu?

  • No nyt tuntuu asiat olevan järjestysessä. Hyvä malli. Toivottavasti onnistuisi näin.
    Seniorikansalaisena on tervetullutta kaikki, mikä helpottaa tulevaisuutta. Ei koskaan tiedä, milloin apua tarvitsee.

  • Hyvältä kuulostaa. Olisi myös hyvä jos hoidoille saataisiin kiinteät hinnat. Tämä pakottaisi parempaan tehokkuuteen ja asiakaspalveluun. Käyntimaksut pois –> helpoittaisi heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. 10- 15 euron käyntimaksu siitä että käy esim. 30 minuutin hammashoidossa on laskun päälle aivan posketon lisä, kun hinnalla ei saa mitään lisäarvoa palveluun. Toinen asia mikä olisi hyvä ottaa huomioon on se, että kun asiakas ei saavu sovittuun tapaamiseen, lähtee hänelle lasku peruuttamattomasta ajasta. Tämä on ihan normaalia toimintaa. Mutta entä kun hammashoito, terveysasema, neuvola tai sairaala peruuttaa ajan konsultoimatta asiakasta asiasta. Tämä pitkittää hoitoa ja tällä tavalla esim. hoitotakuu ei toimi. Ja yleensä ajanperuuntuminen on sidottu siihen asiaan, että toimipisteessä ei ole henkilöitä töissä tuona aikana, kun tekevät töitä muualla. Mielestäni tästä täytyisi automaattisesti hyvittää asiakasta hinnassa, koska ei ole päässyt hoitoon suunnitelman mukaisesti.

  • Tämähän on hyvin pitkälle normaali yleiseurooppalainen malli, missä terveydenhoito on ylikunnallista ja sosiaalipalvelut kunnallista toimintaa. Kunnissa hoidetaan sosiaalityö, varhainen puuttuminen, työllisyyden hoito, vanhuspalvelut ja muu ihmistä lähellä oleva palvelu. Terveydenhoito on integroitu samaan organisaatioon ylikunnallisesti. Tätä mallia voi lämpimästi kannattaa! Huomaa, että on kuunneltu asiantuntijoita, ei lähdetty tekemään tätä poliittisesta ideologiasta käsin.

  • Ehdotelma vaikuttaa ensitutustumisella kehitettämisen arvoiselta idealta. Miksi kansainvälisestikin arvostettu nykyinen sairaanhoitojärjestelmämme pitäisi romuttaa ja tosiaan hypätä tuntemattomaan. Hallituksen esitykseen on mielestäni kytketty liikaa asioita, joiden hallinta ei ole kenenkään hallussa/tiedossa. Vaiheittainen kehitys ja eteneminen on normaalia toimintatapaa eri elämän alueilla. Vaiheittainen kehittäminen ja eteneminen antaa mahdollisuuden tehdä hallitummin kokeiluja ja mahdolliset virheratkaisut ovat pienempiä ja helpommin hallittavissa ja korjattavissa. Bonuksena päästään eroon ikävistä poliittisista lehmänkaupoista ja voidaan kehittää sote-järjestelmää objektiivisemmin asiantuntijoita oikeasti kuunnellenn. Tsemppiä, jään mielenkiinnolla kuulolle.

  • Kuullostaa hyvälle ja vielä kun saadaan se läpi menemään isossa salissa..

  • Kuulostaa hyvälle ajatukselle. Sudenkuoppana näen yksityispuolen mahdollisen hintojen nousun. Hienosäädöllä voi hioa varmaan kuntoon. Kannatan.

  • Loistavaa järjenkäyttöä, himmeleiden rakennuskustannukset säästetään…

    • Ehdottomasti hyvä -, toimiva -, halpa- ja vaikka mitä ehdotus. Ja niin se vaan on, että yksinkertainen on usein hyvää ja kaunista. Politikoilta vaan puuttuu ne palikat, mitä tuottavuus ja tehokkuus tarvitsee.

      aake

  • Vaikuttaa hyvältä. Maakuntauudistus jää pois, joka on hyvä asia. Se olikin vain Kepun vallan pönkittämiseksi suunniteltu. Valinnavapaus hoituu ehdotuksessa, kun Kela-korvauksia nostetaan. Tästä on hyvä jatkaa, kunhan perustuslakivaliokunta torppaa lopullisesti Sipilän soten.

  • Hyvä malli. Terveyskeskuksen toiminta pitää tarkastella. Esim. Kun tilasin netin kautta ei kiireellisen lääkäriajan niin ehdotti 6 viikon päähän puolen tunnin aikaa. Katsoin lähimmästä lääkäriasemasta ja siellä oli vapaa aika seuraavaksi aamuksi klo 9.00, vastaanottoaika oli 20 min. Siis terveyskeskukseen lääkärille voi varata 2 aikaa/tunti mutta yks.lääkäriasemalle 3 aikaa/tunti. Laiton tämän viestin kotikaupunkini palautekanavaan kysymyksellä voiko terv.kesk. ottaa 3 / tunti jolloin jonot olisi pois eikä kustannukset nousisi. Eipä ole mitään kuulunut.

  • Muuttaisitteko työterveyshuoltoa? Jos se siirrettäisiin oletuksena julkselle puolelle, sinne tulisi painetta laittaa hommat kuntoon.
    Nyt meillä on kahden kerroksen systeemi, jossa huono-osaiset jäävät julkisten jonojen armoille, koska työssäkäyville on aina ohituskaista. Jos me kaikki olisimme lähtökohtaisesti flunssamme kanssa julkisella terveysasemalla, niin se pistäisi eduskunnassakin nopeasti vauhtia ratkaisujen hakemiseen.

  • Hyvä idea. Vaaleilla saataisiin hiukan vaihtuvuutta kalkkeutuneisiin organisaatioihin. Atk-järjestelmät vielä yhteensopiviksi, niin voisi säästöjä oikeasti tulla. Verotusoikeuden muutos hiukan arveluttaa, olisiko siitä mitään hyötyä todellisuudessa?

    • Olen kyllä varsin vakuuttunut, että mitä vähemmän asiantuntemattomia poliitikkoja terveydenhuollossa on sitä parempi. Uusi verotustasokin on täysin turha. Lisää ainoastaan kuluja.

  • Miksi sosiaalipuolta ei samaan syssyyn voisi myös siirtää. Se on kuitenkin köyhemmällä väestönosalla olennainen osa hoidon toteutumista. Edelleen suuri osa ajasta menee kaiken maailman byrokratiaan ja paperinpyöritykseen. Eikö siis parasta olisi, että koko palveluntuotanto olisi yhden ja saman toimijan järjestämänä saman katon alla? Näin homma olisi tehokasta ja nopeaa, kaikki keskustelisi keskenään. Nyt tänä päivänä sairaanhoitaja tarttee potilaan erillisen luvan, että saa soittaa sosiaalitädille.

    • Hei Markus. Kiitos kommentista ja huomiosta.
      Terveydenhuollon eri osa-alueet (perusterveydenhuolto + erikoissairaanhoito) ovat asukkaan tarpeisiin nähden lähempänä toisiaan suhteessa sosiaalihuoltoon. Niissä on myös omia ” liikeideoita” , missä potilaan/asukkaan eritasoisia ja -näköisiä ongelmia ratkotaan.

      Sosiaalihuollon valinnanvapauspalvelut ovat myös muualla osoittautuneet ”helpommaksi ostaa”.

      Vuonna 2015 silloinen uudistus kaatui osin siihen, että kuntien perustuslaillista itsehallintoa tulkittiin siten, etteivät puolet kunnan toimialasta (lakisääteisestä toiminnasta) voi siirtyä SOTE-alueelle rahoitusvastuun säilyessä kunnilla/kaupungeilla. Kun sosiaalihuolto jätetään ulkopuolelle, tämä ongelma voidaan välttää, sillä perustuslaillista ongelmaa ei synny kuntien budjetin ollessa alle puolet.

    • Sote malli kokonaisuudessaan on paras toteutettavissa oleva. Suurin puute on juuri tämä sosiaalitoimen jääminen kunnille. Toivottavasti perustuslaki saataisiin tulevaisuudessa ajan vaatimustet tasalle. Jokainen voi katsoa miten valtavan suuri ja tärkeä kokonaisuus sosiaalitoimen tehtävät omassa kunnassa on. Teknologian tuoman kehityspotentiaalin hyödyntäminen ei onnistu, kun toiminta on jaettu liian pieniin yksiköihin. Kunta ja yksikkökoon kasvattaminen on aina törmännyt perustuslakiin. Pikkukunnat ja niiden turhat poliittiset ja hallinnolliset koneistot syövät niukkaa resurssia ja puolustavat omaa asemaansa.

  • No tuotahan minä olen toitottanut vuosikaudet. Ja perusterveydenhoito ja päivystykset palautetaan kuntiin niin, että asetusta ja lakia muutetaan että se on mahdollista ympärivuorokauden useimmissa kunnissa.

  • ICT investoinnit pitäisi pääsääntöisesti tehdä ja tuottaa avaimet-käteen periaatteelle yksityiseltä sektorilta. Jos tuota kokonaisuutta yritetään tehdä julkisena hankintana niin pieleen menee ja isosti.

  • Kokonaisuutena ehdotus on selvästi hallituksen esittämää selkeämpi ja kustannustehokkaampi. Pari parannusehdotusta kuitenkin:

    On epäloogista, että sairaanhoitopiirit maksavat julkisen terveydenhuollon kulut, mutta Kela yksityislääkärikäyntien kompensaation. Sairaanhoitopiirille syntyy kannuste tuottaa huonoa palvelua, jotta mahdollisimman moni lääkärikäynti siirtyisi Kelan kustannukselle. Mielestäni Kela-korvaus pitäisi kokonaan poistaa ja tilalle tuoda sairaanhoitopiirin maksamat korvaukset. Korvausten ei myöskään tulisi rajautua pelkkiin lääkärikäynteihin, vaan koko nykyisen Kela-korvausjärjestelmän mukainen taksataulukko (satoja eri toimenpiteitä korvaushintoineen) tulisi päivittää järkevälle tasolla.
    Vanhustenhoidon järjestämiseen tulisi vielä perehtyä tarkemmin. Tuon puolen valinnanvapaus toteutuisi parhaiten palvelusetelimallilla, jossa palvelusetelien liikkeellelaskijoita olisivat sairaanhoitopiirit.
    En näe tarkoituksenmukaisena yhtiöittää julkisen sektorin toimijoita. Yhtiömuoto sopii huonosti toimintaan, jonka tarkoitus ei ole tuottaa voittoa vaan hyvää palvelua. Jo olemassa olevat yritykset pitävät huolen siitä, että markkinoilla on kilpailua. Jos sairaanhoitopiirit luopuvat omistuksistaan, ne menettävät suuren joukon mahdollisuuksistaan ohjata markkinaa.

