fbpx

Vihdoinkin Suomi, jossa jokaisesta pidetään huolta!

Liike Nytin tiekarttatyö jatkuu ja seuraavaksi äänestämme huolenpidon toimenpiteistä. Liike Nyt haluaa Suomen, jossa voi luottaa huomiseen ja jossa kukaan ei jää yksin. Esittelemme toimenpiteet, joista vaikuttajamme äänestävät kaksi Liike Nytin tiekarttaan. Nämä kaksi ovat asioita, joita Liike Nyt lähtee viemään eteenpäin.

Tutustu alla lueteltuihin toimenpiteisiin ja äänestä perjantaina 11.1.2019 aukeavassa äänestyksessä. Äänestysaikaa on sunnuntaihin 13.1.2019 asti. Äänestääksesi sinun tulee liittyä Liikkeen vaikuttajaksi ennen äänestyksen aukeamista.

1.Toisen asteen koulutus

Maksuton opiskelu toiselle asteelle. Perusopetuksen oppivelvollisuusikä nostetaan 19 ikävuoteen. Jokainen nuori tulisi kouluttaa peruskoulun jälkeen. Tavoitteena on, että jokainen suorittaa toisen asteen tutkinnon. 

2. Perhevapaa-uudistus maaliin

Lasten vanhemmille annetaan vapauksia päättää siitä kumpi jää kotiin lapsen kanssa ja samalla mahdollistetaan, että kummallakin on siihen yhtäläinen mahdollisuus.

3. Toteutetaan lasten- ja nuorten harrastustakuu

Kehitetään toimintamalleja, jotka turvaavat lapsille ja nuorille yhdenvertaiset ja laadukkaat harrastamismahdollisuudet. Osa lapsista ja nuorista on vaarassa jäädä harrastusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Harrastukset tukevat omien kykyjen löytämistä, toimijuutta ja taitojen ja valmiuksien kehittymistä sekä osallisuutta.

4. Luodaan elinikäisen oppimisen kulttuuri

Kehitetään rakenteita niin että, jokaisella on mahdollisuus uudelleenkouluttautumiseen ja lisäkoulutukseen elämän eri vaiheissa. 

5. Vahvistetaan jokaisen mielenterveysosaamista

Mielenterveysosaaminen osaksi lasten ja nuorten kasvatus –ja opetustyötä, luottamusesimieskoulutusta ja kotouttamiskoulutusta.

6. Vanhusten hoiva

Lisätään hoitohenkilökuntaa kotihoitoon, palvelutaloihin sekä tehostettuun palveluasumiseen. Tuodaan enemmän vaihtoehtoisia kuntouttavia hoitoja (terapeuttisia menetelmiä ja niiden toteuttajia) palvelutaloon. Suositaan ennaltaehkäisevää psykofyysistä toimintaa. Parannetaan palveluiden laatua uutta teknologiaa hyödyntäen.

7. Pakolaiskiintiö

Kansainvälistä suojelua tulisi ensisijaisesti tarjota kaikista epätoivoisemmassa asemassa oleville henkilöille, jotka ovat kriisialueilla ja pakolaisleireillä. 

Pakolaiskiintiötä voidaan nostaa, mikäli EU:ssa saadaan päätös yhteisestä turvapaikkapolitiikasta, jonka tavoitteena on EU:n ulkorajojen turvaaminen ja turvapaikkahakemusten käsittely EU:n rajojen ulkopuolella. 

8. Kehitysyhteistyön määrärahojen kasvattaminen

Kehitysyhteistyön määrärahojen porrastettu lisääminen kohti 0,7% BKT tavoitetta, johon myös Suomi on jo sitoutunut. Pääpaino tulee olla ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen rahoituksessa. Kansalaisjärjestöjen toiminta ja autonomia tulee turvata riittävällä rahoituksella. 

9. Muu, mikä_____________

  • Jokainen kohta on tärkeä, mutta jos vain 2 saa mainita, panostaisin tulevaisuuteen, lapsiin. Kohdat 1 ja 3.
    Osa näistä ehdotuksista pitäisi olla ihmisoikeuskysymyksiä ja niitä pitäisi kunnioittaa automaattisesti. Vanhukset, elinikäinen oppiminen, perhevapaat ja pakolaiskiintiöt.

