Vihdoinkin Suomi, jossa kannattaa yrittää!

Liike Nytin tiekarttatyö on alkanut ja haluamme kuulla, miten teemme yrittäjyydestä siedettävän sijaan kannattavaa! Alta näet toimenpiteet, joista pääset äänestämään kaksi mielestäsi tärkeintä 21.-24.12.2018 välisenä aikana. Jotta saat äänesi kuuluviin ja voit osallistua äänestykseen, ryhdy vaikuttajaksi täällä! Sitä ennen keskustele, kysy ja ehdota parempaa. Päätetään yhdessä!


1) Yrittäjyysstrategian kehittäminen

Keskeinen rooli yritysten toimintapuitteiden ja kilpailukyvyn kehittämisessä on julkishallinnolla. Suomi tarvitsee nykyistä strategisemman poikkihallinnollisen ja hallituskaudet ylittävän toimenpideohjelman, tavoitteet ja mittarit.

Tavoitteena on yrittäjyyspolitiikan koordinnoin parantaminen ja hajanaisten tavoitteiden yhteensovittaminen sekä toimeenpanon seuranta. Laaditaan toimenpideohjelma eri hallinnonalojen ja viranomaisten sekä muiden sidosryhmien kanssa yhteistyössä.

Irlannissa toimenpideohjelmassa oli vuonna 2017 164 yksittäistä yrittäjyystoimenpidettä. Strategisen suunnittelun näkökulmasta Irlanti tarjoaa erinomaisen vertailukohteen Suomelle. (Action Plan for Jobs, APJ)

2) Yrittäjän uuden alun helpottaminen

Lainsäädännössä ja käytännöissämme on monia esteitä uuden yritystoiminnan perustamiseksi, jos rehellisesti toiminut yrittäjä menee henkilökohtaiseen konkurssiin. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, ettei yrittäjä olisi lopun elämäänsä velkavankeudessa. Suomella ei ole varaa menettää yhtäkään yrittäjää. 

Ratkaistaan vastuuministeriöissä, miten yrittäjän uuden alun esteet voitaisiin poistaa. Esteitä on löydettävissä esimerkiksi verotuksen, maksukyvyttömyysmenettelyjen, sosiaaliturvan ja luottotietolain osalta.

3) Yrittäjien sosiaaliturva

Sosiaaliturvan tulee tarjota ihmiselle turvaverkko silloin kun hän kohtaa työttömyyden, sairauden tai muun tilanteen, jossa ei kykene elättämään itseään ja läheisiään. Turvaverkon pitää olla hyvin ennakoitavissa, jotta ihmiset voivat yrittää ja tehdä työtä ilman epävarmuutta siitä, mitä vaikutuksia tällä on heidän sosiaaliturvalleen. 

Uudistetaan sosiaaliturvaa siten, että se on yhteensopiva uudenlaisten työn muotojen kanssa. 

4) Paikallinen sopiminen

Edistetään pätevämpää sopimista kaikissa yrityksissä. Liikutaan yleissitovuudesta kohti paikallisen sopimisen lisäämistä alakohtaisesti. 

5) Yhteisöveron alentaminen

Mahdollistetaan yritysten investointeja, jotka lisäävät työpaikkoja ja edistävät kasvua. 

Yhteisövero on tällä hetkellä 20 prosenttia. Lasketaan veroa 10 prosenttiin, sillä edellytyksellä, että voitosta maksetaan 10 prosenttia ja yritykseen jäävällä 10 prosentilla investoidaan. Mikäli yritys ei investoi, maksaa se normaalisti maksamatta jääneen osuuden verosta (10 %). 

6) Kolmikannan uudistaminen

Valtaosa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Siitä huolimatta pk-yritykset eivät ole edustettuina kolmikannassa. 
Ajetaan sitä, että pk-yritykset ovat tulevaisuudessa osapuolena työmarkkinaneuvotteluissa.

7) Nuorten tukeminen yrittäjyyteen

Tarjotaan nuorille sekä kaikille muille yrittäjyydestä kiinnostuneille käytännönläheistä koulutusta ja neuvontaa yrittäjyyteen. Koulutusta voidaan järjestää osana työvoimapalveluja. Etsitään opettajiksi ja kouluttajiksi yrittäjiä, jotka auttavat nuoria liikeidean luomisessa ja kehittämisessä sekä liiketoiminnan aloittamisessa. 

8) Muu, mikä?

  • Olen 63-vuotias ja koko elämäni ollut yrittäjä. Nyt vihdoin päässyt eläkkeelle! Nyt on niin, että jokainen pääsee eläkkeelle joskus. Huolehtikaa eläkekertymistä!

    • Tervehdys Jarmo, kiitos tärkeästä huomiostasi.

    • Miksi yrittäjä maksaa eläkkeestään enemmän kuin palkansaaja?

  • Esityksessä on paljon hyvää. Paikallinen sopiminen vaatii työpaikoille myös asiansaosaavaa luottamushenkilöä. Yhteiset neuvottelut ovat tärkeitä työyhteisön hyvinvoinnille. Ennen ihmisille kelpasi työ kuin työ, josta sai elannon. Nykyiset ihmiset haluaa mielekästä työtä viihtyäkseen työssä. Eli yhteistyön kehittämistä ei tule unohtaa paikallisessa sopimisessa.

  • Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on se suurin sudenkuoppa mikro-yrittäjällä. Ensinnäkin yrittäjän oma työpanos pienenee tai päivä pitenee entisestään ja toisena asiana byrokratia lisääntyy suuresti. Palkatessaan ensimmäisen työntekijän tulisi yrityksen saada helpotuksia määräajaksi joistain maksuista, veroista tmv.

    Seuraava sudenkuoppa tulee eteen, kun resurssien kriittinen massa on saavutettu. Yrittäjä harkitsee toiminnan laajentamista ja ensimmäisen ’toimihenkilön’ palkkaamista.
    Tässä tilanteessa voisi olla jokin määräaikainen em. kevyempi helpotus joissakin maksuissa.

    • Asiakas maksaa alv:n ja se ei kuulu liikevaihtoon, joten miksi sitä murehtii? No asiakkaalle jää toki enemmän rahaa tuhlattavaksi, kai se idea vain siinä on? Sitten se vero otetaan myös meiltä eläkeläisiltä sekä ent. yrittäjiltä, jotka ovat hoitaneet omat asiansa jo kuntoon aikaisemmin. Lisää ruikuttamista, niin ollaan varmasti onnellisimpia. Opetelkaa ensin markkinatalouden ”lait” ja sitten kädet vasta näppikselle.

      Asiakas ja kuluttaja maksaa kuitenkin kaiken. Jos ostovoimaa ei ole, niin ei kannata keskustella koko yrittämisestä.

    • Alv:n alarajan nosto on mielestäni huono ajatus, koska se vääristää kilpailua. Yksinyrittäjät hyötyvät, mutta kynnys ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen nousee entisestään.

  • Kannatan yrittäjien sosiaaliturvan parantamista,Kyllä se kuuluu myös heille.
    Yhteisöveron esitys kuulostaa myös hyvältä.

  • Minun mielestäni nämä ovat kaikki erittäin hyviä toimenpiteitä. Nostan silti nuo kohdat 2) Yrittäjän uuden alun helpottaminen ja 3) Yrittäjien sosiaaliturva, koska mielestäni yhteiskunnan tulee olla reilu kaikille.

    Elämässä usein sanotaan, että virheistä opitaan, joten myös yrittäjällä tulee olla tähän mahdollisuus. Monella yrittäjällä voi olla useita hyviä ideoita, joista kaikki eivät välttämättä menesty mutta joku saattaa muuttaa maailmaa, jos vain tähän annetaan mahdollisuus.

    Sosiaaliturvan taas tulisi olla tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Sosiaaliturva ei saisi missään nimessä riippua siitä, missä muodossa ihminen on työtä tehnyt. Sille on erittäin vaikea löytää yhtään järkevää perustetta, miksi työn muodon tulisi vaikuttaa sosiaaliturvaan.

    • Tukisin valtion toimesta rekrytoivia pienyrittäjiä sillä, että rekrytoidessaan uuden työntekijän, pienet, yhden tai korkeintaan muutaman hengen yrityksen vapautettaisiin kokonaan yhteisöverosta. Tuota yhteiskunnan tukea ja uusien työntekijöiden palkkausta ja työllisyyden kasvattamista kannustettaisiin siten, että jos pienyritys pitää palkatut työntekijät seuraavina vuonna (ei irtisano edellisiä palkattuja työntekijöitä), nostettaisiin yhteisöveroa vaikka esim. 5 % yksikköä seuraavina vuonna kunkin vuoden osalta. Muussa tapauksessa jos yritys kikkailee palkkaamalla työntekijöitä ja irtisanomalla heidät ja yrittämällä siten pienentää yhteisöveroa, voitaisiin tuo yhteisövero periä takaisin tai nostaa välittömästi takaisin 20 %:iin.

    • Moi, olen Tuomaksen kanssa samoilla linjoilla. Olen 59 vuotias neljän yrityksen perustaja, nyt sairaseläkkeellä. Olen ttodellakin kokenut eriarvoisuutta, saamatta samoja palveluja ja etuuksia kuin työntekijät lopetettuani liiketoiminnan.

  • Alle 100 000 €:n liikevaihdolla yritykset vapautetaan kokonaan veroista. Pelkällä byrogratian vähenemisellä korvataan menetetty verotulo ja yrittäjällä mahdollisuus palkata henkilökuntaa ja elättää perheensä.

    • Tässä on absoluuttinen avain. Jos tämä saataisiin kokeiluun niin kortistot tyhjenisivät vauhdilla.
      Virossa on hiukan tätä tyyppiä, ja toimii, ehkä liiankin hyvin. Kun oma pussi on kunnossa yrittäjä alkaa investoimaan lisätyövoimaan, aluksi pätkä mutta pian se muuttuu vakinaiseksi kun tuote/tuotanto kipuaa luonnollisesti ylöspäin.

    • Tässä on se ongelma, että ehdotus suosii nimenomaan pieniä yrityksiä. Yhden hengen yrityksen tyypillinen liikevaihto on 50 000 – 100 000 € vuodessa. Ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen menisi jo veronalaiseksi, vaikka liiketoimintaympäristön yhden hengen yritykset pystyisivät polkemaan hintoja.

  • 5) Yhteisöveron alentaminen

    Mahdollistetaan yritysten investointeja, jotka lisäävät työpaikkoja ja edistävät kasvua.

    Yhteisövero on tällä hetkellä 20 prosenttia. Lasketaan veroa 10 prosenttiin, sillä edellytyksellä, että voitosta maksetaan 10 prosenttia ja yritykseen jäävällä 10 prosentilla investoidaan. Mikäli yritys ei investoi, maksaa se normaalisti maksamatta jääneen osuuden verosta (10 %).

    Miten tätä voisi soveltaa myös mikroyrittäjiin, joiden yhtiömuoto on usein toiminimi? Yhteisövero koskettanee osakeyhtiöitä ja osuuskuntia enemmän?

  • ALV- raja ylemmäksi. Meillä käytetty raja on huomattavasti pienempi kuin Euroopan maissa yleisesti, joissa ALV-velvollisuuden raja on 30 000—50 000 euroa tai osassa jopa suurempi. Suuremmat rajat eivät ole aiheuttaneet kilpailunegatiivisuutta muissa maissa.
    Ehdottaisin että ALV-raja nostetaan 30 000 euroon. Yrittäjyys on hyvä keino työllistää itsensä ja myöhemmin muita työntekijöinä. Yrittäjyyteen tulee olla aito ja hyvä kannustin. Kikkailut eivät auta yrittäjää, yrittäjäksi haluavaa eikä yhteiskuntaa.

  • henkilösivukulut alemmas, vakuutuspakoista luopuminen osittain, työterveyspalveluiden pakko poistettava, yrittäjän sosiaaliturva paremmaksi, YEL onneton > kertymä maksetusta n.9%, verojen ym. maksujen sanktiointi pois > esim alvien osalta vanha käytäntö parempi ja yrittäjien verotus on kova suhteessa mitä esim. palveluita saa versus normaali palkansaaja

  • Paikallinen sopiminen ym. työmarkkina-asiat eivät ole politikointia varten vaan ne on toteutettava yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa

    • Hei Harri, kiitos kommentistasi. Hyvä huomio.