  • Lähtökohta on juuri oikea: nykyjärjestelmän evoluutio sen hyvien puolien säilyttämiseksi ja puutteiden korjaamiseksi. Ennen muuta tällä mallilla voidaan välttää lähes täyden kaaoksen mahdollisuus. Se myöskin välttäisi asiantuntija-arvioista summaten 6-7 mrd €/v lisäkustannukset, jotka hallituksen mallista seuraisivat.

    Olen itse valmistellut hallituksen esitykselle kilpailevaa ,mallia (mm. http://ahkalevisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251845-kansantaloudellisesti-ylivertainen-sote-7-hallituksen-sote-on-liian-kallis), jossa operatiivisen tason organisaatio on ratkaistu juuri niin kuin Liike Nyt -mallissa. On mitä loogisinta rakentaa se olemassa olevien sairaanhoitopiirien ympärille.

    Olen kuitenkin vienyt oman mallini huomattavasti pidemmälle (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3380). Silti mallini on niin yksinkertainen, että yhtä laaja uudistus kuin hallituksella olisi mahdollinen ilman mitään riskiä. Näin saavutettaisiin noin 2 mrd €/v säästöt välittömästi.

    Summa summarum: jo Liike Nyt mallikin olisi murskaavan ylivoimainen hallituksen esittämään verrattuna.

    • Olet kehittänyt hyvän mallin. Kävin kannattamassa kansalaisaloitettasi, koka esim. ratkaisusi rahoituksen osalta on mielestäni parempi ja toimivampi kuin tässä mallissa. Myös terveysvirasto kuulostaa järkevältä. Kannattaa tutustua, toivottavasti mallisi saa näkyvyyttä.

      Tällä hetkellä verotuksessa voi saada verovähennyksen veronmaksukyvyn alenemisen vuoksi, jos sairauskulut ovat huomattavan suuret. Lähipiirissä näinkin kävi, kun onnettomuuden jälkeen hoitoa jouduttiin hakemaan julkisen lisäksi myös yksityiseltä puolelta eikä vakuutusta ollut. Julkiselta puolelta ei löytynyt tarvittavaa erityisosaamista.

  • Malli vaikuttaa mielenkiintoiselta.

    Tavoitteena on ollut parantaa sosiaalipuolen ja terveyspuolen integraatiota (näin olen ymmärtänyt). Kuinka se onnistuu tässä mallissa?

    Yhdenvertaisuus ei toteudu tällä hetkellä Suomessa. Kaupungeissa tämä malli voisi olla hyvä, jos yksityiselle pääsisi halvemmalla ja se olisi näin vaihtoehto useammalle. Mutta tulisiko yksityisiä palveluja myös pienemmille paikkakunnalle eli kuinka jonot ja hoitoonpääsy sekä valinnanvapaus taattaisiin oikeasti pienemmillä paikkakunnilla tällä mallilla? Nythän siellä ei ole aina edes terveyskeskuslääkäreitä eikä myöskään yksityisiä palveluita. Yksityinen ja julkinenhan ei kilpailisi yhdenvertaisesti, koska yksityinen maksaisi kuitenkin enemmän (tämän vuoksi epäilen). Menisikö malli läpi perustuslakivaliokunnassa (yhdenvertaisuus) tämän vuoksi?

    Kela korvausten suuruus voisi taas pienentyä tulevaisuudessa, joten yrittäjille se ei toisi turvaa tulevaisuutta varten pienillä paikkakunnilla. Kela korvauksiahan on laskettu viimeisen kymmenen vuoden aikana niin paljon, että korvaus on vain muutamia euroja nykyisin. Ennen sattoi olla vastaavasta toimenpiteestä melkein 100 euroa. Tässä mallissa palattaisiin siis vanhaan, jotta jonoja saataisiin purettua.

    Harvaanasutulla seudulla kunnat ja kuntayhtymät eivät pysty keräämään riittävää rahoitusta tällä hetkellä eikä tulevaisuudessakaan.Tilanne vain pahenee tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Kuinka rahoitus ja yhdenvertaiset palvelut taataan myös esim. Kainuun ja Nurmeksen vanhuksille? Espoo ja Helsinki maksavat valtionosuuksina muille kunnille valtavia summia nykyisin. Esim. Espoon veronmaksajien rahoja tilitetään tänä vuonna 200 miljoonaa muille kunnille.

  • Lähtökohdat liikkeen mallissa ovat toimivat: Ytimenä on nykyisten SH-piirien organisaation hyödyntäminen, jolloin perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito saadaan pelaamaan paremmin yhteen. Samoin sos. toimen jääminen peruskuntiin on perusteltua. Nykyinen päällekäyvä integraatiokiima ei läheskään aina löydä järjellisiä syitä taakseen eikä – ennen kaikkea – tähän ei tarvita tsaarinaikaisia maakuntia.
    Ainoa, mikä mietityttää, on sh-piirien vaaleilla valittava valtuusto ja mahdollinen verotusoikeus. Julkissektorilla kun on tapana, että budjettivajeet täytetään sitten veronkorotuksilla. Tämä voisi johtaa hallitsemattomaan kustannuslaukkaan. Tässä voisi olla lainsäädännön kautta velvoitteet SH-piireille.

  • Hyvä pointti todellakin pitää parantaa niitä ongelmakohtia, eikä muuteta jo toimivia ratkaisuja. Pitää tehdä alueittain slvitys missä järjestelmä ei toimi ja miksi. On paljon helpompi alkaa uudistaa systeemiä pala palalta eikä muuttaa koko laajaa järjestelmää. Myöskin pitää selvittää, ettei joillakin toimijoilla ole tyyliin oma kannattavuus ensin vaan asiakkaan etu edellä mennään.

  • Muitelisin lukeneeni jostain, että Suomen nykyinen terveydenhoito on ”aika” hyvä. Joten kehitetään sitä.

    Sosiaalipuoli tulisi palauttaa Kelalta takaisin kunnille. Sosiaalipalvelut on ihmistä varten, joten sosiaalityöntekijöitä tarvitaan. Näin saataisiin inhimillisempää palvelua.

  • Tämän mallin yksi keskeisimmistä tuottavuuden ja tehokkuuden aikaansaannoksista tulee juuri siitä perustekijästä, että yksityistä ja kunnallista sektoria ei pidä kerralla eikä väkinäisesti sekoittaa keskenään etenkään siten, että lopputulos on epäselvä ja kiistanalainen. Todennäköisesti yksityinen ja kunnallinen sektori tuottavat asiakkailleen, hallinnoijilleen ja omistajilleen lopulta tehokkainta vastinetta ja merkittävintä edistystä antamalla niiden tähän päivään mennessä vuosikymmeniä kohti optimaalista palvelua kehittyneiden palvelutuotantojen, erikoistumisien ja logistiikoiden jatkaa tehostumistaan nykyistä pohjaa aiempaa pontevammin rakentaen.

    Poliittinen päätöksenteko ei saa perustua kahden puolueen keskinäisen sopimisen pohjalta muodostuneen parlamentaarisen enemmistövallan hyväksikäyttöön kyseisten puolueiden omissa intresseissä olevien tavoitteiden läpi viemiseksi, vaan päätöksenteon on perustuttava koko kansan parhaan edun ja edustuksen nimissä hankittavaan ja saatavaan hyväksyntään sekä demokratiaan.

  • Liike NYTin tapa organisoida sote on järkevä.

    1.Terveyskeskukset liitetään nykyisiin sairaanhoitopiireihin.

    Oikein. Integraatio mahdollistaa sen, että kokeneimmat lääkärit tekevät ensimmäisen hoito – arvion. Näin voitetaan aikaa, rahaa ja hoitoketjun lopputulos on paras mahdollinen.

    Sosiaalitoimi jää kunnille.
    Oikein. Kunnat tuntevat asiakkaansa ja niillä on myös voimakas insentiivi kustannusten kasvun hillintään. Tällaista kannustinta ei maakunnilla ole ja käytännön tieto asiakaskunnastakin on puutteellista.
    Lääkärikäynnin Kela-korvausta nostetaan merkittävästi.
    Oikein. Silti riittävä omavastuu on säilytettävä, etteivät hoidon kannalta turhat käynnit lisäänny. Niitä on nytkin liikaa. Köyhien asema on turvattava yhdessä sosiaalitoimen kanssa.

    Valitettavasti yksinkertainen ja toimiva malli on uhka tuhansille soten kanssa aikaansa kuluttaneille, eivätkä he voi hyväksyä ns. ”kasvojen menetystä”.

    • Malli on hallituksen mallin muuttaminen parempaan.
      Jotkut ovat huolissaan muun muassa julkisen terveydenhuollon maksusta. Nouseeko se vai ei ?
      Nyt kokeilussa olevan (Sote) maksut julkisella ja terveyskeskuksessa ovat sama. Kokeilua ei valitettavasti ole kaikilla paikkakunnilla joten on ymmärrettävää että tästä ei tietoa useammallakaan ole.
      Sotessa siis perusterveyshoito on myös yksityisillä samanlaista kun julkisessa terveyskeskuksessa. Tarkoitushan on purkaa jonoja ja se että potilas saa nopeasti hoitoa. Tämä kai Liike Nyt – mallissakin pysyy näin?

      Kaikki yksityiset lääkäriasemat eivät ole Soten- kokeilun piirissä joten tämä on hyvä täsmentää eikä varmasti tule myöskään olemaan.
      Edelleenkin osa yksityisistä on itse maksaville tai vakuutuksen ottaneille.
      Kela-korvauksen nostaminen voisi lisätä yksityisellä käyntiä jotka eivät ole Sote-palveluntuottajia. Kela-korvaukset ovat naurettavan pieniä muutenkin.