    • Hyvä. Lastensuojelun keskusliitto on tärkeä kanava lapsen äänelle. Siellä on hyvät sivut ja nyt esim etusivulla otsikko- anna ääni lapselle. Siinä voi testata tietonsa ja ottaa luettavaksi kaikki se tieto, mikä lapsista on.. Luvut ovat melko järkyttäviä- myös sosiaalityöntekijöiden työtehtäviä tarkastellessa. Syrjäytyneitä lapsia on tilastollisesti tällä hetkellä yli 65 000.

    • Typerä juttu, että tällainen julkaistaan 11.1. ja äänesysaikaa on vain 13.1. asti.

      • Hei Otto,
        Kiitos viestistä.
        Äänestysaikaa on pidennetty 16.1 saakka.

        /Karoliina

  • Samaa sontaa vaan eri tuutista, ei vakuuta ainakaan minua ( kok jäsen 20v eronnut 2015 ) sama linja jatkuu eli kansa köyhtyy köyhtymistään.

  • Vanhusten asema ei parane kotihoitoa lisäämällä. Vanhuksen tulisi halutessaan päästä palvelutaloon asumaan palveluiden äärelle. Suuri osa vanhuksista ovat pakotettuja olemaan kotihoidossa koska muuta vaihtoehtoa ei ole tarjolla. Moni heistä haluaisi asua palvelutalossa, jossa erilaiset palvelut ovat saatavilla ja etenkin koska siellä on muita ihmisiä. Vanhusten yksinäisyys ajaa heidät masennukseen ja jotkut epätoivoisiin tekoihinkin. Enkä ymmärrä sitäkään miksi voi tulla halvemmaksi hoitaa jokainen vanhus omassa kodissaan kuin että heidät hoidettaisiin yhdessä, heidän tarpeisiinsa suunnitellussa, rakennuksessa.
    Lisäksi toivon, että jos eduskunnassa on nyt Liike Nyt:n kannattajia että, nämä äänestäisivät ehdolla olevaa sote-ratkaisua vastaan. Suomella ei yksinkertaisesti rahat riitä tähän.

    • Hoidan vanhuksia palvelutalossa ja hlökuntaa tarvittaisiin ehdottomasti lisää. Olen ollut myös kotihoidossa ja sinnekin tarvitaan tuplamäärä hlökuntaa. MUTTA vain siksi, että omaiset eivät hoida omiaan. Tiedän, että kaikilla ei ole omaisia, mutta minun mielestäni palvelutalot olisivat VAIN heille.
      Tarvitaan keino, jolla omaiset hoitaisivat omansa itse omissa kodeissaan.
      Vaikka hoidan muiden mummot ja papat niin kuin omani, niin omiani en silti päästäisi palelutaloon, saati jättäisi kotihoidon vastuulle. Hoitajat eivät voi koskaan tuntea hoidettaviaan niin, että hoito olisi yksilöllistä eikä heillä ole aikaakaan. Eikä voi tietää miten hlökemiatkaan toimii.

      Kultuuriin muutos… ”..vanhukset ei kuulu vanhainkotiin..”, laulaa Pave Maijanenkin.

      • Henkilökuntaan tarvitaan varmastikin lisää. Mutta läheltä seuranneena omaisena toivoisin myös kiinnitettävvän huomiota tekemisen laatuun. Tavoitetilan pitäisi ehdottomasti olla, että hoitaja tuntee hoidettavansa ja toimii siten, kun hän toivoo tulevansa hoidetuksi.
        Pitää myös ottaa huomioon, että kaikilla ei ole omia lapsia tai muita läheisiä lähellä, jotka voisivat ottaa vastuuta hoidosta.
        Kodinomainen vanhainkoti tai yhteisö olisi varmastimiellyttävämpi asuinpaikka kuin oma koti sitten, kun ei enää ilman apua pysty yksin asumaan.