    • Omasta mielestäni myös työmarkkina-asiat kuuluvat eduskunnan toimialueelle. Eduskunnan tehtävä on määrittää työ- ja elinkeinoelämän peruspelisäännöt, eri osapuolia tietysti kuunnellen.

      • Mutta kun ei taida se pelisääntöjen sopiminen ja päättäminen riittää, vaan niitä pitäisi myöskin valvoa. Yhteistoimintaneuvotteluistakin tuli käytännössä irtisanomisautomaatti, vaikka lakia säädettäessä ja sovittaessa oli tavoitteena hieman toiset pelisäännöt ja meiningit… 😉

  • Kohtaan 8 Alle 20 henkeä työllistävässä yrityksessä yrittäjällä mahdollisuus maksaa koko palkkasumma tekijälle. Tekijä sitten itse hoitaa veronsa, eläkkeensä ym. pakolliset maksut. Hyödyt: Jaetaan yrittäjän työtaakkaa, tekijä tietää miten hänen palkkansa jaetaan, useinhan kuulee puhuttavan kuinka ovat veroja maksaneet mutta todellisuudessa yrittäjä ne on maksanut. Tämän lisäksi että tekijä näkee kuinka hänen palkkansa jaetaan, myös esim. lapset näkevät ja kuulevat kotona kuinka äiti maksaa veroja ja eläkkeitä, oppivat siinä sivussa vastuuta ”ei mikään pikku opetus” Työllistämisen kynnys madaltuu, kun osa byrokratiasta vähenee. Selitykset:Yrittäjää ei kiinnosta kuinka osalliset, verottaja, vakuutusyhtiöt ym. saavat osansa, hoitakoot miten parhaaksi näkevät. Yrittäjää kiinnostaa tuloksen tekeminen ja työ-yhteisön hyvinvointi. Ensin yrittäjä luo työtä ja sitten jakaa sitä, katsoo että tulos on sellainen, jotta voi laajentaa toimintaa ja palkkaa. Miksi vielä pitää tilitellä tekijän rahoja ilmaiseksi joka taholle? Ottakoot tekijä vastuun omista asioistaan ja yrittäjä hoitakoon omansa. Toisen osapuolen henkilökohtaisten asioiden hoito ei kuulu kumallekkaan osapuolelle, vaan on reilua ja kohtuullista että molemmat hoitavat omansa.

  • Säilyttäkää se listaamattomien yritysten osinkoverotus – älkääkä menkö sorkkimaan niitä oman pääoman tuottoprosentteja alaspäin. Voittovarat eivät kerry tyhjästä – niistä on jo verot maksettu.

    Lopettakaa alueelliset yritystuet, kuljetustuet ym – mutta säätäkää ”kehitysalueiden” yrityksiä koskevia reippaita verohelpotuksia (jos yritykset työllistävät)

    Yrittäjän sosiaaliturva on vähän kerettiläinen ajatus – voinee kuitenkin toteuttaa esim sidottuna YEL – työtuloon.

    Näitä erilaisia tukijärjestelmiä ja neuvontapalveluja (nuorille) yrittäjän aluille on – ehkä kaivattaisiin positiivisessa valossa tuotuja esimerkkejä toisten yrittäjien onnistumisista ja menestyksistä – annetaan menestyksen näkyä

    • Hei Reijo,
      Kiitos kommentistasi. Markkinatalous-periaatteen ehdotuslistalla on varmasti jotakin mainitsemistasi aiheista.

  • Todella hyviä teemoja kaikki esitetyt. Voisin antaa niihin oman näkemykseni:

    Yritysstrategia: Jäi vähän valjuksi, mitä tämä käytännön tasolla voisi ola, mutta annan oman ehdotukseni: Laatu. tarvitsemme kansallisen laatuohjelman, ehkä jopa laatuministeriön, koska globaalissa kilpailussa emme hinnalla kilpailemisella pitkälle pötkitä.
    Ihan ehdoton tarve! Yhdysvalloista tuttu ”hlö-kohtainen konkurssi” voisi olla työkaluna tässä?
    Hieno ajatus tässäkin. Toki, luodaan yrittämiselle oikeamieliset kehykset, niin tukiverkon tarvekin hiipuu? Tällä hetkellä yrittäjästatus on liian samankaltainen lainsuojattomuuden kanssa.
    Elinehto pitkällä tähtäimellä, nykyään jossain mittakaavassa käytössäkin.
    Yhteisövero ei ole ongelma globaalilla tasolla. Ongelma on se, että veroa maksetaan näennäistuloksesta. (kaikki jotka ovat yrittäjiä hahmottavat mitä tarkoitan). Viron mallia on esitetty, kannatan ja toimivaksi todettu! Maksetaan veroa vain oikeasta rahasta jota yrityksestä ulos saadaan ja koko voitto on käytettävissä yrittäjän itsensä palkitsemiseen. Ja se voi olla vaikka 22 prosenttiakin, kunhan se perustuu todellisuuteen.

    6.Kolmikannan uudistaminen kuulostaa siltä, että vuoden -62 Corollaan laitetaan uusia osia. Kolmikanta soveltuu heikosti nykyiseen ja potentiaalisesti tulevaan toimintainfraan. Ajatelkaapa, jos sellainen keksittäisiin nyt? Mainoslauseella ”Päätetään me täällä keskenämme siitä, mihin hintaan joku jossain päin maailmaa ostaa Suomessa tuotetun arvon ja ei kutsuta sitä maksajaa pöytään”. Kohta 4 antaa suuntaa tähän.

    Vastaan kohdassa 8 tähän.
    Alv maksuraja alkamaan 50 000 eurosta. Kaikille oikeus tienata 10 000 euroa pelkällä ilmoituksella 01.01. alkavaan tulorekisteriin. Toisaalta yritysten starttirahat pois kokonaan. Tuo 10 000 euron ansaintaoikeus ilman veroja ja pelkällä ilmoituksella antaisi mahdollisuuden saada yritystoiminta alkuun terveesti, koeponnistaa markkinaa ja hintapointtia jne jne. Lisäksi pikkutöiden harmaa talousalue poistuisi, kun ne pienetkin hommat pystyisi teettämään alihankintana.

  • Liikevaihtoveroa ei esim. toiminimi flirmalla
    ollut lainkaan, kunnes 90 luvun puolivälissä
    alv:lle mätkäistiin kaikille. Se oli aikanaan
    suuri helpotus aloittavalle yrittäjälle.

  • Hieman ihmettelen tuota yhteisöveron tiputtamista vain 10%:lla. Eikö olisi viisasta jättää vero 20%:iin, mutta muuttaa se koskemaan vain investoimatonta voiton osaa? Ts. Palauttaa investointivaraus takaisin verovapaana. Yksinkertaistaisi verotusta ja samalla ohjaisi investointeihin.

  • Kohta 5: On turha tehdä uusia sääntöjä. Sama asia, eli investointeihin kannustaminen voidaan saada aikaan muuttamalla investoinnin vähennysoikeutta voimakkaammaksi.

  • Kohta 3 on tavallaan harvoin esillä ollut asia, mutta se toisi varmasti uusia yrittäjiä. Esim. lapsiperheissä yrittäjäksi alkamista saatetaan pitää liian suurena riskinä jos ei ole sosiaaliturvaa olemassa. Tavallaan se, että tulee uusia yrityksiä enemmän, se maksaa sosiaaliturvan osuuden.
    Kohta 5 selvästi toiseksi tärkein ja sitten 4 ja kaikki muutkin hyviä.

  • 8) ALV- raja on tällä hetkellä todella matala. Esim. Etenkin terveydenhuollon koulutusalan pienyrittäjää tämä rokottaa suunnattomasti, sillä mitään merkittäviä menoja ei yrityksellä varsinaisesti ole eli ALV hyvityksiä ei oikein saa takaisin. Tällä hetkellä se on suuri rasite maksaa ALV.tä. Raja tulisi ehdottomasti korottaa ja ne kenellä olisi tarvetta hyvityksille menojen kautta se voisi olla vapaaehtoinen.

    • Alv ei ole missään vaiheessa yrityksen omaisuutta vaan vero jonka loppukäyttäjä maksaa ja yritykset tilittävät valtiolle. Sitä ei lasketa myöskään yrityksen liikevaihtoon. Arvonlisäveron alarajan nostaminen on suora yritystuki entistä suuremmille yrityksille ja uskon että niillä aloilla joilla eniten on esim alle 50 te liikevaihtoa, tuki tiputtaisi hintoja ja entisenlainen alihinnoittelu jatkuisi. Johannan mainitsema Alv-hyvitys perustuu siihen että yritys ei maksa ostamistaan tuotteista arvonlisäveroa, vaan saa vähentää sen ennen kuin tilittää sen valtiolle, myydessään tavaran yritys taas tilittää veron eteenpäin.

  • ALV-rajan nosto 50 000 euroon. Josko se auttaisi palauttamaan suutarit etc. takaisin yrityskartalle ja katukuvaan.

    • Tässä mielestäni toimisi paremmin palveluiden alv-prosentin alentaminen tai pudottaminen. Alv-rajan nosto asettaa vääristää kilpailua suosien yksinyrittäjiä.

      Harkintaan voisi ottaa palveluiden/työn arvonlisäverotuksesta luopumista. Alv maksettaisiin ainoastaan aineellisista hyödykkeistä.

  • Kohtaan 5, lisäisin vielä palkattavan henkilön jonka yritystyöllistää, saisi ensimmäisen 12kk ajan alemman verotuksen palkkaan, tämä puolestaan vaikuttaisi myös samalla parantavasti yrityksen huomiota lakisääteisten maksujen suuruudessa, jolla yritys pystyisi ottamaan työntekijälle vapaaehtoisen sairaanhoitoturvan, jossa olisi mukana sairauspäiväraha osuus.

    • Lisäksi voisi tutkia mahdollisuutta ns. negatiiviseen yhteisöveroon, jossa yrityksen maksamat palkat huomioitaisiin kuluna ykköstä suuremmalla kertoimella. Näin kannustettaisiin yrityksiä työllistämään.

      • Tämä on mielenkiintoinen ajatus jota kyllä kannattaisi pohtia.

  • Kohta 3: Yrittäjien perheen sosiaaliturva. Yrittäjän perheenjäsenien, jotka eivät ole yrityksen palkkalistoilla tulee kohdella kuten normaaleja palkansaajia ja sosiaalituen saajia. Nykyinen säännöstö poistaa automaattisesti yrittäjän perheenjäsenten sosiaaliturvan työttömyys- ja sairastumistilanteissa sellaisella oletuksella, että perheenjäsen työllistyy yrittäjän yrityksessä tai perheen aikuiset lapset saavat yrittäjävanhemmilta suoraa toimeentulotukea.
    Kohta 8 a) Nykyisen säännöstöviidakon purkaminen ja byrokratiavirkojen lakkauttaminen. Suomen yrittäjien toimintaa rajoitetaan viranomaisten toimesta kaikilla mahdollisilla vaatimuksilla ja rajoituksilla. Käyttäkää Viroa esimerkkinä – voisimme kopioida Viron lainsäädännön sellaisenaan. Sinne on moni suomalainen yrittäjä siirtynyt, koska Virossa byrokratia on olematon.
    Kohta 8 b) Yritystoiminnan lakkauttaminen ja yritysrekistereistä poistaminen viranomaisten toimesta yrittäjän suostumuksella illman erilliskorvauksia tai veroja, kun yrityksellä ei ole ollut liiketoimintaa 5 vuoteen. Tämäkin kohta on kopioitu Virosta. Suomen nykyinen lainsäädäntö pakottaa kalliiseen ja hankalaan yrityssaneerausprosessiin taikka konkurssiin. Yrityksen jäljelläolevasta käyttöomaisuuden arvosta on maksettava veroa vaikka yrityksen tilillä ei ole enää centiäkään rahaa eikä kukaan osta käytettyä tavaraa.