      Yksityiset lääkärit tekevät myös kotikäyntejä. Kotikäynti Sote-malliin olisi myös hyvä laittaa, siitä voisi veloittaa asiakasta/potilasta enemmän kun terveysasemalla käynnistä.
      On tilanteita jossa kotikäynti tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kun ambulanssin kutsu paikalle.

  • Minusta oikein hyvä ehdotus, paljon parempi kuin tämä hallituksen. Haluaisin tähän kuitenkin mukaan työterveyshuollon, miksi se on jätetty pois? Miksi pitäisi olla kaksi eri järjestelmää käytössä?

  • Sosiaalitoimen alle jäävät palvelut tulevat kalliiksi, koska kilpailutuksessa voittavat tuottavat palveluja tappiollisina pörssiyhtiöiden piikkiin, jotta saavat vallattua markkinat. Kaupungin ihmiset valkkaavat palveluista ne halvimmat, jotka tulevat esh-hoitopäivien myötä kalliiksi. Pienille palveluntuottajille EI ole tilaa tässä yhtälössä.

  • vaikuttaa ensilukemalta toteuttamiskelpoiselta jahyvältä. En ole koskaan ymmärtänyt tätä sosiaalipuolen yhdistämistä terveydenhuoltoon. Missään muussa maassa ei tietääkseni ole sotea.

  • Toi on paljon parempi suunta mitä nykyinen. Lisäksi jos mietitään että terveydenhoitokustannuksisita jo 80% tulee erikoissairaanhoidosta, niin voisiko miettiä myös muita keinoja, miten perusterveydenhoito ottaisi nopeammin ja vanhvemmin koppia potilaista / asiakkaista, jotta sairauksiin ehtisi puuttua aiemmin?. Esim. ennen oli omalääkärit terveysasemilla, missä kävi koko perhe, niin lääkäri tunsu valmiiksi jo potilaita, niin varmasti hoitokin silloin on tehokkaampaa ja pidemmän päälle edullisempaa. Nykymallin mukaan, terkkarissa on hyvin usein ihan uusi ja vieras lääkäri, joka ei tunne potilasta. Toki maailma on muuttunut, mutta voisi ainakin miettiä, millä saisi pysyvämpiä lääkäreitä ja potilassuhteita luotua, jotta hoitaminen ja sairauksiin nopea puuttuminen olisi mahdollisimman tekokasta ja täten myös aiva järjettömän paljon halvempaa.

  • Tämä Liike Nyt uudistus vaikuttaa todella hyvältä…, kannatan joka solullani. Tanskan ja Ruotsin malli ovat asiakkaan kannalta minulle tuttuja…Meillä on palveluverkosto hyvin kattava koko Suomessa, sitä kehittämällä, ei purkamalla, päästään hyviin tuloksiin. Ennaltaehkäisy olisi saatava todella helpoksi jokaiselle…; neuvolatoimintaa vauvasta vaariin,,eikä kouluterveydenhuoltoa saa supistaa vaan taattava tuki ja palvelut siinä vaiheessa kun ongelmia ei ihmisillä vielä ole. Säästää eniten…, terveysmeuvonta ja -kasvatus palautettava arvoonsa.

  • Juuri näin, eli kehittämällä jo olevaa ja ottamalla sieltä parhaat osat mukaan. Tämä vaikuttaa kehittämiskelpoiselta.

  • Olen toiminut sairaanhoitajana ja erikoissairaanhoitajana keskussairaalan ensiavussa ja ortopedisellä osastolla sekä osastonhoitajana kirurgia poliklinikalla kaikkiaan 35 vuotta. Mielestäni on viisasta kehittää nykyistä mallia. Suomessa on lääkäreitä ja sairaanhoitajia enemmän kuin koskaan ennen, mutta potilas ei vain pääse hoitoon. Ne joilla on varaa, voisivat tosiaan mennä hoitoon yksityissektorille, mutta siellä pitäisi myös kantaa kokonaisvastuu potilaan hoidosta. Lääkärikato terveyskeskuksista ja erikoissairaanhoidosta pitää estää. Kun yhteiskunta kouluttaa lääkärit, pitäisikö lailla määrätä, että he käyttäisivät kykyjään määräajan terveyskeskuksissa?
    Lääkärit ovat rahanahneita.
    Kirurgian poliklinikalla lääkärit saivat yhdessä illassa ison korvauksen lisätyöstä klo 15:n jälkeen, saman summan minkä perushoitaja sai kuukadessa.
    Lääkärit olivat tavattoman halukkaita työskentelemään klo 15:n jälkeen, katsoivat silloin jopa kaksinkertaisen määrän potilaita normaalityövuoroon verrattuna ja tekivät toimenpiteitä, mistä saivat vielä isomman korvauksen. Sairaanhoitaja ja perushoitaja luonnollisesti valmistelivat toimenpiteet ja avustivat. Tämä aiheutti sairaanhoitajissa ja perushoitajissa katkeruutta. Esimiehenä en voinut pakottaa kaikkia hoitajia tekemään lisätyötä, ja näin ollen se rasitti noin puolta työyhteisöstä. Pitäisi saada joustava yhteistyö ( pois potilaan pallottelu pois ) erikoishoidon ja perusterveydenhuollon kesken.

  • Kyllä Liike Nyt malli on mielestäni täysin toteuttamiskelpoinen. Hallituksen ajama Sote ja Maku malli, on liian monimutkaisena ja hallintohimmeleineen varmasti kustannuksia nostava, pitäisihän perustaa uusi johtajapalkkainen hallintotaso. Kunnilta ei saisi poistaa yhtään verotusoikeutta ja valtionapujärjestelmä pitää olla nykyisen mukainen. Pitää muistaa kansaa kun äänestää.

  • Miksi sosiaalitoimi jätetään kuntien vastuulle? Suuri joukko sosiaalitoimen asiakkaista joutuu käyttämään paljon terveydenhoidon palveluja. Tuollainen malli lisää pyrokratiaa sosiaalitoimeen, eikä ole tehokas sekä tulee lisäämään myös kustannuksia. Terveyskeskusten liittäminen sairaanhoitopiireihin on todellakin järkevää.
    Jos Kela korvaukset nostetaan esim. 60%:n tasolle, niin kuin se joskus oli, esim. hampaidenhoidossa, tulee se varmasti lisäämään yksityisten palvelujen tuottajien käyttöä.

  • Hienosti ajateltu. Yksinkertainen on kaunista ja tälläkertaa toimivin. Itse en pidä tärkeinpänä sitä, että terveydenhuolto tulisi halvemmaksi. Pääasia, ettei kustannukset nousisi juurikaan. Uskon, että suurin osa palveluja tarvitseva on tyytyväinen kun vaan terveydenhoito toimisi moiteettomasti. Yleensä vaan hinnat pyrkivät nousemaan, jos ei alalle tule riittävästi kilpailua. Liiallinen hinnalla kilpailu johtaa siihen, että laatu heikkenee. On myös mielenkiintoista seurata, miten vakuutusyhtiöt asiaan suhtautuvat, kun itseni mukaanlukien, useat on ottaneet sairaskuluvakuutuksen hoitoja varten. Yhtiöt varmaan muuttavat tuotteitaan, jos malli etenee.
    En tiedä Sote sopasta paljoakaan, koska asian puiminen on kestänyt niin kauan, että mielenkiinto on kadonnut. Olen huomannut, että puolueiden vallanhimo on kaatanut kaikki ratkaisuehdotukset. Peukku ylös!

  • Hei, ajatus.kuulostaa lupaavalta. Tosin mietityttää mikä on.todellinen terveydenhuollon kapasiteetin nosto koska käsittääkseni osa lääkäreistä työskentelee julkisella puolella ja esim. Iltaisin yksityisellä puolella.

    Terv, Timo

  • Liikkeen sote-mallin lähtökohta, nykyjärjestelmän kehittäminen, on kannatettava. Kela-korvausten nostamisen sijaan on julkisen palvelun tuottavuutta nostettava jonojen poistamiseksi. Markkinalähtöisyys edellyttää niin julkisen kuin yksityisen toimijan panostusta toiminnan kehittämiseen ja innovointiin. Korvausten nosto muodostuisi yrityksiä laiskistavaksi tuloautomaatiksi.
    Sosiaalitoimi on hyvä jättää ensi vaiheessa kunnille, mutta yhteistyön tiivistäminen sekä integraatio olisi hyvä asettaa tavoitteeksi.
    Sairaanhoitopiirin valtuuston vaalit ja verotusoikeus tulisi harkita vasta ensi vaiheen toteuttamisen jälkeen.

  • Se, että sosiaalitoimi jää kuntien vastuulle on hyvä. On helpompi hoitaa paikallisesti välillä vaikeitakin ongelmia ihmisten elämässä. Jotenkin pysyisi sosiaalitoumi inhimillesempänä.

  • Sairaala verkkoa ei tulisi enää vähentää, sillä jo nykyisellään muualla kuin yliopistosairaalapaikkakunnilla olla matkat erikoissairaanhoitoon ja vaativampiin leikkauksiin liian pitkät. Tämä taasen lisää laitoshoitopäiviä sekä kelakyytikustannuksia. Merkittävää säästöä ei siis saada, koska useassa keskussairaalassa olisi kuitenkin olemassa olet tilat hoitotyölle, jotka ovat suotta lakjautettu. Tyhjät tilatkin tuottavat kustannuksia.

  • Selkeä malli.
    Ehdotettu Kela-korvausten nosto vaatisi merkittävän muutoksen ollakseen merkityksellinen.

    Tällä hetkellä ns Kela-taksat, summa jonka potilas saa palautuksena, ovat pahasti markkinatilanteesta jäljessä ja lähinnä kosmeettisia.
    Esim. yleislääkärikäynnin, 20min taksa 9€, erikoislääkärin 13,50€. Lääkärit saavat vapaasti laskuttaa minkä tahansa summan käynnistä. Ehkä tällähetkellä keskimäärin 20min yl hinta 60€, el 80€, näin asiakkaan maksettavaksi jää yl 51€, el 65,50€. Lääkärin laskutusta säätelee yleinen häveliäisyys, kilpailu ja jotkut yksityiset lääkäriasemat kollektiivisesti.

    Muutenkin koko Kela-korvausjärjästelmä on aikansa lapsi, sekava ja jälkijättöinen. Sen varaan ei kannata rakentaa. Nimimerkillä SHA 8.11 klo 13.51 on hyvä uudistusehdotus.