    • Hei Sinikka, Liike Nytillä on vaihtoehtoinen Sote malli.

      Olen seurannut vanhusten hoitoa nyt aktiivisesti monta kuukautta ja jutellut monien ihmisten kanssa aiheesta. Olen myös lukenut geriatri Sirkka-Liisa Kivelän ja Sari Vaapion uskomattoman hyvän kirjan aiheesta, ”Vanhana tänään” ( 2011). Siellä olevat tutkimukset ja havainnot vanhushoidosta voin allekirjoittaa täydellisesti.- ” Kohtaavatko tiedot, suositukset ja arkipäivän kokemukset toisensa ikääntyneiden ja vanhusten hoidossa ja palveluissa” .

      Oma havaintoni on sama kuin useat kirjassa mainitut laiminlyönnit: vanhusten aliravitsemus, ruuan huono laatu, suun hoito vajavaista, hygieniasta ja puhtaudesta on vaikea pitää huolta (dementoinen kotona asuva ihminen ei pysty siitä aina huolehtimaan), laitoshoidossa suihku on kerran viikossa, uni ja nukkuminen hoidetaan lääkityksellä, kuntoutusta ja ulkoilua liian vähän, jos ollenkaan. Lääkitystä ei riittävästi seurata, niiden yhteisvaikutuksia, ja lääkitystä on liikaa.

      Lääkitys korvaa vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Olen kirjoittanut aiheesta Senioriliikkeen lehteen (ilm 15.2.2019) vaihtoehtoisten hoitomuotojen puolesta. Fysiatrien, tanssi-ja liikuntaterapeuttien, musiikkiterapeuttien, yhteisötaiteilijoiden, psykofyysisen kuntoutuksen ja uusien teknologisten keksintöjen lisäämisestä vanhusten hoivaan liiallisen lääkityksen sijaan. Useat tekijät toimivat yrittäjinä. Rahoitusta voi hakea säätiöiltä, rahastoista, EU rahastoista ja kunnilta. Valtio voisi osallistua rahoitukseen myös.

      Ensin tehdään pilottimalleja. Sitä kautta uusia toimintamalleja saisi vakiinnutettua käytäntöön. Olen ymmärtänyt, että myös palvelutaloissa kannatetaan tällaisia toimenpiteitä. Uudet osaajat ja teknologia auttaisi myös varsinaisen hoitohenkilökunnan jaksamiseen ja työhyvinvointiin.

      Gerontologi Marja Jylhä kirjoittaa Aamulehdessä yleisönosastossa (2017) ”Iäkäs muistisairas ihminen ei muista eikä jaksa syödä ilman syöttäjää, Hoitajat eivät tätä ehdi tehdä, koska heitä on liian vähän. — Ture Tervaskannot 90 + tutkimuksemme kertoo, että hoitopaikoissa eivät ole siellä turhaan, he todellakin tarvitseva hoitoa, mutta moni ympärivuorokautista hoitoa tarvitseva ja toivova joutuu vastoin tahtoaan asumaan kotona.Useat heistä eivät kykene kunnolla liikkumaan edes sisällä ja usealla heillä on dementia. Kotihoidon lyhyet käynnit eivät millään voi eikä ehdi heitä auttamaan. Toiset voisivat asua kotona, jos kotihoito ehtisi auttaa enemmän. — vIimeisinä elinvuosinaan suurin osa pitkään eläneistä (yhä useampi suomalainen elää 85 tai 95 vuotiaaksi) tarvitsisi hoivaa ja apua. Sekä kotihoitoa että ympärivuorokautista hoitoa enemmän ja sen on oltava parempaa”.

      Lisää siis tekijöitä vanhushoivaan- sekä kotiin että hoitolaitoksiin.
      Olen nähnyt miten tiukilla hoitohenkilökunta on. Liian vähäinen henkilömäärä aiheuttaa myös sen, että henkilökunnalla on aikaa ja jaksamista vain syöttämiseen, lääkitsemiseen ja aamu,- ja iltatoimiin. Henkilömäärä ja sen jaksaminen on myös potilasturvallisuus kysymys.