  • Hyvä alustava lista. Verotuksen laskeminen ja vertaaminen mm Viron malliin (investoinnit omaan yritykseen) ehdottoman tärkeitä.

    Myös tuo hlökohtaisen konkurssin jälkeisen ”leima otsassa loppuelämän” este pitää poistaa!

    Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen hinta sivukuluineen ehdottomasti työn alle.

    Mikroyrittäjänä muuten pitää siirtää paperit Kyprokselle jos meno ei muutu.

  • Pidän kohdista 1 ja 2 koska ne ovat tarpeen ja käytännöllisiä. Jos perustetaan jotain pohtimaan jotain ei aina tiedä johtaako se mihinkään..

  • Liittyy useampaakin ylläolevaan. Tukea yrittäjyyteen esim. siten, että mahdollistetaan työttömälle mutta uudeksi yrittäjäksi aikovalle paluu aiempaan työturvaan, mikäli yritystoiminta osoittautuisikin kannattamattomaksi. Tällöin ihmiset uskaltaisivat kokeilla yrittäjyyttä pelkämättä putoavansa aivan tyhjän päälle,

  • Arvonlisäverottoman toiminnan alaraja ylemmäksi nykyisestä 10.000 eurosta. Erityisesti pienet mikrokokoiset palvelualan yritykset tarvitsisivat erityiskohtelua…

  • Kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana käyttöpääoman rahoitus on todellinen haaste, jollei ”omaa rahaa” löydy ”tarpeeksi”. Yrittäjän on voitava satsata yritykseensä 100%, kenties ilman palkkaa ensimmäisten vuosien ajan. Toiminta ei saisi kaatua ulkopuolisen rahoituksen järjestämisen vaikeuteen/ mahdottomuuteen siinä vaiheessa, kun yrityksen taloudellinen tulos on vielä vaatimaton.

  • Itse en ole yrittäjä mutta kannustan jokaista jolla ideaa ja halua löytyy yrittämään. Tässä on esitetty tiivistettynä hyviä asioita joita kannattaa ajaa eteenpäin. Yksi joka mielestäni ainakin puuttuu on pyrokratian ja lupaviidakon karsiminen.

  • 7) Kokonaan pois, yritysneuvontaa on jo. Tärkeämpi eli ALV-rajan nosto 30-50 000 euroon itsensä työllistävälle kuten kommenteissa mainittu. Jopa keput yrittävät tätä tällä hetkellä saada aikaan.

    Muut pointit tärkeitä myös. Nykyinen yrittäjän sosiaaliturva on heikko. Toiminimiyrittäjällä myös osa-aikaisekla oltava sama oikeus ansiosidonnaiseen sekä työttöömyysetuuteen, ja työttömällä pitäisi olla oikeus alkaa yrittäjäksi menettämättä työttömyysetuutta, oli se ansiosidonnainen tai ei (nykyisistä työttömistä moni korkeakoulutettuja!)

    Idea yhteisöverosta hyvä, nykyverotus haittaa lisäinvestointien tekoa.

  • Yhdysvalloissa pankit eivät saa ottaa yrityksen lainan vakuudeksi yrittäjän kotia.

    Miksei tätä mallia voisi tuoda myös Suomeen!!!!

    Toki siirtymävaiheessa tulee töitä, mutta ei mitään ylivoimaista, jos oikeasti halutaanlisätä yrittäjyyttä Suomessa!

    Ja voisiko kukaan järkevä ihminen vastustaa yrittäjäperheen kodin säilymistä, jos yritys kaikista tekemisistä huolimatta menee konkurssiin!!

    Pertti Huuskonen, Oulu

    • tämä on voimassa. Myös toiminimiyrittäjällä on oikeus hakeuta yrityssaneeraukseen ja siinä koti jää saneerauksen ulkopuolelle

    • Valtion tulisi esim. Finnveran tai muiden järjestelyjen kautta varmistaa riittävät vakuudet, jotta varteenotettavat yritysideat saadaan toteutettua ilman talon panttaamista.

  • Ehdotan uusien yrittäjien (ja uudelleen yrittäjiksi palkkatyöstä siirtyvien) vapauttamista YEL-vakuutuksesta kokonaan ensimmäisen kahden vuoden ajalta. Erityisesti liiketoiminnan alussa jokaiselle eurolle muodostuu huomattavasti korkeampi arvonlisä, kun yrittäjä voi ohjata nämä liiketoiminnan kehittämiseen eläkevakuutuksen sijasta. Jopa muutamien tuhansien vuotuinen lisäliikkumavara voi olla ratkaiseva tekijä monen yrityksen hauraissa alkuvaihessa.

    Periaatteessa tavoite on sama kuin starttirahalla, eli madaltaa kynnystä uuden yritystoiminnan käynnistämiseen ja tukea yrittäjän toimeentuloa yritystoiminnan vaiheessa, joka vaatii monesti merkittävää riskinottoa ja lukuisia ylityötunteja – mutta ilman byrokratiaa ja ehdollisuutta.

  • Yrittäjyyden perusteet pitää saada jo peruskoulun yläasteen opetusohjelmaan.

  • 2) Tämä olisi tärkeä kohta. Konkurssin tehneenä nyt eläkkeellä pienestä eläkkeestä viedään 172.00 euroa. Liike Nyt voisi ottaa ohelmaan myös ulosottorajan korottamisen vähintään 1000 euroon.

    • Ylipäätään ulosotossa olevilta ei pitäisi enää periä viivästyskorkoa ja perintäkuluja. Usein käy niin, että perintäkulujen takia velka kasvaa nopeammin kuin maksuvara mahdollistaa velan lyhentämisen.

  • Jos nämä toimenpiteet yhdistäisi niin voidaan lopettaa parlamentaarisella päätöksellä ilmaistyövoiman käytön nykymallilla ja kehittää enemminkin työllistämistukea josta hyötyisi sekä yrittäjä että työntekijä.
    Osa suuryritystuista tähän toimenpiteeseen jolloin isojen verot pysyisi samana taantuman tullessa ja sisämarkkinat toimisi happisäiliönä ennekuin Kotimainen Ympäristö Nokia älyää nousta tekemään IHMEEN mitä tämä maapallo tarvii! Eikun yrittämään ja työllistämään vaikkei jatkuva kasvu olekaan mahdollista .. Vai onko ilmastomarkkinoilla sittenkin rakoa mitä takoa?

  • Ex-yrittäjänä tärkeimpänä pidän yrittäjän sosiaaliturvaa.Siihen tarvii parannusta. On todella vaikea pyörittää yritystä ainakin alkuun, jos ei pysty saamaan rahaa omiin menoihin niin että pystyy maksaa asuntomenot ja ruokaa ostamaan lapsille. Ennen vaan neuvottiin, että hommaa varakas puoliso, että voit pyörittää yritystä.

  • Perustulo, joka ei ole ulosmitattavaa tuloa, olisi varmaankin hyvä alku.

  • Jos palkkakuluja saisi vähentää arvonlisäverotuksessa, edes osittain

    • Palkkakulut vähennetään kuluina tuloslaskelmassa ja siis hyväksytään yhteisöverotuksessa. Verottaja tuskin suostuu kaksinkertaiseen vähennysoikeuteen.

      • Palkkakulujen vähentäminen alv-verotuksessa ei suoraan onnistu. Sen sijaan ehdottaisin seuraavia mahdollisuuksia:

        Negatiivinen tulovero palkkauskustannuksista; palkkauskulut huomioitaisiin verovähennyksissä ykköstä suuremmalla kertoimella
        Alennetaan työn/palveluiden alv-prosenttia tai poistetaan se kokonaan.

        Ja verottajahan joutuu mukautumaan eduskunnan päätöksiin 😉

  • Pienyritysten ja startuppien rahoitus on retuperällä. Sen eteen on tehtävä jotakin.

  • Kolmikanta pitää poistaa. Pienet yritykset ja pörssiyhtiöt ovat nyt yleissitovuuden osalta samalla viivalla työllistämisen ehtojen osalta. Paikallinen sopiminen pitää laajentaa, kannustaa lainsäädännöllä, verotuksella ja muilla keinoilla yrittämistä jotta syntyisi yrittämiseen kannustavaa kulttuurimuutosta. Pk- yritykset ovat suurin työllistävä ryhmä suomessa, kaikkiin työllistämisen esteisiin pitäisi tarttua tosissaan ja tuntuvasti. Meillä on myös paljon yksinyrittäjiä ja pienyrittäjiä joiden taloudellinen tilanne ei mahdollista riittävän kattavaa vakuuttamista sosiaaliturvan; työttömyyden, sairastamisen ja eläkkeiden varalta. Porrastettuja maksuja ainakin alkaville yrittäjille.

    Kolmikanta ja sosiaaliturva ovat isoja yrittäjyyteen vaikuttavia asioita, mutta niin ovat muutkin listalla olevat.

  • Kaikille mahdollisuus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan riippumatta siitä kuuluuko ammattiliittoon tai ei. Me veronmaksajathan sen ansiosidonnaisen kuitenkin lopulta maksamme eikä liitot. Liitot pannaan!
    Tähän peilaten yrittäjälle sama ansiosidonnainen tai työttömyysturva puolison tilanteesta (yrittäjä tai ei) huolimatta!

    • Ansiosidonnaisen saadakseen ei tarvitse kuulua liittoon. Työttömyyskassa riittää. Työttömyyskassan maksuosuutta korvauksessa pitäisi ehkä tarkistaa.

  • Yrittäminen kouluaineena jo aikaisessa vaiheessa eli 12 – 13 vuotiaille jotta yrittäjyys on yksi tekijä kun mietitään ammatti- vs. yliopistokoulutusvaihtoehtoja

  • Yrittäjyyden kannattavuuden sekä riskien uudelleen tarkastelulla alkaa olla todella iso kiire. Itselläni on tuore kokemus siitä kuinka yrittäjän ei kannata sairastua jos yritys on varsin nuori ja kasvuvauhdissa. Kun lisäksi yrittäjän työpanos on ratkaisevassa roolissa, on se nykyiseltään mahdoton tilanne hallittavaksi.
    Kun tällaisesta tilanteesta toiminimi kohtaa konkurssin, on se syiden näkökulmasta kohtuuton rangaistus. Laissa on paljon kohtia, jotka jumiuttavat perustulon pitkäksi aikaa, jotka pitävät velkavankeudessa kohtuuttoman kauan ja lisäksi saattavat estää työllistymisen/yhteiskunnassa vaikuttamisen ja sitä osana olemisen.

    On tärkeää että luomme yrittämiselle edellytyksiä joissa yrittäjä voi nukkua yönsä paremmin pelkäämättä. On asioita jotka voi mennä hyvälläkin suunnittelulla pieleen, mutta silloin yhteiskuntaan luotu tukiverkosto pitää kuulua myös yrittäjille. Näin yrittäjäksi uskalletaan ryhtyä ja työllistää.

    Yrittäjyys on pitkälti myös asenne ja se ei häviä vastoinkäymisissä. Moni haluaa tarttua vastoinkäymisten jälkeen heti uudelleen toimeen.
    Asennetta tarvitsemme nyt paljon, tekeviä ja innostuneita ihmisiä.
    Siksi vastoinkäymisen kohdannut yrittäjäkin kannattaa nostaa ylös!

  • Moi, hyviä ja kannatettavia ehdotuksia. Yhden henkilön yritysten kannalta olisi tärkeää ja varmasti uusia nuoria yrittäjiä helpottavaa, jos Alv alarajaa nostettaisiin esim. 30 000€. Siitä 50 000€ Alv nousisi portaittain. Tuo ehdotettu parempi sosiaaliturva olisi myös tärkeä. Yhden henkilön yrityksissä esim. sairauden sattuessa lappu on laitettava luukulle ja tulot jäävät Kelan pienen päivärahan varaan. Monet yksinyrittäjät miettivät kannattaako jatkaa. Työnteko pitää olla aina kannattavaa.