  • Hyvä idea mutta voi siinä pieni vaara olla että palkkiot nousisivat yksityispuolella.Mutta olis vielä ehdotus nykyiseen terveyskeskus lääkärien nimet ja kuvat ja ajat niin.kun on nyt yksityispuolella ei tulis niin paljon pärstäkerroin mukaa.

  • Tämä kuulostaa jopa liian hyvältä ja yksinkertaiselta ollakseen totta.

    Pahoin pelkään ettei sitä juurikaan noteerata eduskunnassa, liian suuret ’massit’ luvattu pörriäisille ym ahneille 1% jengille…ja muruset putoilee lähipiiriin..

    Mutta aina on toivoa! Itse olen kuitenkin toiveikas tulevaisuuden suhteen, pahoin pelkään että muutama erittäin kallis ’kokeilu’ nähdään sitä ennen.

    Liike Nytillä on tulevaisuus

  • Valinnanvapaus ei ole sairautta hoidettaessa tärkein huoli.Tärkeintä on,että sairaan ensikohtaaminen hoidon ammattilaisen kanssa johtaa hoitoketjuun, jonka aikana tehdään se mitä voidaan parhaan tuloksen saavuttamiseksi, kuuluipa potilas mihin yhteiskuntaluokkaan hyvänsä.Suomen perustalaissa §19 puhuu eksistenssiminimistä, jonka alittuessa jokaisella on oikeus toisten apuun.Tällä hetkellä rahan puutteen takia kymmenet tuhannet Suomen kansalaiset kärsivät hoidon ja lääkkeiden puutteesta,ja mitä kauemmin tämä tilanne jatkuu sen kalliimmaksi tuleva erikoishoito tulee – tai jos onkin laskettu niin, että tulee halvemmaksi mitä nopeammin potilas kuolee.Tätä kikkailua soten kanssa voi jatkaa seuraavat 100 vuotta, mutta esim. Kela on ohjelmoitu niin, että pelkkä virhe paperisodan hoitamisessa otetaan tekosyyksi tuen kieltämiseen.Jos saataisiin edes jo oleva systeemi toimimaan, niin se systeemi alkaisi hoitaa jopa itseään.

  • Persielleen menee, ero arkat karkaa edellee paratiisisaarille. Terveyskeskuksiin lisää lääkäreitä ja maakuntien tilafirma ajettava alas!

  • Liike Nyt in yhteenveto soten kehittämiseksi on lähtökohdiltaan erittäin hyvä perusta, jonka pohjalta sote-esitystä kannattaisi viedä eteenpäin. Lukiessani viestiin liittyviä hyviä kommentteja totean, että niissä on paljon huomionarvoisia lisäehdotuksia toimivan järjestelmän edelleen kehittämiseksi.
    Haluan tuoda keskusteluun mukaan pari ” vinkkiä ” , joiden avulla voidaan ratkaista suurin osa paljon puhutuista ongelmista hoitoon / lääkärin pääsyn liittyvistä jonotusajoista.

    Terveyskeskusten suurimmat toiminnalliset ongelmat perustuvat huonoon JOHTAMISEEN tai johtamisen lähes täydelliseen puuttumiseen. Tämä on syy minkä takia useimpien terveyskeskusten toiminta on niin jäykkää ja asiakkaan näkökulmasta aiheuttaa suurimmat epäkohdat. Ne terveyskeskukset, joita asiakkaat kiittelevät ovat hyvin johdettuja, toimintatavat selvästi määritettyjä ja henkilökunta motivoitunutta ja sopivasti luovaa ajattelua toiminnassaan hyödyntäviä osaajia.

    Näkemys perustuu henkilökohtaisiin kokemuksiin ja luotettavina pitämieni lähteiden kertomuksiin.

    Asiakasseteleiden käyttöönotto tulisi luoda helpoksi ja selväpiirteiseksi järjestelmäksi. Setelin tulisi olla yksi luonnollinen osa terveydenhuoltojärjestelmää, jota käytetään apuna, kun julkinen terveydenhuolto ei kykene palveluaan tarjoamaan kohtuullisessa ajassa. Ei voi olla terveydenhuollon amattilaisille ylivoimaista digi-aikakaudella luoda taulukoita, joiden perusteella määritellään tavallisimpien sairauksien osalta oikeutus setelien saamiseksi. ( esim. akuutti korvasärky 1 pv, korvien huuhtelu 30 pv jne. ). Asiakkaan päätettäväksi jää aina käyttääkö hän seteliä em. ehdoin tai jättääkö käyttämättä. Näin yksityisellä terveydenhuollolla on mahdollisuus saada ” jokin siivu kakusta ” markkinaehtoisin perustein.

  • Olen samaamieltä että tässä mallissa on jo järkeä. Kiteytettynä tässä selkosuomeksi tämä malli kuulostaa ja tuntuu paljon asianmukaisemmalta, järkevältä ja toteutuskelpoiselta. Kuka kertoo selkosuomeksi hallituksen sote mallin niin että kansalaiset ymmärtävät mitä se tarkoittaa. Ei kukaan. Uskallan puoltaa tätä Nyt liikkeen mallia heti.

  • Ei se aivan näin yksinkertaista olekaan, mutta tätä suunnitelmaa jalostamalla kannattaa edetä. Kolme miljoonaa käyntiä lisää vaikuttaa minusta paljolta, mutta kyllä jonot pois saadaan, kun sopivia kannusteita tarjotaan.
    Kela-korvauksen nosto kokemuksen mukaan nostaa kokonaishintaa, mutta Kela tai sh-piiri voisi hyväksyä mukaan vain sovitun hinnan alittavat lääkärit. Jos peruskäynnin korvaus olisi kiinteä eikä prosentuaalinen, kilpailu toimisi hyvin tämän katon alla.
    Raha valtiolta ikärakenteen ja sairastavuuden mukaan jyvitettynä.Ei uutta veroa, joka vain veisi pohjaa taloudellisuudelta.

  • Lähes aina käy niin, että uudet oivallukset tulevat olemassa olevan siilon ulkopuolelta niin kuin tämäkin. Vaikuttaa todella hyvältä mallilta ja sitä kannattaa lähteä kehittämään!

  • Järkevä malli, joka hyödyntää jo olemassa olevaa järjestelmää ja edelleen kehittää sitä.

  • Hei, tämä on ehdottoman hyvä juttu, samalla voidaan poistaa byrokratiaa, turhat lääkärissä käynnit jäävät historiaan, jonot tosiaan poistuvat.

    yst terv Harri Lehtoaro

  • Eräs läheinen joka työskentelee sairaanhoitajana pitää turhia tapauksia isona ongelmana, sillä se maksaa yhteiskunnalle paljon ajella ambulansseilla turhaan, ja turhat tapaukset työllistävät henkilökuntaa myös turhaan. Hänen mukaansa jonot syntyvät enimmäkseen näistä. Hän on pallotellut sellaisella ajatuksella, että poliklinikka- ja päivystysmaksuja nostettaisiin vaiheittain, lääkärin mielipiteen mukaan. Maksu pysyisi aina samana mikäli käynti on aiheellinen, kutsu tai määräys.
    Hänen mukaansa kynnyksen nostaminen olisi tarpeellinen, sillä liian monelta puuttuu kuulemma maalaisjärki.

  • Kannatan LiikeNytin ehdotettua mallia!
    Olen sitä mieltä, että selvempi malli sotessa pitää olla, kuin se mikä on nykyisen hallituksen esitys.

  • Vaikuttaa hyvältä. Myös Saksan mallin mukaisia omalääkäripalveluja olisi syytä kehittää. Näin terveyskeskukset voisivat keskittyä flunssan ”hoidon” sijaan vaativampiin toimenpiteisiin kuten yksinkertaisiin, paikallispuudutuksella tehtäviin päiväkirurgian toimenpiteisiin ja lyhentää näin jonoja sairaaloissa.

  • Varmaan hyviä ajatuksia, mutta suunnitelma oli liian ylimalkainen ja yksinkertaistettu. Eri osatekijöitä pitää vielä hioa ja tarkentaa ennen lopullista kantaa.
    Esim markkinavoimat ei ole miään autuaaksitekevä:
    Otetaan malliksi vaikka rintaimplantt. Yksityinen hoito epäonnistui; potilas siirrettiin ”julkiselle” puolelle. -kuka maksoi?
    Homma ei kannattanut Pihlajalinna pesi kätensä -kuka maksoi?
    Olin yksityisellä: minulle tehtii diaknoosi ”allergista ” yskää hinta 350 €; ei parantunut. Toinen käynti määrättiin keuhkoputkia laajentavaa lääkettä hinta 300 € -ei parantunut. Kolmas käynti. Lääkäri epäili että minulla saattaisi olla laskimotukos – ei kiirettä, mutta sain lähetteen Jorviin – lääkäri veloitti 300 € Menin Jorviin ja jäin sinne siltä istumalta – minulla oli jalan mittainen laskimoveitulppa. Onneksi lääkärin arvaus oli tällä kertaa oikea.
    Kysymys: Ottaako yksityinen lääkäri (asema) kokonaisvastuun ja hoitaa hommat alusta lopuun. Vai siirretäänkö vaikeat tapaukset yhteiskunnan kontolle.

    Jukka Saarinen

  • Nykyisessä SOTE mallissa ei ajeta kansalaisen etuja vaan ryhmien etuja ja eri piirien tavoitteita. SOTE ratkaisussa kansalainen laitetaan vain maksumieheksi ilman varmaa tulosta eli tavoiteltu SOTE on softversio USA:n obamacaresta. Kannatan LiikeNyt mallia, nykyjärjestelmän vaiheittainen kehittäminen.

  • Mutta miten saadaan kaikki jotka tämän asian kanssa painiskelevat, uskomaan, että tämä olisi se oikea ja edullisin tie? Mistä löytyy henkilö, joka tämän vie maaliin, kun kuitenkin eduskunnassa taitaa olla eripuraa asioista jotka eivät ole lähtöisin nykyisen hallituksen esityksistä

  • Sosiaalitoimi kunnille > hyvä
    Huomattava Kela-korvauksen korottaminen > hyvä
    Erikois-ja perusterveydenhuollon yhdistäminen > hyvä

    Ehdotus; ohjataan lääketieteen tutkimusvaroja enemmän perusterveydenhuollon piiriin, siellä on suurimmat pullonkaulat.