  • Kannatan mallia jossa eduskunta(hallitus) , vahvistaa vuositain minimipalkan, joka koskee kaikkia työpaikkoja ja -työntekijöitä, tämä estää ns orjasopimukset. Minimipalkan ylittävistä palkoista sovitaan työpaikalla, samoin ylitöistä ja sunnuntaikorvauksista jne.

  • Tarjosin tällaista ideaa Hesarin mielipideosastolle muutama vuosi sitten, mutta eivät julkaisseet. Suurelta osin taitaa olla vielä ajankohtainen asia, vaikka jotain lakimuutoksia on kai tehty?

    Olisiko mahdollista kehittää yritysmuoto, joka olisi osakeyhtiön ja palkkatyön välimuoto – eräänlainen ”kevytosakeyhtiö”, jonka byrokratian pyörittäminen tapahtuisi vaikka verottajan verkkosivuilla?

    Yrityksen voisi perustaa pienellä rahapääomalla, 500 – 2000€, avaamalla yritykselle pankkitilin ja rekisteröitymällä yritykseksi verottajan sivuilla.

    Verkkosovelluksen kautta voisi hoitaa yrityksen kirjanpidon, viranomaisilmoitukset ja maksut.

    Yrittäjä syöttää päivittäin tiedot tuloista ja menoista. Tositteet voi lähettää vaikka kännykamerakuvina. Järjestelmä tekee kuukausittain tilinpäätöksen, jonka perusteella yritys maksaa veroja – enää ei tarvitsisi maksaa ennakkoveroja arvailtujen tulojen perusteella. Mahdollisen tappion voi siirtää seuraavalle kuukaudelle.

    Jokainen yrittäjä olisi arvonlisäverovelvollinen, mutta arvonlisäverojen tilitykset eivät tapahtuisikaan kirjoitettujen laskujen perusteella, vaan oikeasti tilille asiakkaiden maksamien summien perusteella. Nykyisin yrittäjä joutuu maksamaan arvonlisäverot kirjoitetun laskun perusteella, vaikka ei rahoja koskaan näkisikään.

    Palkkaa ja eläkemaksuja yrittäjä maksaisi itselleen samalla tavalla kuin normaalille työntekijälle. Eläkemaksu määräytyisi todellisen maksetun palkan mukaan, eikä ”yrittäjämäisesti” arvioidun työtulon perusteella.

    ELY-keskukset voisivat nykyiseen tapaan tukea hyviä liikeideoita starttirahalla, rahalla joka lisättäisiin yrityksen pääomaan. Mutta pelkällä omalla pääomallakin voisi aloittaa. Oleellista olisi se, että rahoitus löytyy ilman yrittäjän henkilökohtaista takausta.

    Jos yrityksen rahat loppuvat, eikä rahoitusta löydy, toiminta lakkaa ja yrittäjä voi jatkaa elämäänsä ilman rasitteita työttömänä työnhakijana.
    Jos taas liiketoiminta kukoistaa, yrittäjä voisi tällä konseptilla palkata muutaman työntekijän tai muuttaa yhtiömuodon osakeyhtiöksi.

    Jos joku karsastaa sitä, että verottaja ottaisi vastuun tällaisen järjestelmän pyörittämisestä, olisi varmaan ihan mahdollista, että käytännössä toimintaa ylläpitäisi joukko verottajan alihankkijoita. Oleellista olisi kuitenkin se, että palvelu olisi yrittäjälle maksuton!

    Myös moni ”harmaasti yrittävä” voisi tätä kautta innostua yrittämään ihan virallisesti.

    • Kiitos Liike nyt, että mahdollistatte tällaisen foorumin.

      Yrittäjät eivät toivo tukisia, jotka vääristävät kilpailua, vaan sellaista reilua ilmapiiriä, joka mahdollistaisi yrittäjyyden ja työllistämisen

      Tukirahat luovat epäaidon ja vääristyneen kilpailutilanteen.

      Yrittäjät toivovatkin kohtuullisempia palkan sivukuluja ja veroja, jotka maksetaan, ellei rahoja haluta investoida yrityksen kehittämiseen.

      Työntekijälle itselleen kuuluisi enemmän euroja todellisesta ahkeroinnistaan eli olisi upeaa, että saisi maksaa työntekijälle hyvää ja oikeudenmukaista palkkaa oikeasti tekemästään työstä, eikä pyhäpäivistä, lomapäivistä, pekkaspäivistä etc, jotka tilinauhaa värittävät.

      Yrittäjillä pitäisi olla vapautta työllistää, silloin kun on tarve ja sellaisia henkilöitä, jotka hänen yrityksensä arvoihin parhaiten sopivat. Yritttäjän ei tulisi myöskään joutua maksumieheksi silloin, kun työntekijä kaatuu laskettelureissulla vapaa-aikanaan tai päättää hankkia lisää perheenjäseniä.

      Asian vakavuuden ymmärtää pienen yrityksen kannalta, kun laittaa luvut prosenteiksi. Ei isokaan yritys selviydy, jos työntekijöistä 100% olisi 9 kk äitiyslomalla tai sairaana.

      Paikallista sopimista pitäisi lisätä.

      Verojakin tulee toki maksaa, mutta vasta silloin kun kassassa on rahaa.

      Nyt yrittäjyyden tappaa usein sekin, että veroja maksetaan tuloista mitä ei ole oikeasti olemassa. Eihän tällaisessa nykyisen kaltaisessa ilmapiirissä kykene kuin aniharva kasvamaan, kukoistamaan, investoimaan ja työllistämään.

      Muutosta tarvitaan ja siitä hyötyvät kaikki- myös ne kaikkein heikoimmat!

      • Hyviä pointteja!

        Nykytilanteessa hieman erikoisella tavalla ihminen siirtyy yrityksen vastuulle rekrytointipäätöksen myötä. Työttömän sairastamisen ja sosiaalihuollon maksaa yhteiskunta, mutta työsopimuksen allekirjoittamisen jälkeen sairastamisen, vanhempainvapaan ja jopa päihdekuntoutuksen kulut kaatuvat monelta osin yrityksen vastuulle. Miksi?

  • Alussa opastaa alkavaa yrittäjää mihin kannattaa ja mihin ei kannata pistää nimeään. Opastaa yrittäjä vakuutusten kiemuroissa ja veroasioissa. Välttyy yllatyksiltä. Hyvä puuseppä ei ole hyvä taloushallinnon ammattilainen.

  • kohta 7)
    Usein varsinkin ELY:n yrittäjätuet tukehduttavat yritykset pikemmin kun tukevat. Yrittäjä tietää yleensä sekä mitä että miten. Mutta ELY ei anna yrittäjien käyttä tuen siihen mihin yrittäjät sen tarvitsevat. Pakotetaan yrittäjää käyttämään rahat jonninjoutavaan toimintaan ja kaiken lisäksi vielä investoimaan siihen itse hyvinkin pienestä varallisuudestaan.

  • 6) Kolmikannan uudistaminen

    Otsikko pitäisi muuttaa, koska se on suppea ja myös vanhentunut. Sopimuksia on ainakin tulopoliittisia (tai ei ehkä enää, koska EK ei niitä enää tee), keskitettyjä, liittokohtaisia ja paikallisia. Lisäksi ”kolmikannan” hengessä käydään myös muita neuvotteluja kuin sopimuksiin tähtääviä.

    Ehdotan kohdan 6 otsikoksi: Työmarkkinaratkaisujen sopimus- ja neuvottelujärjestelmän uudistaminen

    Se, että pk-yritykset ovat tulevaisuudessa osapuolena työmarkkinaneuvotteluissa ilman, että mitään neuvotteluprosessia suljetaan pois, on erinomaisen tärkeä tavoite. Kannatan lämpimästi.

  • Jotta työllisyys saadaan nousuun on palvelualojen alv verotusta muutettavaksi. Palveluala yrittäjillä on yleensä pienet investoinnit (ei voi tehdä poistoja), mutta suuret henkilöstömenot. Mielestäni oli järkevä, että osa palkkakuluista olisi alv vähennysoikeuksellisia. Esim jos yritys maksaa palkkoja 50.000 e voisi tuosta palkkasummasta vähentää esim 20.000 e ns alvillisena ostoksena. Kukaan ei pysty ”kusettamaan” ketään, koska kk-veroilmoituksissa näkyy alvilliset myynnit, alvilliset ostot sekä pidätetyt verot. Tuo helpottaisi välittömästi sen ensimmäisen työtekijän palkkaamista, kun periaatteessa saisi palkan sivumenot verohyötynä. Ja koska etu olisi voimassa kaikille yrityksille saisivat megayritykset myös tuon hyödyn. Suurin hyöty olisi kuitenkin pienille yrityksille. Ja tätähän voisi kokeilla vaikka Itä-Suomessa ja Kainuussa jossa on suurin työttömyys juuri nyt.

    • Palkkakulujen vähentäminen alv-verotuksessa ei suoraan onnistu ilman verojärjestelmän peruselementtien täysremonttia. Sen sijaan ehdottaisin seuraavia mahdollisuuksia:

      Negatiivinen tulovero palkkauskustannuksista; palkkauskulut huomioitaisiin verovähennyksissä ykköstä suuremmalla kertoimella
      Alennetaan työn/palveluiden alv-prosenttia tai poistetaan se kokonaan.

  • Kunnioitan teitä Suomessa kun jaksatte vielä eläkeiässä olla yrittäjinä! Lähdin Kaukoitään seuraavana päivänä kun pääsin eläkkeelle! Täällä olen jo pyörittänyt pientä bussnistä, ei tarvitse mitään lupia, ei nimeä mihinkään vain vuokrasopimuksiin! Itse en saa mitään palkkaa koska se on hobby vain. Mutta elättää viisi henkeä. Samoin olen kustantanut muutaman koulutuksen lakimieheksi(ilmainenminulle jos tarvitsen)sekä hotellirespa ja mekaanikko ym!

  • Tervehdys

    Hyvällä asialla. Lyhyesti; nuorten miesten osallisuus yhteiskuntaamme. Toimintamallit on, mutta rahoitus puuttuu, tai tahtotila. Laitetaan myös tuokin kuntoon!

    • Hei Jussi, arvokas huomio. Kiitos kommentistasi.

  • Haluaisin, että jokainen yrityksen työntekijä sitoutetaan firmaan osuudella yrityksen omistuksesta. Motivaation vuoksi. Samalla saadaan herätelty ihmisten kiinnostusta lisää yhteisten asioiden hoitamisesta.

  • Ensimmäisen/ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen helpommaksi=halvemmaksi

    • Hei Jukka, hyvä huomio. Kiitos kommentistasi.

  • 1., Poikkihallinnollisuus ei onnistu ilman erillistä yrittäjyysministeriä. Yritysyvaikutusarviointia poikkihallinnolisesti on jo yritetty, muistaakseni vastuuvirkamiehenä oli Antti Neimaala. Ei vaikutusta!
    2, 3, 4. Nämä kaikki olleet SY:n asialistalla jo 10 vuotta, myös hallitusohjelmaneuvotteluissa mukana. Valitettavasti niitä vaan ei saa eteenpäin niin kauan, kun työmarkkinaosapuolet ovat mukana. Esim. SAK:n vastaus on lyhyesti: ”huonosti kuuluu”. Myös Kokoomus ajaa näitä samoja parannuksia. Paikalliseen sopimiseen ei missään nimessä saa olla ehtona SAK:n (luottamus)mies.
    5. Hieno tavoite, joskaan ei uusi. Investointi aikaikkunan tulisi olla vähintään pari vuotta verotuksen päättymisestä.
    6. SY:n mukaanottaminen työmarkkinaneuvotteluihin kaatuu työmarkkinaosapuoliin (ainakin tähän asti), ellei eduskkunta vahvista lakia. Hyvä mutta haastava tavoite.
    7. Uusyrityskeskukset tekevät juuri tätä. Esim Pirkanmaalla toimiva alkavan yrittäjän neuvontapalvelu Ensimetrillä on valmis konsepti, joka pitää sisällään mm. parisataa paikallista yrittäjäasiantuntijaa, jotka neuvovat alkavaa yritystä maksutta. Tätä kannattaa levittää.
    8. Pienille yrityksille takaisin veronkantopalkkio, joka oli aikoinaan tietty osuus maksetusta alvista. Yrittäjälle on kuitenkin kuluja alvien laskennasta.
    Nimierkki: Entinen SY:n VPJ.

  • Yrittäjien tarpeisiin on nyt hyvät tavoitteet. Yhteistyöhakuinen, niinkuin pitääkin olla. Olen jo aikaisemmin ihmetellyt ettei EK ole ottanut vastaan pienyrittäjiä yhteistyökumppaneiksi. Suuri osa pienyrittäjiä toimii myös alihankkijoina suuryrityksille ja ovat siksi tärkeä osa heidän omia tavoitteita. Toivottavasti nyt saadaan pienyrittäjien ääni kuuluville.
    Tämä seuraava mielipide ei liity varsinaisesti tähän keskusteluun, mutta liittyy LiikeNyt:in tavoitteisiin. Ihmettelen suuresti miksi yksityisiä lääkäriasemia pitää tukea yhteiskunnan varoin ja lisätä niden määrää. Kuitenkin tiedetään, että ne tulevat jatkossakin toimimaan liiketaloudellisten periaatteiden rakenteilla. Eivät potilaiden ehdoilla ainakaan julkisen terveydenhuollon tavoin, joka yritä saada rahallista suoraa voittoa jaettavaksi kunnille tai valtiolle. Julkinen terveydenhuolto tähtää kansanterveyteen ja sitä kautta ”tulouttaa” terveitä ihmisiä kansantalouden tarpeisiin. Tuotto syntyy säästöinä lyhyempinä sairaspoissaoloina työpaikoilta tai kun laitoshoidon kokonaistarve pienenee. Ehkä SOTEn tavoitteita tulisi tarkistaa.

  • Jokaiseen kohtaan esittäisin kysymyksen – miten? ”Strateginen, poikkihallinnollinen, vaalikaudet ylittävä, eivät sinänsä ole kuin tyhjiä sanoja, joita eduskunnassa jauhetaan jo nyt päivittäin. Siis lisää tätä kuuluisaa poliittista jargonia. Kirjoita auki, että MITEN?

    Nyt yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia koulutetaan kymmenillä miljoonilla uusyrityskeskuksissa, Kuntiin työsopimussuhteessa olevat viisaat yo-merkonomit kouluttavat kokemuksen syvällä rintaäänellä ihmisiä, jotka eivät ymmärrä yrittämisestä yhtään sen enempää kuin kouluttajansakaan. Kouluttajilla ei pääsääntöisesti ole päivänkään yrittäjäkokemusta. Käsityölaistaidelinjalta valmistuvia AMK-tekstiilisuunnittelijoita kehotetaan ryhtymään yrittäjiksi, koska tekstiilisuunnittelijoille ei ole työpaikkoja. Yllytetään nuoria naisia huovuttamaan pipoja ja tallukkaita valtion starttirahoilla ja finveran naisyrittäjälainoilla. Sitten ihmetellään kun hienosti huovutetut kahdensadan euron pipot ja tallukkaat eivät mene kaupaksi. Firmat nurin ja nuorilta luottotiedot mustalle. Olivatpahan hetken pois tilastoista. AMK:ssa koulutetaan muuten edelleen valtion tuella tekstiilisuunnitelijoita, joille ei ole yhtään työpaikkaa. Tämä sama toistuu monella muulla alalla. Kiinteistönhuolto, nettisivunsuunnittelu, vain muutaman mainitakseni.

    Olen nyt käytännön esimerkein, jotka ovat tarvittaessa todennettavissa faktoiksi, kertonut sen mikä nyt ainakin on pielessä ja miten se on pielessä. Kirjoita sinä puolestasi auki se miten nämä asiat korjataan niin, että ne ovat oikein.

    Asia on aika vaikea ja poliittista jargonia höpöttämällä ja demareiden fraaseja jankuttamalla ei varmaankaan kannattajia ilmaannu, eikä uskottavuus parane. Näistä yrittäjiksi koulutettavista valitettavan monet ovat työttömiä. Jos tuollainen akuankkakoulutus lopetetaan ovat myös kouluttajat, koulutuksen johtajat ja koulutuksen suunnittelijat työttömiä. He ovat työttömiä siksi, ettei heistä ole muuhun kuin ”kouluttamaan” työttömiä – mihinkään tuottavaan työhön heistä ei todennäköisesti ole. Työttömiä on ja niiden määrä vaihtelee, mutta työttömyys on kuin lämpötila, se voi vaihdella, mutta aina se on. Ei yrittäjyys uskoakseni voi olla siihen ratkaisu. Yhtiön perustaminen on helppoa: reilu kakstonnia rahaa ja kaupparekisteri-ilmoitus ja niin olet Y-numerollisen yhtiön omistaja. Miten sitä voi helpottaa? Miksi sitä tarvitsisi helpottaa? Valtion kassavaje tulee olemaan jatkossa niin raju, ettei tuleva demarihallitus takuulla tule keventämään yhteisöveroja, pikemminkin kiristämään.

    Millä ajattelit ajaa viiden kuskin taksifirman kolmikantapöytään? Vastaa siihen, että miten, äläkä kirjoita ylimalkaisesti, että ajetaan ja pyritään ja asetetaan tavoitteeksi ja integroidaan.

    Yrittäjien sosiaaliturva ei tule kiinnostamaan tulevaa demarihallitusta vähänkään vertaa. Keskiössä tulee olemaan hulppeiden vaalilupausten osittainenkin täyttäminen järjestämällä eläkeläisille rahaa – vaikka velaksi.

    Paikallista sopimista kun ryhdyt ajamaan, on ennen sitä saatava lakimuutos poliittisten lakkojen kieltämiseksi. Kun nostat pöydälle esityksen aidosta ja oikeasta paikallisesta sopimisesta alkaa tarvittaessa vaikka yleislakko. Satamat seis, rekat seis, kaupanala seis jne. Miksi kirjoitat tuollaista unelmahöttöä jos sinulla ei ole vähäisintäkään käsitystä siitä MITEN se tehdään. Miten hoidat asian? Miten AKT, SAK, AKAVA jne?

    Yrittäjyysstrategia ei tarkoita sanana käytännössä yhtään mitään. Mitä se on? ” yrittäjyyspolitiikan koordinnoin parantaminen ja hajanaisten tavoitteiden yhteensovittaminen sekä toimeenpanon seuranta”: mitä tämä on? Se on poliittista jargonia, jota kuulee kun poliitikot puhuvat. He puhuvat noin siksi etteivät tiedä mitä asioille oikeasti pitäisi tehdä. Irlanti ja Islanti olivat Warren Buffetin jälkeen molemmat raunioina taloudellisesti ja poliittisesti. Niitä on hyvä käyttää esimerkkinä onnistuneesta hankkeesta, joka toteutettiin maassa, jossa kaikki oli montun pohjalla – siis mikä tahansa toimenpide ja aktiivisuus toi nousua. Alemmas ei päässyt. Maat olivat ulkopuolisen avun varassa. Näistäkö mallia suomeen?

    Missä välissä nämä yrittäjät kouluttavat nuoria? Ruokatunnillako? Kuka kouluttaa yrittäjille kouluttamista? Ei yrittäjyys pätevöitä välttämättä aikuiskouluttajaksi. Keitä nämä yrittäjäkouluttajat ovat? Mistä he saavat aikuisopetuskoulutusta? Kuka heille maksaa ja kuinka paljon? Mistä yrittäjät ottavat ajan tälle työlle? Jos nyt ensin alkuun vastaisit näihin kysymyksiin – että miten?

    Tuo kaikki mitä kirjoitit on esitetty jo sataan kertaan. Siinä ei ole mitään uutta. Uutta olisi se kun kertoisit – miten.

    Olen ollut jo 70-luvulla minikokoomuslaisissa ja siitä lähtien aina, poikkeuksetta äänestänyt kokoomusta. Nyt en äänestä, koska olen äärimmäisen pettynyt.

    Näin jos jatketaan tulisin aivan varmasti olemaan aivan yhtä pettynyt Liike Nyt politikointiin. Itsestäänselvyyksien ja ylimalkaisten puppukommentien avulla ei suomi nouse, eikä niistä innostu kukaan asioita ajatteleva. Poliittiseen höttöön ovat aika monet kyllästyneet. Niin kyllästyneet, että harkitsevat äänestämisestä pidättäytymistä, koska kaikki on loppujenlopuksi samaa vallantavoittelua ja tyhjänpuhumista. Selittäjiä ja tyhjänpuhujia on penkkirivit turvoksissa. Uuden keksijöitä ja vilpittömästi suomelle hyvää haluavia on erittäin harvassa. Oma etu, puolueen etu ja edustetun pienryhmän etu sekä muutama muu asia tulee aina ennen suomen etua.

    Olisi hurjan kiva asia jos ajattelisit hiukan ennen kuin kirjoitat.

    • Tarmo Lievoselle. Liikkeen toimintatapa on erilainen kuin puolueiden. Liikkeessä ei ylhäältäpäin kerrota, miten asiat ratkaistaan vaan asiantuntijavalmistelun ja liikkeen kannattajien välisen keskustelun tarkoituksena on nostaa esille asioita, niiden painotuksia ja myös toimenpiteitä, joilla kannattajat haluavat asioita viedä eteenpäin. Keskustellaan puolesta ja vastaan argumentoiden. Ja sen jälkeen osallistuvan demokratiaan kuuluvalla nettiparlamentin äänestyksellä priorisoidaan eteenpäin vietävät asiat, joita vielä jalostetaan.

      Itse en usko etukäteen tehtäviin temppulistoihin, joilla asiat olevinaan ratkaistaan. Usein ne osoittautuvat vain toiveiden tynnyrin katteettomiksi lupauksiksi. Lisäarvoa tähänkin keskusteluun olisivat tuoneet sinun omat kehitys- ja ratkaisuehdotuksesi asioiden tilan parantamiseksi. Niitä en huomannut.

  • Irtisanomisen helpottaminen olisi tärkeää yrittäjyyden tukemisessa. Muuttuvat markkinat ja jotta yritykset voisivat muuttua asiakkaiden tarpeisiin, tarvitaan osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Jos/Kun työntekijä ei ole halukas kouluttautumaan muuttuneisiin työtehtäviin tai muuten osoittautuu tehtäväänsä sopimattomaksi, tulisi työntekijä voida irtisanoa helpommin ja saada palkata uusi. Ei syyttä suotta eikä varoittamatta, mutta erityisesti ketterille ja pienille yrityksille on jokaisen työntekijän panoksella suuri merkitys toiminnan kannattavuudessa ja kilpailukyvyssä. Jokin ratkaisu pitäisi saada jotta työllistämiskynnystä voisi entisestään pienentää. Ihan jo koeaikojen pidentämisellä voitaisiin nähdä mikä työntekijä todella on.

  • Kohdaksi 8 ehdotan, että nykyiset yritystuet korvataan uusia liikeideoita ja yritystoiminnan lasjentamista palveleviksi seuraavasti. Yritystuista tehdään tavallaan pitkäsikaisia lainoja. Jos toiminta, johon tuki on tsrkoitettu ei osoittautuisi kannattavaksi ja siitä luvutaan, ”tukilainaa” ei tarvitsisi maksaa takaisin. Jos toiminnasta tulisi kannattavaa, maksettaisiin laina takaisin esim. 10 vuoden aikana.

    Tällä menettrlyllä tukea riittäisi yhä useampaan käyttötarkoitukseen. Nykyinen tukijärjestelmä kasvattaa pääsääntöisesti tukea saavie yritysten voittoja ja monet tärkeät hankkeet jäävät vaille riskien jakajaa ja näin muodoin toteuttamatta.

  • Hienoa. Korostaisin yrittäjien vastuullisuutta sekä luontoa että työntekijöitä kohtaan. Yrityksillä on avainasema siinä miten Suomi voi. Se on arvo sinänsä, vaikka pykäliin on kirjoitettu voiton tuotto. Moni sarjayrittäjä on yliarvostettu, tasaisen tuottavia työllistäjiä aliarvostetaan.