  • Kuulostaa järkeenkäypältä. Vähä varaisemmatkin voisi käyttää yksityistä palvelua eikä tarvitse odottaa esim vuotta tai vuosia lääkärille pääsyä ja sataisiin ratkaisu nopeammin, joka mahdollistaa pahemmissa tapauksissa esimerkiksi hoidon, jotta voi aloittaa työt tai jos on pitkällä saikulla ni pääsee helpommin sitten takaisin kiinni arkeen, jotta ei tulisi pitkiä taukoja. Joka taas on yrittäjille kallista puuhaa. Tää lukemani on win-win tilanne molemmille osapuolille. Kuluttajalle-yrittäjälle.

    Kuulostaa hyvältä jatkakaa ja laitetaa tää malli eteenpäin.

  • Toivoisin , että otettaisiin selkeästi kantaa myös vanhusten hoidon osalta. Miten turvataan heidän hyvä hoitoonsa? Itselläni on 35 vuoden kokemus ja huomaan jatkuvasti pohtivani, miten alueellisesti voitaisiin tuottaa monimuotoista palveluja siten, että kunta, yritykset, yhteisöt jne. tekisivät aidosti yhteistyötä ja tiedottamista mahdollisuuksista. Toivoisin enemmän ratkaisuja kuin vain koti- tai tehostettu hoito. Hinnan nostot voitaisiin välttää siten, että toimijat yhteistyössä laskisivat hinnat, joilla eri palveluja voi tuottaa. Mukaan toimijoiksi lähtevät tahot sitoutuisivat tuottamaan palvelut päätettiin hinnoin tietyksi aikaa kerrallaan. Tiedottamiset ja markkinoinnit toteutettaisiin yhteistyöllä. Oma ihanne olisi se, että jokainen vanhus, omainen tai omaishoitaja saisi riittävästi tietoa mahdollisuuksista sekä voisi aidosti valita sopivimman toimintatavan ja paikan. Sen sijaan että kilpaillaan asiakkaista voitaisiin kilpailla palvelujen monipuolisuudella ja laadulla.

  • Eikös toimivia Sote ympäristöjä ole jo? Kokeiluja toki mutta niissä on varmasti opittuja asioita joita voisi hyödyntää. Toki myös yksittäisten kuntien ja sairaaloiden mallit, joilla on pienennetty isoja menoeriä ja tehostettu palveluita esimerkiksi painottamalla ennalta ehkäisyyn, nopeaan hoitoonpääsyyn sekä kokonaisvaltaiseen hoitoon yms.

    Näkisin mielelläni yhtenäisen mallin joka kattaa koko suomen aina tierojärjestelmiä myöden. Useiden saman tyyppisten järjestelmien päällekkäisyyskin tuo isoja kustannus vaihteluita. Toki kilpailutukset pitäisi tehdä siten että valitaan oikeasti hyvä järjestelmä ja vaaditaan toimittajalta selkärankaa.

    Kokonaisvaltaisuus on yksi asia miksi kaikki sosiaalipalvelut pitäisi saada samalta ”luukulta”, jos tiedon kulkua ei varmisteta otetaan riski että entistä enemmän on väliin putoajia. Tämä tarkoittaa niin vanhuksia kuin lapsiperheitä tai nuoria. Eri palveluiden väliset prosessit pitää myös varmistaa, jotta meille ei synny asiakkaan näkökulmasta vaikeaa temppurataa.

    Tämän hetkinen sote valmistelu eduskunnassa lähtee puolueiden tarpeesta. Ei Suomen tai ihmisten tarpeista.

    Valmisteluun pitäisi kutsua alan ammattilaiset jotka ohjaisivat asiaa potilaan edun mukaisesti eikä niin että eduskunta ohjaa alanammattilaisia. Ammattilaisilla en tarkoitavyksityisiä palvelun tuottajia pelkästään vaan tutkijoita, professoreita, julkislain asiantuntijoita, potilasturvallisuuden asiantuntijoita, potilaan etuja valvovia asiantuntijoita, lääkäreitä, jne… Uskoisin että järjen käytöllä pääsisi pitkälle.

  • Paljonko aikaa ja rahaa kuluu henkilökunnan rekrytointiin? Ihan villinä ajatuksena heitän tähän, että rekrytointi olisi yksi yhteinen rekrytointi. Tämä toimisto toteuttaisi lähes koko prosessin. Lähettäisi jo hyväksytyistä hakijoista tiedon vapaina oleviin paikkoihin. Jopa niin , että määräaikaiset voisi suoraan sijoittaa avoimeen paikkaan. Vakituisiksi valitut kävisivät vielä näytillä ja keskustelemassa ko. työpaikassa. Myös opiskelijapaikat voitaisiin täyttää tätä kautta, niin esimiehet eivät käyttäisi niin paljon aikaa harjoittelupaikka kyselyihin. Palkkaukset voitaisiin yhtenäistää, jolloin työpaikka valikoituisi kiinnostuksen mukaan Ehkä lisäisi työntekijöiden sitoutumista ja tämä taas säästöisi aikaa hoitotyöhön, kun jatkuva itoutuusien työntekijöiden petehdytys ei pyörisi yksiköissä. Säästöä voi saada aikaa myös siis tällaisilla henkilöstöhallinnon ratkaisuilla

  • Hyvä, jos mentäisiin tulevaisuudessa tähän suuntaan. Näin sitä suomea rakennetaan, askel askeleelta.

  • Hyvä esitys. Ei ole mitään järkeä tehdä maakunta hallintoa ja valinnanvapauslakia tai muutakaan hallintoa lisäävää uudistusta. Nykyistäkin hallintoa pitäisi karsia ja tehostaa. Olemassa olevalla hallinolla pystytään hallinnoimaan 50 milj. populaatiota. Nykyisen terveyshuollon kehittämistä ja käsipareja hoitotyöhön lisää on oikea tie. Kehitystyössä tulee kuulla alan ammattilaisia ja uskoa he tietävät paremmin kuin kansanedustajat. Sosiaalitoimen erillään pito ja kehittäminen ok. Ei uutta verottajaa pärjättävä nykyisellään jokainen alue hoitakoon potilaansa ; valtion osuudet tasaamaan kustannuksia. Eri alueiden sairaaloiden yhdistäminen kuten uutisissa kerrottiin on järkevä tie.

    • Samaa mieltä, ei lisää pyrokratiaa. Epäilen myöskin yksityistämistä 2:sta syystä. Ensinnäkin meillä näyttää olevan tapana myydä (osittain pakostakin) pienet yritykset yli-kansallisille yrityksille joille vain tuotto on tärkeintä.. Raha kun ei välitä ihmisten hyvinvoinnista ja terveydestä, raha välittää vain rahasta. En halua verorahojen valuvan paratiisisaarille. Toiseksi yksityiset firmat eivät kouluta lääkäreitä ym henkilökuntaa. Yksityisellä puolella koulutuksesta vastaa lääkefirmat ja jokainen liike elämää tunteva tietää, että sellainen koulutus on aina ”kotiinpäinvetävää”. Pitkän elämäni aikana olen oppinut luottamaan enemmän julkiseen kuin yksityiseen terveydenhoitoon ja olen siihen myöskin tyytyväinen.

  • Kuulostaa ”pelottavan” yksinkertaiselta, mutta jos tämä on mahdollista, suunta/suunnitelma on hyvä.
    Pidän tässä hyvänä myös sosiaalitoimen jättämistä kuntien vastuulle. Ihmisten elinympäristön (kuntien) on pidettävä omalta osaltaan huolta myös virikkeellisestä ja yhteisöllisestä elinympäristöstä ja sitä kautta pyrkiä pitämään kaikki samassa veneessä ja estää syrjäytyminen.

    • Hei Jorma. Kiitos kommentistasi. Kyllä, sosiaalihuolto on luonteva osa kuntien/kaupunkien ydintoimintaa ja myös se, että budjetti- ja järjestämisvastuu säilyisi kunnilla/kaupungeilla.

  • Muuten hyvä, mutta ei vaaleja eikä verotusta sairaanhoitopiireille, vaan piirin kunnat yhdistetään yhdeksi kunnaksi. Kuihtuvia kuntia kun on joka tapauksessa yhdistettävä työssäkäyntialueiden mukaisesti vahvemmiksi kasvukeskuksiksi.

  • Hei!

    Malli vaikuttaa hyvin mietityltä ja diaesittely oli riittävän kattava.

    Pienten maaseutukuntien osalta valinnanvapauden toteutuminen jäänee puutteelliseksi, elleivät ne osta palveluja ulkoa – monissa niistä sote-palvelujen tarjoajia on varsin rajallisesti!

    Palvelujen osto isommilta yksiköiltä kunnan ulkopuolelta siirtää helposti merkittävät kustannukset (aika & raha) loppukäyttäjälle, ellei palveluntarjoaja tuo palvelua, loppukäyttäjän asuinkuntaan – Tämä taas johtaisi helposti hallitsemattomaan kustannusten kasvuun. Ainoastaan sähköisiä palveluja voidaan tarjota kustannustehokkaasti etäälle / etäältä.

    Malli on joka tapauksessa huomattavasti parempi, kuin hallituksen kaavailema. Tällä hetkellä tarjolla olevista luonnoksista paras!

  • Erittäin hyvä ainakin kahdesta näkövinkkelistä. 1) Pienet yritykset voivat paremmin kilpailla ulkomaisia jättejä vastaan, jotka eivät maksa veroja juurikaan ja näin ollen vain rapauttavat Suomen taloutta. 2) Tässä mallissa ei rahaa kylvetä tuuleen ja sitten jälkikäteen ihmetellä mitä saatiin vaan kehitetään jo olemassa olevaa, maailman mittakaavassa erittäin hyvää, sosiaali ja terveysjärjestelmää. Myös ihmisten tasavertaisuus toteutuu.

  • Malli näyttää ja tuntuu annetulla informaatiolla hämmästyttävän toteuttamiskelpoiselta. Hallituksen maakuntahallintoa en todellakaan kaipaa. Nyt kuitenkin luotaisiin tesa-piirit. Jonkinlainen kokoava hallinto tietenkin tarvitaan ja ehkäpä se verotusoikeuskin. Malli pitää saada laajaan keskusteluun.