  • Kohtaan 2 Yrittäjän uuden alun helpottaminen:. Etenkin aloittavien yritysten ja yrittäjien tulisi saada käytännönläheistä tietoa ja neuvontaa julkiselta taholta. Esimerkiksi netistä tulisi löytyä helposti puhelinnumerot, josta saa avun välittömän ja välillisen verotuksen kiemuroihin. Aloittava yrittäjä tai yritys pystyisi paremmin keskittymään varsinaiseen liiketoimintaansa, jos hän saisi heti tehdessään aloittamisilmoituksen suoran puhelinnumeron verottajalle, joka vastaisi hänen kaikkiin verotusongelmiinsa. Hänen ei tarvitsisi odottaa vuoroaan puhelimessa, vaan käytettäisiin takaisinsoittosysteemiä.

    • Suosittelisin käyttämään asiantuntevan kirjanpitäjän palveluja. Verottajako antaisi parhaat neuvot?

  • 8) Yrityksen voittojen verottumuus viron mallin mukaan, eli vasta kotiutetuista voitoista pitää maksaa verot. Näin yritys voi kerätä rauhassa varallisuutta investoidakseen ja kasvaakseen. Tämä on erityisen tärkeää nyt kun pankit ovat kiristäneet luotonantoa.

    • Tämä olennainen kohta unohtui minulta yllä olevasta ehdotuksestani, kun ehdotin, että kopioidaan Viron malli. Tosiaan vasta kotiutetusta voitosta maksetaan veroa, koska silloin yritys voi verottomasti investoida voiton verollisen kotiuttamisen sijaan. Kannatan lämpimästi!

  • Toivoisin, että Suomesta tulisi kansainvälisesti houkutteleva paikka huippuosaajille ja yrittäjille. Jotta tämä toteutuisi, menestyvän yrittäjän pitäisi hyötyä nykyistä enemmän. Moni tässä kirjoituksessa tuntuu oikealta.

    Strategia kuulostaa juuri oikealta asialta, mutta sen eteenpäin vienti on politiikassa varmasti hidasta ja haastavaa.
    Yrittäjän sosiaaliturva on hankala asia. Sen tarkoitus on ilmeisesti helpottaa pieniä aloittavia yrittäjiä. En usko että se vaikuttaa oleellisesti päätökseen yrittäjäksi ryhtymisestä vaan aiheuttaa sen, että moni työtön päätyy kokeilemaan yrittämistä. Nämä eivät ole keskimäärin yrittäjäiainesta. Tämän rahoittamisen maksumieheksi ei halua menestyvät yrittäjät eivätkä työssäkävijät. Tätä pitäisi vielä miettiä lisää. En keksi miten tämä toimisi käytännössä. Ehkä kevytyrittäjyysratkaisu, jossa rajattu sosiaaliturva.
    paikallinen sopiminen auttaa kaikkia yrittäjiä, työllistää enemmän ja allokoi yhteiskunnan resurssit tehokkaammin. pidän siis erinomaisena asiana. Tämä on punainen vaate AY liikkeille.

    Mitähän tuo investointiehto tarkoittaa kohdassa 5 yhteisöveron alentaminen? Jos yrittäjä ostaa lisää osakkeita säästöpossuyhtiönsä nimissä niin se varmaan katsottaisiin investoinniksi. Näitähän nostellaan sitten listaamattomista osinkoina pois hiljalleen. Mihin tällä pyritään ja kuka rahoittaa tämän verokertymävajeen? Onko tämä sama asia kuin investointeihin käytettävä yritystuki? Entä jos veroale olisi 10% ilman investointiehtoa, kyllä siitä syntyisi kateutta, positiivista keskustelua esim Ruotsissa ja Euroopassa. Tämä on poliittisesti vaikea asia ajaa läpi, koska Suomessa on totuttu vahvaan valtion rahoittamaan hyvinvointimalliin, joka vaatii korkeat verot. Yrittäjien ja hyväosaisten verotuksen keventäminen ei näyttäisi enemmistön silmissä oikeudenmukaiselta. Kevyempi progressio ja kevyt yritysvero tekisi suomesta erittäin kannustavan paikan menestyä.

    yrittäjyys on minusta tietynlainen elämänkatsomus siitä, miten maailma toimii ja että nimenomaan yrittäjät ovat vetureita. Positiivinen ja terve suhtautuminen uuden kokeilemiseen yrittämiseen ja sijoittamiseen. Pois ajatus että yrittäjät ovat sikariosaston herroja, joilla on herrojen metkut. Tervettä suhtautumista pitäisi opettaa pienestä pitäen. Uskon, että yrittäjyyden teoriaa osataan meillä jo opettaakin kohtuullisesti.

    Aikuisille valtion tarjoama verkkokurssi yrittäjyys-wiki ja videomateriaali voisi olla ihan jees. Se on edullinen toteuttaa.

  • 4) paikallinen sopiminen. PK yrityksissä sovitaan jo nyt paikallisesti asioita ohi tessien. Nyt olisi kyse vain olemassa olevien käytäntöjen ”laillistaminen”
    6) Kolmikannan uudistamista ei pidä lähteä tekemään, vaan se on kuopattava lopullisesti. Työlainsäädännössä on toimittava samoin kuin, muidenkin lain valmisteluissa. Ministeriöt valmistelevat ja pyytävät lausunnot eri tahoilta. Tämän jälkeen hallitus antaa esityksen eduskunnalle ja eduskunta päättää asiasta. Miksi jollaikin lailla saa olla normaalista demokratiasta poikkeavat etuoikeudet.

  • 1990- luvulla yrittäjänä putosin polvilleni ja ajattelin ottavani opikseni. Päätin, että en ryhdy uudestaan yrittäjäksi. Nyt kuitenkin kohtuullisesti menestyneenä työntekijänä tekisi mieli taas yrittää. Kuitenkin kynnys lähteä uudelleen samaan riskienottojen rumbaan on varsin korkea. Kaikki teot yrittäjien arjen parantamiseksi johtavat vääjäämättä suomen eduksi.

  • Startup-yrityksiin sijoittaville pääomasijoittajille ja yrittäjille veroporkkanoita ja tukimuotoja! Kysymys on älykkäästä pääomasijoituksista, joissa rahasijoituksen lisäksi sijoitetaan osaamista siemen- tai kasvuvaiheen yritykseen. Usein yrityksen perustajilla on hiomaton liikeidea mutta yrittämisen perusasioiden osaaminen huono. Joskus ensisijainen tavoite saada ”helppoa” rahaa. Jos esimerkiksi seulotaan 100 yritystä ja sijoituksiin johtaa 20 yritystä. Näistä todennäköisesti 50..75 % ei päädy ainakaan kasvuvaiheeseen. Jäljelle jääneisiin 5..10 yrityksestä voi odottaa vain 1..3 osalta kasvua. Huomioitaessa seulontavaiheen ja sen jälkeisen osaamisen vaatiman työn ja käytännössä 17..19 yrityksen sijoitusten lähes täydelliset menetykset. Sijoittajalle jää noiden 1..3.yrityksen osalta toivomus sijoituskauden (7..10 v) ajalta tuhansien prosenttien sijoitustuoto, saadakseen sijoitukset takaisin. Käytännössä startup-sijoittaminen onkin yrittämisellä vaurastuneiden yrittäjien tai yritysjohtajien ja heidän sijoitusyhtiöiden harrastus. Epäonnistuneille yrittäjille jää Suomessa edelleenkin elinikäiset traumat.

  • 8) Esikuvat. Minun mielikuvituksessani, lapsena, yrittäjät olivat ihmisiä, jotka eivät kyenneet tekemään työtä tai kärsivät vakavista mielenterveysongelmista (esim. Roope Ankka).

    Tämä nyt kuulostaa ehkä hieman ylimieliseltä… Mutta jos saatte minun kaltaisen ihmisen yrittäjäksi, hän alkaa automaattisesti välittämään enemmän muista yrittäjistä. Ja ratkaisemaan yrittäjien kokemia ongelmia.

    Nyt minua ei kiinnosta juurikaan. Odotan kannabiksen laillistamista. Jos et kannata tieteeseen perustuvaa huumausainepolitiikkaa, toivon, että joko muutat pois Suomesta tai tapat itsesi.

  • Lisäksi arvonlisäverorajaa tulisi nostaa selvästi. Moni ihminen pystyisi elättämään itsensä palveluilla, jps alv-raja ei tulisi niin nopeasti vastaan. Kun henkilö elättäisi itsensä yrittäjyydellä, vapautuisi työpaikka jollekin muulle.

  • Yrityksen perustamisessa on paljon ja usein ihan turhaa byrokratiaa. Toisaalta yritystoimintaa tukevia julkishallinnon palveluita ei oikein ole. Neuvontaa kyllä, mutta tukipalveluita ei niinkään.

    ALV rajan nosto sille tasolle että yrittäjä kykenisi maksamaan edes itselleen kohtuullisen palkan sivumenoineen ja että saisi vakautettua toiminnan alkuvaiheen.

    Uusille pienyrittäjille olisi hienoa, jos saisi valtion tuottamana esim. tili- ja kirjanpitopalvelut, jossa koko byrogratia hoidettaisiin ensimmäisten vuosien aikana tai kunnes liikevaihto ylittää tietyn kynnysarvon, jonka jälkeen ko. palvelut tulisi siirtää yksityiselle sektrorille. Tällä olisi merkittävä tukivaikutus uudelle yrittäjälle, joka ei tunne yrittämisen ja kirjanpidon saloja. Samalla tulisi kuitnekin turvattua toiminnan laillisuus, kun valtion tuottama palvelu ohjaa toiminnan heti oikeille urille, eikä yrittäjä tee tietämättään typeriä virheitä,jotka voivat johtaa koko liiketoiminnen alasajoon. Tämä voisi ottaa käyttöönsä jo yrityksen perustamisilmoitusta tehdessä, jonka jälkeen palvelu hoitaa perusasiat taustalla kuntoon.

  • Systeemi missä järjestetään rahoitus toimivan yrityksen ostamiseen tulisi luoda.

    40000 firmaa tarvitsisi uuden omistajan lähivuosina. Heille on myyntipalvelut olemassa.
    Kuka auttaisi ostajaa, jolla kokemusta ja osaamista mutta ei pääomia?

    Ilman pääomaa täytyy alkaa alusta, vaikka vieressä olisi hyvä myynnissä oleva työllistävä yritys.
    Tämä on haaskaamista.

  • Pk-yritysten asemaa neuvotteluissa tulee ehdottomasti parantaa. Hyvä, että tämä asia on nostettu esille.
    Yläasteelle ja lukioon tulisi lisätä yrittäjyys-kasvatusta.

  • Tervehdys Kohta 8

    1)Yksin yrittäjien työterveyshuollon edistäminen.Tällä hetkellä liittymisaste alle 50% Ratkais:
    Liittymiskynnyksen alentaminen

    2)Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on valtava kynnys, riski, sekä sen tekemättä jättäminen estää yrityksen kehittymisen.

    Ratkaisu : nostetaan ensimmäisen työntekijän koeaika 12 kuukauteen. Toisen 10 kk. Kolmannen 8 kk jne.
    Kun yrittäjällä on ollut työntekijä vuoden, hän ei pärjää ilman tätä.
    Mikä parasta tämä ratkaisu on täysin ilmainen.

    3)Äitiyslomariskin poistaminen. Kustannus n. 12 500€/ raskaus.
    Ratkaisu: korvataan kustannukset täysimääräisenä alle 10 hengen yritykselle.

    4)Alv rajan nosto 50.000 euroon

    Ari Toropainen

  • Alla omat kommentit kohtiin. Liiian lyhyet ja ei kovin yksityiskohtaset tällä aikataululla, mutta näillä mennään.

    1) Yrittäjyysstrategian kehittäminen

    Ehdottomasti pitää luoda koko yhteiskuntaa kattava yrittäjyysstrategia. Yrittäjyyden pitää olla normi ei poikkeus. Koko lainsäändäntö pitää perata jotta tuetaan yrittäjyyttä ja ihmisten vastuunottoa omasta elämästään. Näin tehdään siis koko yhteiskunnasta sekä taloudellisesti että henkisesti terveempi.

    2) Yrittäjän uuden alun helpottaminen

    Oma ehdotukseni on se että lähtökohtaisesti jokainen yli 16-vuotias on yrittäjä. Tämä ei poista sitä mahdollisuutta että olisi samaan aikaan myös palkansaaja. Mitään uuden yrittäjän tai ensimmäisen palkollisen helpotuksia ei pitäisi olla. Jokainen yrittäjä pitää olla samalla viivalla.

    Konkurssi- , perintä ja ulosottolainsäädäntöä pitää tottakai uudistaa, kuten koko lainsäädäntöä kokonaisuutena.
    Suomi on pääomaköyhä maa ja siksi pitää oikeista miettiä miten saataisiin uusien ja vanhojen yritysten rahoitusta parannettua.

    3) Yrittäjien sosiaaliturva

    Tässäkin auttaa ajatus siitä että jokainen on yrittäjä ja lainsäädäntö muutetaan ottamaan tämä huomioon. Libera ajatuspajan ja Elina Lepomäen perustili-malli on miettimisen arvoinen. Itse olen monta kertaa törmännyt elämässä tilanteeseen että laki tai viranomainen ei ota ollenkaan huomioon sitä että joku on yrittäjä. Avioero lasten huoltajuus mm tulevat viime aikaisena mieleen. Myös opintovapaat ja monet muut ovat aiheuttaneet ongelmia.

    4) Paikallinen sopiminen

    Lähtökohta pitäisi olla että asioista sovitaan yrityksen ja työntekijän välillä noudattaen sen hetkistä lainsäädäntöä. Työehtosopimukset pitäisi poistaa kokonaan.

    5) Yhteisöveron alentaminen

    Viron malli. Jos raha jää yritykseen sitä ei veroteta. Vasta sitten kun se maksetaan ulos tavalla tai toisella maksetaan siitä veroa. Yritysten glopaaliin verosuunnitteluun tuleen puuttua. Tämä on mahdollista saavuttaa vain kansainvälisellä yhteistyöllä. Kohtuullista olisi verottaa siellä missä arvo muodostuu eikä siirtää sitä sitten missä on pienin prosentti.

    ALV raja tulisi nostaa vähintään 50 000 euroon. Tämä yhdessä sen kanssa että kaikki ovat lähtökohtaisesti yrittäjiä madaltaisi merkittävästi erilaisten palvelujen ostamisen kynnystä. Saataisin talouteen sitä kovasti kaivattua dynamiikkaa. Kaikkie ei tarvi ja kannata tehdä itse.

    6) Kolmikannan uudistaminen

    Kolmikantaa ja työehtosopimuksia ei pitäisi olla ollenkaan. Eduskunta säätää lait ja ammattiliitot valvovat työpaikoilla että lakeja noudatetaan ja ovat työntekijän apuna tarvittaessa. Ammatiliitot toki voivat tehdä poliitista vaikuttamista tuomalla omia ajatuksiaa esille.

    7) Nuorten tukeminen yrittäjyyteen

    Yrittäjyysopinnot peruskouluun pakolliseksi oppiaineeksi. Jokaisen on tiedettävä perusteet yrittäjyydestä koska kaikki ovat yrittäjiä.

    8) Muu, mikä?

    Toistan vielä saman virren. Kaikki olisivat toiminimi yrittäjiä automaattisesti 16 vuotta täytettyään. tämän jälkeen olisi mahdollista perustaa osakeyhtiö. Muut yhtiömuodot pitäisi poistaa. oman yrityksen lisäksi olisi mahdollista tehdä palkkatyötä toisen yritykselle.

    • Alv:n alarajan nosto on mielestäni huono ajatus, koska se vääristää kilpailua. Yksinyrittäjät hyötyvät, mutta kynnys ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen nousee entisestään.

      Muilta osin olen pitkälti samoilla linjoilla kanssasi.

  • Toivon yhtä asiaa, jota lähdettäisiin selvittämään ja se liittyy verojärjestelmään. Uusien digitaalivaluuttojen myötä meillä olisi viimein mahdollisuus seurata miten verorahamme käytetään. Kaikki tietävät julkisen puolen käyttävän resursseja yleensä tehottomasti. Miksi sinulla ei olisi oikeutta seurata missä päin verorahasi kulkevat tällä hetkellä? Miksi sinulla ei olisi oikeutta maksamisen sijaan sijoittaa verorahojasi, kannustaen siten jokaista veronmaksajaa osallistumaan omien intressien pohjalta resurssien järkevään allokointiin? Lohkoketjussa toimivaa verojärjestelmää ei voi manipuloida ja lisäksi se olisi täysin julkinen. Fiat-rahahan on varsin alkeellinen luonteeltaan, koska voit ainoastaan selvittää sen aitouden ja alkuperän mutta et sitä kenen käsien kautta se on kulkenut. Harmaata taloutta sillä ei ikinä kyetä kitkemään. Nythän fiat-raha on poliittisten organisaatioiden manipuloima. Näkisin kryptovaluuttojen ylivertaisten lisähyötyjen aiheuttavan samanlaisen ilmiön vanhoille valuutoille mitä esimerkiksi digitalisaatio aiheutti perinteisille painotaloille. Uutta valuutan innovaatiota ei voi yksinkertaisesti sivuuttaa seuraavan kymmenen vuoden aikana (aiheesta lisää: The Denationalization of Money).

  • Työntekijän sosiaaliturvan siirtäminen työnantajalta Kelan hoidettavaksi.
    Mielestäni tämä olisi tehokas keino pienentää työntekijän palkkaamisen riskiä. Kulut jotka siirtyvät työnantajajilta Kelalle katettaisiin verovaroin, sairausvakuutusmaksuja lisäämällä tai työnantajat maksaisivat saman prosentin jokaisesta työntekijästä. Mielestäni työnantajan ei kuuluisi joutua maksamaan sellaisia työntekijän sairaus- tai muita poissaolokuluja jotka eivät ole aiheutuneet kyseisestä työstä. Kokonaiskuluihin tämä ei suoranaisesti vaikuttaisi, mutta jakaisi kulut tasan pienten ja suurten yritysten kesken ja erityisesti nais- ja miesvaltaisten alojen kesken.

    Kohdat 2 ja 3 myös erittäin tärkeitä.

  • Nro 8. Valtion yritystukia pitäisi ohjata paljon enemmän pk-yrityksiin. Näissä yrityksissä muhii varmasti hyviä ideoita joita ei voida kehittää rahoituksen puuttumisen takia, ja tätä kautta jokin uusi mahdollinen asia, ja yrityksen kasvu ei tapahdu ja mahdolliset uudet työpaikat jäävät syntymättä. Ja sit toi nro.3.

  • 1) Yrittäjyysstrategian kehittäminen
    => Perusasiat opeteltava heti jotta voit keskittyä rauhassa olennaiseen, itse yrittämiseen.
    Esim. Yrityksen kirjanpitoon ei kannata kuluttaa omaa aikaa jos ei ole alan koulutusta vaan kirjanpitotoimistot ovat tätä varten. Tunnusluvut ja periaatteet on oltava selvillä. Opittava heti ymmärtämään että yrityksen tilillä olevat varat eivät kaikki ole yrityksen varoja vaan niistä osa ”kuuluu” verottajalle. Ikäväkyllä verottaja on yksi ”firman osakas” joka pitää huomioida alusta lähtien, se pitää puolensa ja sen kanssa on oltava väleissä.
    Yrittäjyys on mm. sitä, että kykenee hyödyntämään resurssit siten, että niillä tuotetaan lisäarvoa josta asiakas on valmis maksamaan.
    2) Yrittäjän uuden alun helpottaminen
    => Rehellisesti toimineelle yrittäjälle suotava mahdollisuus, epärehellisille ei
    3) Yrittäjien sosiaaliturva
    => AYT Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa. Jäsenmaksu on kokonaan vähennyskelpoinen verotuksessa.
    AYT-kassan jäsenenä taloutesi on turvattu ja voit keskittyä rauhassa olennaiseen, itse yrittämiseen.
    4) Paikallinen sopiminen => Keskeinen asia joka hoidetaan ilman AY-agitaattoreita on se, että asiat sovitaan ja hoidetaan työntekijän ja työnantajan kesken.
    Ei yrittäjällä ole aikaa kinastella AY-väen kanssa eikä varaa joutua ammattiliiton kiusauksen kohteeksi. Tapauksesta riippuen paras keino on maksaa palkkaa yli voimassa olevan työehtosopimuksen. Tällöin ei tarvitse pelätä Ay-aktiivien yhteydenottoa. Kaikki työaika on käytettävissä tehokkaaseen työntekoon.
    5) Yhteisöveron alentaminen => Hyvä ja selkeä ehdotus. Vaihtoehtona Viron malli jossa verotetaan vasta sitten kun yhtiöstä otetaan voittoja ulos. Viron malli ei rankaise yrityksiä niin kauan kuin varat pysyvät yrityksessä, jolloin investointeja voidaan tehdä.
    6) Kolmikannan uudistaminen
    => Tämä on tärkeä asia. Käsittämätöntä AY-väen sekä EK:n syrjivää sopimuspolitiikkaa. Verohallinnon laskelman mukaan Suomessa suuryritysten mediaaniveroaste suhteessa liikevoittoon oli 6,76 prosenttia vuonna 2013. Mikro-, pienet ja keskisuuret yritykset maksoivat laskelman mukaan veroja selvästi enemmän. Näiden mediaaniveroasteet vaihtelivat Verohallinnon selvityksen mukaan vuosina 2009–2013 välillä 21,18–23,66 %.
    Vuonna 2013 osakeyhtiöille määrättiin veroja noin 4,3 miljardia €. Suuryritykset maksoivat yhteisöveroa 1,85 miljardia. 7)Nuorten tukeminen yrittäjyyteen
    => Verohallinto saatava mukaan. Yli-innokas verottaminen aiheuttaa yrityksille maksuvaikeuksia ja lannistaa yrittäjiä. Esim. Tämän vuoden veronpalautukset eivät tulleet yrityksen tilille, vaan verohallinto oli pidättänyt veronpalautukset ALV:n maksuun vaikka yrittäjä oli maksanut ALVit ajallaan …

  • Ehkäpä nykyiset yritystuet pitäisi lakkauttaa kokonaan ja luoda tuon 8 Mijardin summalla uusi korvaava osittain vastikkeellinen järjestelmä, jossa tuki pääsääntöisesti maksetaan takaisin saavutettavilla tuloksilla.

    Jos tukea saanut briljantti idea ei johda voittoihin, tukea ei peritä takaisin. Tässä syntyisi ”riskien kanto hartikat” , joilla yritys- ja liikeideoita saataisiin vauhtiin ja Suomi nousuun.

    Yrittämisen tulee olla kannattavaa ilman, että siihen liitetään yhteiskunnan varoja pysyvästi tai tulosta parantamaan.

  • Yrittämisen aloittamiseen ja pienen yrityksen jatkamisen ja kasvamiseen vaikuttaa ruohonjuuritasolla seuraavat asiat:

    Aloittessaan yrittäjällä on tieto turvaverkosta eli työttömyysturvasta (vrt. ansiopäiväraha) jos yrittäminen epäonnistuu.
    Ensimmäisen vuoden ansioturva: esim. työttömyyspäivärahan hyödyntäminen, joka peritään takaisin kun/jos yritys menestyy ja jatkaa toimintaansa. Työllisyysrahaa nauttiessaan yrittäjä ei voi nostaa palkkaa tai voittoa yrityksestä (siis. 1-2 vuoden aikana). Jos yrittäjä luopuu, menettää hän mahdollisesti kertyneen voiton ainakin maksetun työttömyyskorvauksen verran. Jatkaessaan (sovitun takarajan jälkeen) maksettu ansiopäiväraha muuttuu korottomaksi velaksi kohtuullisella maksuajalla.
    ALV-rajan nosto 30.000 euroon. Auttaa alussa varsinkin alkuhankintojen kanssa kun liikevaihto vielä pientä. Tuskin tämä vääristää kilpailua vielä.
    YEL-vakuutuksen ehtojen ja kertymän muuttaminen vastaamaan TyEL-vakuutusta. Maksat myös vain maksettujen palkkojen mukaan eikä keinotekoisen arvion mukaan.
    Paikallinen sopiminen palkoista mutta vain jos sovitaan yleinen minimipalkka, jossa voi olla liukumaa esim. pääkaupunkiseudun osalta.
    Ensimmäisen työntekijän palkkaukseen tuki 70% ja 12kk mutta voi käyttää vain kerran. Näin estää ketjuttamisen (työntekijä vaihtuu tuen jälkeen=vääristää kilpailua). Voi tietysti keskeyttää koeajan puitteissa (esim 3 kk jälkeen jos työntekijä ei ole sopiva) jolloin jäljelle jää vielä 9 kk:n tuki.