  • Esitetytty malli on parannus aiempiin. Hyviä puolia ovat vaiheittaisuus, fokusointi oleelliseen, yksinkertaisuus ja markkinasuuntautuneisuus.
    Periaatteellisemmalla tasolla olen kovin epäileväinen, voiko mikään ennalta suunniteltu malli toimia sellaisenaan. Ainakin jousto ja korjausvara pitää säilyttää. Sote olisi ratkaistu jo vuosia sitten, jos olisi ollut ymmärrystä ja rohkeutta noudattaa muutamia yksinkertaisia johtavia periaatteita, jotka itsessään ohjaavat asioita oikeaan suuntaan. Älykkäin sote-ratkaisu on yksinkertainen. Se voi rakentua kolmen, eri näkökulmia yhdistävän, periaatteen pohjalle:
    1. Asiakas saa valita palvelunsa haluamaltaan tuottajalta aina ja kaikissa tilanteissa.
    2. Valtiovalta päättää kaksi asiaa. Mitä palveluita verovaroilla maksetaan, jotta kohtuus ja oikeudenmukaisuus toteutuvat koko yhteiskunnassa. Toiseksi päätetään yhtenäiset taksat, joiden mukaan niistä tuottajille maksetaan. Ei makseta enempää eikä vähempää. Jos haluaa ekstraa, maksaa itse.
    3. Alan yritykset sitoutuvat oma-aloitteisesti maksamaan veronsa reilusti Suomeen. Tehdään tämä näkyväksi. Julkaistaan sote-toimijoiden vero-ranking. Verokikkailijat ovat huonoja yrityskansalaisia ja menettävät jatkossa asiakkaita.

  • Jos ongelmana ovat pitkät jonotusajat lääkärin vastaanotolle ja jatkohoitoihin on syynä todennäköisesti resurssipula. Yksinkertaisin ja edullisin ratkaisu on palkata lisää lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa. Tarvittaessa palkkoja nostetaan niin korkeaksi, että paikat saadaan täytettyä. Lisäksi edellytetään ettei henkilö työskentele samanaikaisesti ”kilpailijalla”. Tämä on yleinen käytäntö yksityisissä yrityksissä.
    Jos resurssipula on hetkellistä voi terveyskeskus antaa palvelusetelin yksityiselle lääkärikeskukselle.
    Miksi rakentaa mitään ylimääräistä nykyisen kustannustehokkaan toimintamallin päälle?

    • Hei Juha. Kiitos kommentistasi. Hyvä huomio. Soteuudistuksen yksi tavoite on ollut parantaa perusterveydessä hoitoon pääsyä. Ja tämä tarkoittaa lisää terveyskeskuslääkäreitä.

  • Hallituksen sote-ehdotuksen voisi kierrättää-ja valmistaa paperimassasta pehmeitä nenäliinoja äitiyis pakkauksiin….
    Nyt liikkeen oma ehdotus näyttää järkevältä,joten kannatan nykyisen järjestelmän kehittämistä,ilman verotusoikeutta.Kelan toiminta pitäisi kriittisesti tarkistaa!Jotta kannustinloukut voidaan poistaa…Esimerkkinä:Kelan opintotukien takaisin perintä? Ei todellakaan kannusta työkokemuksen saamiseen.

  • Ensimmäinen kommentti on se, että en ole koskaan ymmärtänyt miksi sosiaalitoimi ja terveys ovat samassa korissa. Sitten minun annettiin ymmärtää, että niin moni sosiaaliapua tarvitseva tarvitsee myös terveyspalveluita.
    Minä raukka vaan en silti ymmärrä. Kyllä ne pitäisi juuri tämän mallin mukaan erottaa.

    • Hei Riitta ja kiitos kommentistasi ja huomiosta. Kyllä, sosiaalihuolto on luonteva osa kuntien/kaupunkien ydintoimintaa ja myös se, että budjetti- ja järjestämisvastuu säilyisi kunnilla/kaupungeilla.

  • Tervehdys
    Malli ja kehitys ehdotukset kuulostavat kuulostavat asiallisilta. Nyt heti alkuun numerot mukaan. Eli paljonko euroissa Kela korvauksia nostetaan? Paljonko kokonaiskulut yhteiskunnalle? Mitä säästämme?
    Miten eri toimijoiden kapasiteetti on huomioitu? Käyntien hinnoittelu?Terveyskeskus rakennusten kohtalo? (niistä 50 % on purku kuntoisia.) Pienet lääkäriasemat ovat siirtyneet viimeisen kahden vuoden aikana isojen ketjujen omistukseen (yli 300 yrityskauppaa).

  • Yksinkertainen on tehokasta ja kaunista. Eikä tule kepun isännille hillotolppapaikkoja maakuntavaltuustoihin.

  • Kyllä esitys on huomattavasti järkevämpi, kuin nykyinen kehitteillä oleva SOTE.
    Ennen kaikkea tärkeää että päästään eroon Maakunta- himmelistä, mikä oli KEPUn
    ”tupaillassa” valmiiksi sorvattu alueellinen hallintaratkaisu, joka tuotiin kiristämällä hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi…
    En ole koskaan ymmärtänyt, mitä ihmettä sosiaali- ja terveydenhuoltoon saadaan maakunnan avulla tuotettua.
    Liikkeen ehdottamassa mallissa on paljon asiantuntijoiden esittämiä ja muualla käytössä olevia ratkaisuja, mikä on hyvä.
    Yhtiöittäminen ja verottaminen pitää ottaa tarkkaan tutkintaan. Myös asiakasmaksuille pitää kehittää säätelyä, niin että niistä ei synny rahastus automaatteja.
    Myös jo toteutuneita ”hätäratatkaisuja”, esim Kemin, Tornion, Keminmaan ja Mehiläisen omituinen sopimus pitää purkaa ja ko kunnat laittaa ruotuun yhdenvertaisuuden vuoksi.
    Toivottavasti Liikkeen mallin kehittäjiksi saadaan asiantuntijoita myös ”sorvin ääreltä”, eli sairaanhoidon työntekijöitä.
    ISO kysymys onkin sitten se, miten esitetty malli saadaan eduskunnassa vakavasti otettavaksi, niin että sen taakse saadaan samoin ajattelevia edustajia ja ryhmiä…
    Täällä some-tasolla huomion saaminen jää ehkä jäsenten väliseksi… Miten valtamedia saadaan kiinnostumaan???
    Joka tapauksessa nyt ollaan järkevässä moodissa, mitä henkilökohtaisesti olen uudistukselta (turhaan) odottanut…

    • Erittäin asiallinen ehdotus ja kannatettava pääosin. Erilliseen verotusoikeuteen suhtaudun varauksella kuten eräät muutkin kommentoijat. Suomalaisia verotetaan jo nyt kohtuuttomasti, ns. kuninkaanpiste on ohitettu ja aikoja sitten. Pitää kiinnittää enemmän huomiota tehokkuuden lisäämiseen ja samalla karsia turhia kuluja sekä tukiaisia, jotka aina vääristävät vapaata kilpailua kaikissa muodoissaan. Erittäin vahvasti tuen maakuntamallista luopumista; ei Suomi tarvitse tuollaista ylimäärästä hallintokerrosta varsinkaan kun se ei missään tilanteessa tule selviämään ilman omaa verotusoikeutta ja kun kerran pääsee verottamaan, niin siitä tulee ikuista.

  • Mitä tarkoittaa KELA-korvauksen merkittävä nostaminen? Millä tämä rahoitetaan? Jos toimenpidekohtainen KELA-korvaus nousee merkittävästi, millä estetään turhien toimenpiteiden tekeminen yhteiskunnan rahoilla?

  • Ensivaikutelmana pidän mallia kehittämisen arvoisena. Kustannustehokkuus tässä näyttäisi toimivan. Hallituksen sote-malliin Suomella ei ole varaa.

  • Sairaanhoitopiirit maakuntien sijaan on oikea ratkaisu. Samoin toiminnan rajaaminen terveydenhoitoon. Maakunnillehan on suunniteltu itsetarkoitullisesti ties mitä tehtäviä. Mutta: Kela-korvausten tuntuva nostaminen….mikä on hintalappu?

  • Jotenkinhan tämä asia olisi maalin saatava. Lähtökohtana on ennenkaikkea muuta, turvattava kaikkien asikaiden terveydenhuolto, kohtuullisin kustannuksin. Myös vähävaraisimpien. Omaa etuaan tavoittelemattomien asiantuntioiden käyttö, suunnittelussa ja kehittämisessä on onnistumisen kannalta ehdoton edellytys. Hyvältä kuulostaa, mikäli oikein ymmärsin, että edettäisiin asia kerrallaan. Ei kaatuisi koko paketti, yhdelläkertaa, jos on kehitettävää. Ei kun toimeksi.

  • Hyviä ajatuksia tässä mallissa. Kysymyksiä herättää ajatus kela korvausten nostamisesta ja mitä siitä seuraisi. Esimerkiksi yksityisellä lääkäriasemalla lääkäri kysyy (ainakin tietyissä keskuksissa) onko asiakkaalla vakuutusta ja jos vakuutus on, tulee asiakkaalle helposti tunne että se voi vaikuttaa laskuun, Epäilen että yksityiset lääkärikeskukset nostaisivat entisestään hintoja ja epäilen myös miten menisi läpi eduskunnassa kela-korvausten nostaminen, kun korvauksia on päinvastoin karsittu ihan perusasioissa kuten pitkäaikaissairauksien lääkekorvauksista.

  • Hei

    Lapissa menevät Väyrysen äänet uuteen jakoon. Paikallispoliitikot ovat hiljaa suunnitelmistaan. Äänet tulevat jos tulevat leskiltä, 60 – 80 v. vanhuksilta.. soten suurkäyttäjiltä.

  • Kannatettava malli.
    Kustannusten hillitsemiseksi kannattaa muistaa Soininvaaran muutaman kuukauden takainen ehdotus ” lisätään budjettiin 100 mljoonaa , jolla koulutetaan 1000 uutta peruslääkäriä” joista suurempien keskusten ulkopuolella on pulaa ja jota nyt paikataan keikkalääkäreillä. Sairaanhoitajia lienee tarpeeksi koulutettu.
    Toivottavasti ehdotus ei tule ”väärästä” suunnasta.

  • Ongelmana nykyään on tosiaan se että perusterveydenhuollossa pantataan tutkimuksia ja asiantuntijoille potilas päätyy liian myöhään useiden käyntien jälkeen jotka ovat vain kuluttanut resursseja.

  • No niiiin vaikea ja laaja pohjainen asia. Toki jos säästöjä uudistuksella haetaan, niitä pitää sitten myös tulla.
    Säästöjä jotka eivät kuitenkaan vaikeuta tai hidasta kansalaisten hoitoon pääsyä.
    Ainahan pitäisi pyrkiä parempaan ,nipeampaan ja halvempaan järjestelmään.
    No, saapas nähdä . . .???
    T.Esko

  • Ainakin käsitykseni mukaan suomessa on yksi maailman parhaista julkisista terveydenhuolloista. En alunperinkään ole ymmärtänyt miksi se pitäisi kokonaan uudistaa. Ehdotuksenne on mielestäni huomattavasti parempi vaihtoehto. Olen vahvasti vanhan kehittämisen kannalla koska perusta on kuitenkin ihan toimiva. Itselle on julkisessa terveydenhuollossa harmittanut eniten juurikin nuo pitkät odotus-/jonotusajat. Tästä syystä varsinkin lasten kanssa olemme lähes aina kääntyneet yksityisen puoleen kun lääkäriin on ollut tarve mennä. Mikäli odotus/jonotusaikoja saataisiin lyhennettyä niin tulisi varmasti käytettyä julkistakin enemmän.

  • Ensilukemalta vaikuttaa mielenkiintoiselta ja kehittämisen arvoiselta sote-mallilta. Nykyinen järjestelmähän toimi vuosikymmenet hyvin. Missä lähdettiin sivuraiteelle? Kuinkä maakuntamalli säästäisi rahaa? Siihenhän tulisi taas yksi välikäsi lisää, ja sekö ei tarvitse varoja?

    Joku kirjoitti, että hallitus on demokraattisesti valittu. Miksi on sovittu tällainen malli, että suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee automaattisesti ”hallitustunnustelija”? Onko se oikeasti demokratiaa? Jos suurimmassa puolueessa on esimerkiksi 40 kansanedustajaa, niin niitä muita on vielä 160! Ja se yksi hallitustunnustelijahan lopulta päättää, keiden kanssa ruvetaan yhteistyöhön.

    Sitä paitsi, kun maassa on enemmistöhallitus, niin käytännössä eduskunta on vain ”kumileimasin”. Näin ollen hallitus saa aina tahtonsa läpi. Kun vielä puoluekuri kuristaa, niin ei siinä yksittäinen hallituspuolueen edustaja uskalla äänestää hallituksen esitystä vastaan. Poikkeuksenahan on vain nämä niinsanotut omantunnon kysymykset.

  • Se miksi itse olen vastustanut Maakunta uudistusta on se, että tähän on liitetty muita toimijoita kuin pelkkää SOTEa. Miksi ja miten TE/ELY keskukset tähän uudistukseen liittyvät? Tai miten Pelastustoimi siihen liittyy? Alunperin siihen oli tulossa myös AVI. Tämä LiikeNyt ehdotus on se mitä SOTE pitäisi olla. Ei siis mitään maakuntien himmeliä, eikä varsinkaan nykyistä TE/ELY toimintaa siihen tule sotkea mukaan – siis SOTEen. Itse ajaisin myös valtakunnallista mallia Pelastustoimeen. Heille yhtenäiset tietojärjestelmät ja kustannukset väestöpohjan mukaan kunnille. Sieltä voisi jopa kustannussäästöjä tulla, kun voimat yhdistyisivät.
    Toivottavasti hallituksen esitykset eivät mene läpi. Järki käteen!

  • Pohja vaikuttaa hyvältä; asiantuntijatietopohjaiset tarkennukset ovat kuitenkin enemmän kuin lämpimästi tervetulleita seuraaviin asioihin: a) sosiaalipalvelut ja erityistarpeisten tukipalvelut; konkreettiset menettelyt valinnanvapauden edistämiseksi?, b) Kela-korvauskorotuksen suuruusluokkatiedot, ja c) tämän sote-mallin kuntatalousvaikutukset (erittelyin) ja tarkempi, realistinen aikataulutus seuraaville vaiheille.

  • No, mallissa on aineksia mutta paljon kehitettävää. Parasta tietysti olisi sote-maakuntamallin kaatuminen.
    Tässä mallissa on mm. kaksi suurta ongelmaa. Ensinnäkään uutta verotustasoa ei ole syytä perustaa. Sehän olisi Sipilän maakuntamalli toisella nimellä. Toinen seikka on Kela-korvausten tuntuva nostaminen. Se olisi ok, jos olisi rahaa.

    Koko Sipilän hallituksen sotemuutoksen perusvirhe on lähteä soitellen sotaan tietämättä tulevia kustannuksia ja, mistä repiä rahat siihen (paitsi veroja lisäämällä). Uudistuksissa (myös Liike Nyt!:n) on sivuutettu, mitä tapahtuu kunnille. Kun lähdetään näin isoon muutokseen, ensin pitää rakentaa kestävä pohja. Asioita pitää tarkastella talouden ja hallinnon kokonaisuutena, ei toisiinsa sopimattomina palasina. Kokonaisuuden ymmärrys vain puuttuu kokonaan, varsinkin eduskunnalta. Se pohja on julkisen sektorin osuuden merkittävä supistaminen. Suomessa on Euroopan kallein julkinen sektori mm., koska meillä on julmettu määrä päällekkäistä kunnallishallintoa suhteessa vähäiseen väestöön. Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta Suomessa on 58%, kun esimerkiksi Saksassa reilut 44%ja Ruotsissa reilut 51%. Ensimmäisenä pitää siis ajatella, mitä tehdään kunnille eli supistetaan rajusti turhaa hallintoa. Se on helppoa yhdistämällä 4-10 työssäkäyntialueen kuntaa elinvoimaisiksi suurkunniksi. Sotessa, riippumatta miten se tehdään, kuntien tehtävät (ja määrärahat) oleellisesti kutistuvat. Kunnat yhdistämällä saadaan siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Säästetään mieletön määrä verotuloja ja pelastetaan kunnat toimettomuuden kärsimykseltä ja häpeältä. 4-10 kunnan yhdistämien säästäisi PELKÄSTÄÄN päällekkäisten hallintovirkojen lakkauttamisella 2-5Mrd€:a vuosittain. Sillä säästöllä voitaisiin alentaa veroja tuntuvasti lisäten ostovoimaa, joka lisäisi kysyntää, sitä kautta yrityksiä ja työpaikkoja ja lopulta lisäisi verotuloja. Säästöillä voitaisiin myös lisätä soten tarvitsemia hyödyllisiä käsipareja, parantaa infrastruktuuria ja ylipäätään saada parempaa elämää nykyiseen vero- ja byrokratiahelvettiin verrattuna.

    Kunnista vuosittain eläkkeelle jäävät n. 16 000 työntekijää, joiden palkkasäästö
    on vuodessa n. 0,8 Mrd€, hoitaisi jo lähes puolet rakenneuudistuksen tarpeesta. Kuntien valtionosuushan on jo lähes 10 Mrd€, ja se menee pääosin konkurssikypsien kuntien tekohengitykseen. 40 000 päällekkäisen viran lakkautuksella saavutettaisiin jo yli 2 Mrd€:n säästö. Olen laskenut tämän todellisten, olemassaolevien hallintovirkojen palkkasummista, hieman alakanttiin. Kuntien valtuustojen, hallitusten ja lautakuntien palkkioihin kuluu ainakin 30 M€ vuosittain, neljän vuoden aikana siis 120 M€, jolloin säästöä syntyisi vaalikautena 30- 60 M€, päälle kuntayhtymien yms. kulusäästöt. Mahdolliset irtisanottavat työllistyisivät jo nyt työvoimapulaa kärsivälle palvelusektorille ja jopa teollisuuteen. Suurkunnat hoitaisivat henkilöstörakenteen uudistukset, eikä syntyisi samanlaista kaaosta, joka syntyisi sote-maakuntamallissa. Uudet suurkunnat korvaisivat sairaanhoitopiirit, jolloin verotus ja valtuustot olisivat jo olemassa, eikä siis syntyisi perustuslaillisia ongelmia. Tähän suurkuntakuvioon voisi sitten sovittaa Liike Nyt!:n suunnitelman.

    Olisi hyvä, jos Liike Nyt! esittäisi koko taloutta ja hallintoa koskevia älykkäitä ratkaisuja, koska niihin eivät puolueet kykene.

  • Liike nytin malli ja ehdotus on parempi ja järkevämpi kuin Sipilän ja kumppaneiden kyhäelmä.Just kuin hyppy tuntemattomaan ja lopputuloksesta ei ole takeita et onko se hyvä.

  • No nyt alkaa.olla sellainen malli jota jo ymmärtää ja on selkeä. Näin sen pitäisi olla varmasti on toimiva. Olen samaa mieltä että kunnat hoitaa itse sosiaalitoimi puolen ja kuuluukin sinne,nyt kaikki on niin sekaisin ettei kukaan tiedä miten toimia. Tämä on hyvä ja toimiva malli, minä tykkään kovasti 👍👍Nyt vaan Maaliin asti.Onnea matkaan.

  • Malli näyttää mahdolliselta ja toimivalta. Se antaa mahdollisuuden luopua maakuntauudistuksesta, koska ei lisää hallintoa tarvita, vaan sen purkamista. Tuo malli antaa myös mahdollisuuden jatkossa kuntauudistukseen, jossa katsotaan kuntien määrää kriittisesti.

  • Sosiaalihuollon jättäminen kunnille ylläpitäisi kahta järjestelmää ja kuitenkin terveys- ja sosiaalipalveluja tarvitaan yhdessä. Varsinkin vanhukset. En kannata.