    Jotta saadaan lisää yrittäjiä, täytyy yhteiskunnan turvaverkko rakentaa samalta pohjalta kun se on työntekijöiden osalla tällä hetkellä. Mistäpä ne yrittäjät tulisivat kuin nykyisistä työntekijöistä! Itsekin duunarista yrittäjäksi siirtynyt jo 20 vuotta sitten.

  • Miten olisi palkatun työvoiman pidennetty koeaika, koska 4-6 kuukaudessa ei useinkaan opi edes talon tavoille. Se voisi olla jotain 1-2 vuoden väliltä ja ikinä ei palkattaisi suoraan valituiseksi.
    Veroalet voisi olla ok enintään ensimmäiset kolme vuotta.

  • Yrittäjien ja heidän läheistensä puutteellinen sosiaaliturva on todella suuri este yrittäjän tielle lähtemisessä. TE-toimistotkin patistavat alkamaan yrittäjiksi mitättömällä 4 kk koejaksolla, joka ei vielä kerro yritystoiminnan tai liikeidean kantavuudesta mitään. Viranomaiset eivät myöskään riittävän selkeästi kerro mitä yrittäjyys tarkoittaa sosiaaliturvan kannalta.

    Vaikka liittyisi yrittäjien työttömyyskassan jäseneksi, voi ihminen silti joutua aivan kohtuuttomaan ahdinkoon kun mitään taloudellista tukea ei saa kuin vasta sitten, kun firma on todistetusti ja lopullisesti kuopattu. Tämä ei esimerkiksi osakeyhtiön tapauksessa käy ihan käden käänteessä, vaan kaikkien dokumenttien toimittaminen voi viedä viikkoja ja kuukausia. Lisäksi yrittäjän perheenjäsenten asema on todella huono, vaikkei heillä tosiasiassa olisi mitään tekemistä yrityksen kanssa. Myöskään tästä ei aloittaville yrittäjille kerrota riittävästi (ymmärrettävää kyllä: kuka hullu haluaisi ehdoin tahdoin alkaa toimintaan, joka vaarantaa läheisten sosiaaliturvan).

    Soitin verotoimistoon äskettäin kysyäkseni voiko yksityishenkilö laskuttaa freelancerina yrityksiä tekemästään työstä ilman y-tunnusta ja onko tähän kenties joku euromääräinen raja per vuosi. Kahden henkilön kanssa puhuttuani en siltikään saanut vastausta, koska eivät tienneet onko se mahdollista vai ei. Miksi ei Suomessa voisi olla vastaava käytäntö kuin vaikka Englannissa, jossa voi helposti ilmoittautua ammatinharjoittajaksi ja laskuttaa tekemästään työstä, kunhan ilmoittaa nämä tulot veroilmoituksessa??? Myös alv-rajan muuttaminen esim. 50 000 euroon auttaisi yksinyrittäjiä paljon.

  • Puhun itse joitain vuosia toimineena pienyrittäjänä, työllistämme tällä hetkellä 8hlö ja liikevaihtoluokkamme on ~1meur. Kuten kohdassa 6 mainitaan, suurin osa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tällä hetkellä peräänkuulutetaan paljon myös sitä, että uusia yrityksiä tarvitaan. Toki, sillä ilman tätä putken alkupäätä ei koskaan tule olemaan uusia isoja yrityksiäkään. Mielestäni paras tapa tukea yrittäjyyttä olisi ehdottomasti opettaa sitä käytännön kautta (Kohta 7, nuorten tukeminen yrittäjyyteen). Olen itsekin kantapään kautta kahlannut ties missä valtion/kaupungin yrittäjyysinstituutioissa, ja ongelma monesti on se, että siellä kenelläkään ei ole mitään hajua miten yrittäjänä toimitaan. On hienoja malleja, kaavakkeita, puheita, palavereita jne. Mutta kaikista eniten olen aina oppinut silloin kun olen kuunnellut jotain sellaista henkilöä joka on jo samaa polkua kulkenut.

    Yrittäjyyskasvatuksen tulisi kuulua jo peruskoulutuksen kurssivalikoimaan ja nimenomaan niin, että asiaa käytäisiin läpi käytännön ja inspiroivien, mutta myös epäonnistuneiden, tarinoiden kautta. Suoraan sanottuna, vain yrittäjä tietää tehokkuudesta jota aloittava yrittäjä tarvitsee. Tai pehmennetään vähän; ainakaan helsingin yrityskeskuksen leipiintynyt virkamies ei siitä tiedä tuon taivaallista. Ikävä kyllä olen tämän itse kokenut.

    Toinen juttu minkä koen erittäin ihmeelliseksi on tämä yrittäjien tämänhetkinen sosiaaliturvapuoli. Konkreettinen esimerkki, joka nyt ei suoraan liity juuri sosiaaliturvaan mutta liittyy yrittäjän kohtelemiseen on mm. Asuntolainan hakeminen. Meillä oli portfoliossamme yritys jolla ei taloudellisesti aina pyyhkinyt kovin hyvin, mutta jonka työntekijät saivat aina mm. asuntolainaa kunhan työsopimus oli vakituinen ja tuloja oli. Kun itse yrittäjänä haen vaikka 500e luottokorttia, joudun toimittamaan pankkiin lähestulkoon kaikki dokumentit kaikista yrityksistäni syntymätodistustani myöten. Usein lainan saaminen on huomattavan haastavaa yrittäjyys –statuksella vaikka itse näen asian niin että jos olen yrityksen saanut pystyyn ja työllistän vielä ihmisiä, pystyn myös yhtä hyvin hoitamaan velvoitteeni pankille kuin työntekijäni. Näin sitä ei kuitenkaan pankissa ja yhteiskunnassa nähdä.

    Mitä tulee suoraan yrittäjän sosiaaliturvaan, niin se on täyttä hulluutta miten on mahdollista samaan aikaan paasata eduskuntasalissa että yrityksiä, vientiä ja menestystarinoita tarvitaan lisää, mutta niille ketkä tätä lähtevät tarjoamaan on epäonnistumisen sattuessa luvassa yhteiskunnassa lähes roiston status. Hattua pitää nostaa yrittäjille sillä epäonnistuminen voi olla todella helvetillinen loppuelämän pamaus. Eniten korpeaa se tekopyhyys jota tällä hetkellä paasataan. Tarvitaan yrittäjiä, mutta ei tehdä konkreettisia toimenpiteitä heidän avuksi. Ihan yksinkertaisesti; miten on edes mahdollista nyky Suomen tasa-arvo yhteiskunnassa kohdella ihmisiä näin eriarvoisesti kuin nyt sosiaaliturvan kanssa? Eikö sen pitäisi jo olla vähintään rikollista?

    Jos esim. Tätä kautta joku foorumi aukeaa yrittäjyyskoulutukseen, niin olen ilolla mukana koutsaamassa. Saa soittaa☺

  • Nyt kun tulee entistä itäbokinmaista halpatyövoimaa, parhaimmillaan 2.90€/h.
    Millä uusi yrittäjä lähtee kilpailemaan yritysten kanssa joilla on 20 orjaa töissä.
    Ei mitään mahdollisuutta yksinään tai kahdestaan.
    Sitten on vielä pakkotyöllistetyt ilmaistyövoima.
    Jotkut saavat vielä yritystukia?

  • Hienoja ideoita ja kannustimia yrittäjyyteen. Myös useissa keskusteluissa ehdotettu hyviä uusia toimenpiteitä.
    Tässä omia ehdotuksiani:
    Yrittäjyyskasvatusta lukioihin opetussuunnitelmaan sisällytettynä. Paikallisen sopimisen mahdollisuus. Työntekijöitä mukaan yritysten hallituksiin (työntekijän kuuleminen). Aktiivinen maahanmuuttajien erityisosaamisen selvittäminen (siellä on mukana korkeakoulutettuja ja muita koulutettuja osaajia).Viron mallin tutkiminen (mitä sieltä voisi siirtää Suomeen?). Alvin nosto. Yrittäjän ensimmäistä vuotta pitäisi verotuksella ja työvoimapoliittisilla päätöksillä helpottaa. Mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi menettämättä mahdollisuutta ansiosidonnaiseen korvaukseen. Yrittäjyyteen johtavia opintoja lisättävä keskiasteen koulutuksessa laajasti Suomessa. Lainsäädännön hitaus estää joidenkin uusien liiketoimintojen /ideoiden käytäntöönpanon (esim. uusia ekologisia keksintöjä syntyy koko ajan energiataloudessa ja ne joutuvat odottamaan lainmuutoksia)- miten sitä voisi nopeuttaa..?
    Koulujen, työelämän ja poliittisten päättäjien yhteistyötä lisättävä: pulaa on esim koodareista ja tekijöitä palvelumuotoiluun pitäisi saada lisää. Koulutustarjonta ei kohtaa työelämän tarpeita.
    Opinto- ohjaukseen lisättävä tietoa yrittäjyydestä ja resursseja.
    Suuri sukupolvenvaihdos yritysmaailmassa tapahtuu ihan pian, löytyykö yrityksille jatkajia?Mitä sille pitäisi tehdä?

  • Ehdottomasti kannatan kohtaa 2. Yrittäjän uuden alun helpottaminen. Ulosotossa on paljon henkilöitä, jotka ovat tehneet virheen, siitä ei pitäisi heti lätkäistä kahdenkymmenenvuoden velkavankeutta. Rangaistakoon niitä, jotka tehtailevat konkursseja mutta ”ensikertalainen” pääsisi sakoilla. Ulosotossa on paljon potentiaalisia tekijöitä, jos he vain saisivat mahdollisuuden. Toinen kannattamani pointti on kohta 3. Yrittäjien sosiaaliturva. Pitää olla joustava sosiaaliturvajärjestelmä, ilman hurjia paperi- ja todistussulkeisia.

  • Hei
    kyllä yrityksen ja yrittämisen alkutaival olisi tuettava, jotta yrittäjä ei heti palaisi loppuun.

  • Muilta osin nuo ovat hienoja ja varmasti tarpeellisia uudistuksia, paitsi tuo konkurssiin ajautunut yrittäjä. Pahimmassa tapauksessa yritysksella ei alunperinkään ole ollut mahdollisuutta pysyä omin voimin toiminnassa ilman eriasteisia tukia. Konkurssin jälkeen velkoja ja muita asioita järjestellään valtion rahoittamina toisinssanoen veronmaksajien kustannuksella, niin se ei todellakaan ole oikein. Tässä yhteydessä on vaarana, että sellaiset sarjakonkursseihin syyllistyvät henkilöt käärivät rahaa taskuihinsa valtion kustannuksella ja se pitäisi pystyä estämään täydellisesti. Mielestäni valtion ei millään muotoa pitäisi olla vastuuta eikä velvollisuutta verovaroin siivota konkurssipesiä.

  • Alv 24 % on korkea kun ajatellaan pienyrittäjää terveydenhoitoalalla. Alv:n voisi nostaa vaikka portaittain tietyn tulorajan mukaan.

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät kommentit

Arkistot

Kategoriat

Pysy kuulolla

Olemme aktiivisia monessa kanavassa, tule seuraamme ja jatka keskustelua omissa kanavissasi kanssamme.