  • Mallia voisi ajateltavan kokeilevan sairaanhoidon mallina, ei terveydenhuollon. Sen kannalla olen, että miksi muuttaa koko sote kenttä kerralla, miksi ei voitaisiin ”oikeasti kokeilla esim. yhdessä maakunnassa ja alkuun vaikka vain sitä sotea, nytkän sen ympärille on liitetty paljon muuta kunnan toimintaan. Tämän malliln kokeileminen olisi myös hyvä, nähtäisiin erilaisten mallien hyödyt, nyt suunnitellaan vain yhtä tapaa, koko maahan kerralla. Pitäisi rohkeasti kokeilla eri tapoja ja tämän kautta etsiä kehittämistapoja. Suunnittelu on kuluttanut paljon rahaa ja resursseja, lopputulos on kuitenkin aika arvelua. Lupaukset suuria asiakkaalle, byrokratia suurta, vaikka puhutaan sen vähentämisestä ja hallittavana iso maakunta, jonka tehtävän kuvan jokainen tuntuu vielä ymmärtävän eritavalla, mutta siinä yhtäkkiä asiantuntijat ja palveluiden tuottajat(kilpailijat) tekevät kaikki yhteistyötä keskenään (naps vaan, kun se nytkin on jo samassa organisaatiossa ajoin todella haastavaa tai jopa mahdotonta, aika usein tietty ammattikunta vastustaa/ määrää haluamansa suunnan – ne joilla eniten valtaa)

    Joskus kaipaan jopa sitä aikaa kun lääni valvoi ja valtiolta tuli rahoitus, sekin oli tasa-arvoisempi ja läpinäkyvämpi systeemi. Nyt joka kunta, joka päättäjä toimii eri tavalla ja eri pohjalta tehdään päätökset. Kansalainen maksaa kuitenkin samalla tavalla joka paikkakunnalla.

    Ennalta ehkäisevä terveydenhuolto jäisi tässä liike nyt mallissa ilmeisesti huomiotta ja tilanne siihen,mitä se nyt on. Jos jostain rahaa jää/jäisi voisi ennaltaehkäisyä harkita, vaikka on useita näyttöjä kustannustehokkaasta toiminnasta, joka toisi lisää terveyttä ja hyvinvointia sekä säästäisi euroa 5, 10, 15 vuoden päästä. Valitettavasti demokratiamme ei katso asioita kuin vaalilkauden kerrallaan ja se näkyy päätöksissä. Sammutetaan paloja niiden ehkäisemisen sijasta, ei mietitä päätöksien vaikutuksia ennalta 1, 5, 10 vuoden päähän, vaan ihmetelläään sitten ilmiöitä miettimättä miten omat päätökset ovat siihen vaikuttaneet. Nythän meillä näkyy mm. koulu- ja neuvolaterveydenhuollon alasajo 1990-2010 luvuilla, ennaltaehkäisevästä työstä on helppo supistaa, kun asiakas ei sitten heti samana vuonna tai samana vaalikautena kasvata jonoa lääkärinvastaanotolle, perheneuvolaan tai psykiatriseen hoitoon. Näin on helppo jättää päätöksenteon arvioinnit ja vaikutukset huomioimatta.

    Mutta vaihtoehtoja ja kokeiluja tarvitaan, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistämiinen alueellisesti ja hallinnollisesti voisi lisätä ja kehittää yhteistyötä oleellisesti. Liian usein hallinto ja byrokratia nousevat esteeksi jo lähestyä toista hotoketjun osapuolta helposti.

  • Oikein hyviä ehdotuksia… En oikein usko tuohon valinnanvapauteen, koska esimerkiksi nyt jos menet terveyskeskuksen hammaslääkäritarkastukseen, kustannus on noin 35 euroa, mutta yksityisellä hammaslääkärillä sama palvelu maksaa noin 200 euroa. Jos valinnanvapaus tulee, niin mikä instanssi ja kuka maksaa tuon erotuksen, toivottavasti ei veronmaksaja? Lisäksi täytyy vielä todeta, että palveluhinnat tulevat nousemaan, jos markkinat pääsevät vapaasti hinnoittelemaan palvelunsa. Lisäksi peräänkuulutan yksilön vastuuta omasta terveydestään. Meillä on joukko elintasosairauksia kuten kakkosluokan diabetes, verenpainetaudit, sydän,- ja verisuonisairaudet, suolistosairaudet jne. Nämä kaikki on henkilön itsensä aiheuttamia sairauksia, joita pitäisi jokaisen ennaltaehkäistä liikkumalla ja syömällä terveellisesti. Tästä tulee yhteiskunnalle miljardeja koostuva lasku, jollei kohta aleta peräämään yksilön omaa vastuuta terveydestä. Meistä jo joka toinen on liikalihava, lapsista lähtien. Nykyisessä sotessa ei puhuta sanallakaan ennaltaehkäisystä. Tämä koskee terveyspuolella jokaisen henkilön omaa vastuuta terveydestään sekä sosiaalipuolella, matalan kynnyksen palveluita, kuten esim. ennaltaehkäisevää lastensuojelua. Lisäksi me, jotka hoidamme terveyttämme emmekä rasita yhteiskunnan kassaa, meidän pitäisi saada joku kompensaatio vaikka verotuksessa.

    • Valinnanvapaus toimisi niin kuin tähänkin asti. Hyväksytyt yritykset laittavat töidensä perushinnaston esille ja asiakas päättää mihin yritykseen rahansa haluaa kantaa. Kunta hyvittää palvelusetelin muodossa ennaltasovitun osan hinnasta. Korvattava summa todennäköisimmin suht lähelle kunnallisen palvelun hintaa.

  • Tämä kuulostaa loistavalta. Mitä Kela-korvauksien nosto pitää sisällään? Toivon, että myös fysikaalinen- ja hammashoito saisivat näistä osansa. Eli puhutaanko kautta linjan kela-korvauksista?

  • Meillä on jo nyt maailman paras terveydenhoitojärjestelmä ja mahdollisuuksia on jo nyt esim. leikkaukset toisessa sairaanhoitopiirissä, jos omat resurssit eivät riitä. Emme tarvitse tätä sotea, mikä johtaa kustannusten
    hirveään nousuun ja yksityisen sektorin rahastukseen valtion kustannuksella. Luotettavuus diagnooseihin
    tulee kärsimään, jos raha ja voitontavoittelu ohjaa toimintaa.
    Yksityinen sektori voidaan ottaa mukaan talkoisiin, jos oma sairaanhoitopiiri ei kykene tietyssä ajassa tiettyjä
    sairauksia hoitamaan
    eikä toisissakaan sairaanhoitopiireissä suoritusta ei voida tehdä tietyssä ajassa.
    Siinä tapauksessa, että yksityinen sektori hoitaa ja kunta ja kela maksaa täytyy potilaan omat tulot olla sillä
    tasolla, ettei hän kykene itse siihen. Tämä on demokratiaa ja sosiaalista toimintaa, ei vain rikkailla ole oikeutta
    sairaanhoitopalvuihin. Tämä uudistushan on vain rikkaille ja heidän
    yksityisten palveluiden maksattamista.

    Jos tämä uudistus toteutuu, ei paluuta hyviin aikoihin enää ole, rahat valuvat veroparatiiseihin ja sairaalat
    yksityisiin käsiin.Sotesota vie tuhkatkin pesästä.

  • Miten malli jota ei ole muut arvioinut voi säästää mitään, mallin merkkinointi vain vie rahaa. Toteutuessaan malli voi olla toista jotakin, mut aivan älytön ajatus että itse malli olisi se joka kaiken korjaisi.

    • Hei Jan, kiitos kommentistasi.

      Valinnanvapautta kokeillaan koko maan laajuisesti kuntien johdolla ensin sosiaalihuollossa. Terveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon laajenevaa valinnanvapautta toteutetaan saatujen kokemusten ja palautteen mukaisesti. Kaksivaiheinen SOTE-uudistus mahdollistaa suunnan muutoksen ja parhaiden käytäntöjen löytymisen kokeilujen kautta.

  • Yllä esitetty ehdotus hyödyntäisi jo sinänsä toimivan järjestelmän parhaita puolia ja voisi kehittää kehityksen tarpeessa olevia osia. Hjalliksen mainitsema ” hyppy tuntemattomaan” saatta olla niin iso hyppy, ettei sitä ainakaan kannata tehdä. Hallituksen esittämälle ehdotukselle ei kukaan ole pystynyt edes arvailemaan, mitä se tulisi todellisuudessa maksamaan, on arvailtu sen tuovan säästöjä. Yleensä nämä lällaiset hankkeet on suunnitelmissa hyvin toimivia ja jopa edullisia, kun tulee toteutuksen aika kokonaisuus ei toimikkaan ja hinta tuplaantuu mutta on pakko edetä kun on päätetty niin. Kukaan ei ole/ota poliittisesti tai taloudellisesti vastuussa tehdyistä päätöksistä kun pelataan ” yhteisellä rahalla” .

    • Hei Hannu, kiitos kommentistasi.
      Vaiheiden väliin jättäminen ja ”hyppääminen” heti uuteen rakenteeseen ilman kokemuksen oppeja, voi olla liian riskialtista.

  • Tuntuu yksinkertaiselta parannukselta näin lyhyen tutustumisen myötä. Pyörää tietysti on turha uudelleen keksiä.
    Jos askel kerrallaan saataisiin asia parempaan suuntaan niin hyvä.
    Vastuullinen asioiden muuttaminen on järkevää.

    • Hei Terttu! Kiitos kommentistasi. Vaiheiden väliin jättäminen ja ”hyppääminen” heti uuteen rakenteeseen ilman ”oppimista”, voi olla liian riskialtista.

  • Pitäisi todella kehittää jo olemassa olevaa mallia. Ainakin EKSOTE toimii melko hyvin, ainahan on kehittämistä ja täydellisyyteen tuskin koskaan päästään.

  • Viiden keskussairaalan malli ja niihin yhdistetty perusterveydenhuolto olisi paras. Kaikki kunnat kuuluvat jo johonkin ERVA-alueeseen- ei tarvitsisi siirtää omaisuutta jne. Meillä Keiteleellä on jo Kysteri-liikelaitos yhdistetty erikoissairaanhoitoon ja ollaan oltu erittäin tyytyväisiä. Palvelut ovat monipuolistuneet, henkilökunta on saanut sekä kollektiivista että osaamiseen tukea. Tästä olisi koko Suomen hyvä ottaa mallia.

  • Samaa mieltä. Nyt haukataan liian suurta palaa kerralla. Näin hallitusti näkis tulokset nopeammin.

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät kommentit

Arkistot

Kategoriat

Pysy kuulolla

Olemme aktiivisia monessa kanavassa, tule seuraamme ja jatka keskustelua omissa kanavissasi kanssamme.