      Palvelutalopaikkoja lisää. Hoivapalvelun hinta kohdilleen (joissakin yksityisissä taloissa kuukausihinta voi olla 600o euroa?) Hoitohenkilökuntaa lisää ja eri alan osaajia vanhushoivaan. Hollannin muistipuisto on hyvä esimerkki, miten muistisairautta voidaan hoitaa toisin menetelmin.

      Äitini sai aivoverenvuodon ja hänet on nyt kahden kuntoutusvaiheen (kaksi sairaalaa)jälkeen sijoitettu muistisairaiden ryhmäkotiin? Olen saanut monien vaiheiden kautta tietää että Tampereella ei ole erikseen AVH potilaille omaa yksikköä?!! Tervejärkinen äitini elää muistisairaiden ryhmäkodissa suljetun oven takana????? Äitini kysyy toistuvasti, milloin hön pääsee pois. Yritän hoitaa asiaa kevään 2019 aikana.

      Minä olen hoitanut äitini yksityistä kuntoutusta 11 kuukautta ja vaatinut lähetteen myös kotihoito kuntoutukseen, Olen myös tarkistanut lääkitystä koko ajan ja saanut sen pysymään minimissä. Esim olen saanut turhat kipu ja mielialalääkkeet pois, kun niitä oli turhaan määrätty. (Äitini ei kyennyt mm. puhe harjoituksiin)

      Viikottainen tuntimääräni on välillä ollut 30 t /vk äitini asioita, terapiaa ym asioita hoitaessa. Olen vienyt äitiäni kulttuuriharrastuksiin ryhmäkodin ulkopuolelle, jossa harrastusmahdollisuuksia on,- hoitohenkilökunnalle ei ovesta ulos vieminen onnistu.

      Liialllinen ja väärä lääkitys aiheuttaa vanhuksille sekavuustiloja ja kaatumisia, jotka kaikki eivät edes tule ilmi.

      • Olen yrittänyt kirjoittaa sinulle vastausta ja kiitos asiantuntevasta kirjoituksestasi, mutta aina katkeaa…Sasmoja kokemuksia lähiomaisen hoidosta jo kahdessa palvelutalossa, vaihtaa ei enää kannattane tyyli sama, Rahat kelpaa mutta mitään ei asukas saa vastineeksi. Omaisia aliarvioidaan ja väheksytään…he kyllä teitävät mikä asukkaan parhaaksi! Vanhusten koti- ja palveluhoito täysin kuralla! Toivon että Liike Ny saisi parannusta aikaan, koska kukaan muu ei näytä välittävän!

    • Olen samaa mieltä. Hyvin toimivia, kodinomaisia hoitokoteja tulisi olla lisää. Nykyään liian sairaita vanhuksia ”hoidetaan” kotona – ilman riittävää huolenpitoa.

  • Kohteliaimmin ja varmistuksena, kohtaan 9. Muu, mikä_______ ehdotan tiekarttaan seuraavaa.

    Kun henkilö sairastuu tai vammautuu pitkäkestoisesti ja pahimmillaan pysyvästi, niin hänet ohjataan ja pidetään ”Saattaen vaihdettava” – toimintamallissa.

    https://suomi2017.files.wordpress.com/2017/12/saattaen-vaihdettava-toimintamalli_a6-kooste_pitkc3a4_suomi-2017.jpg

    Näin toimien vakuutuslääkäreihin ja vakuutusoikeuteen liittyvät ongelmat saadaan nopeasti hallintaan.

    Samalla vakuutus- ja eläkeyhtiöt saadaan pois yhteiskunnan kukkaroilta sekä vastaamaan lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueista, niin kuin heidän lakien ja sopimusten kuuluukin tehdä.

  • Ehdotukseksi kohtaan 9. ”Muu” : On se että ketään ei huolenpidon ja yleisen perus ja sosiaaliturvan osalta joudu perustuslain tasa-arvoisuus /yhdenvertaisuus periaatteen mukaan eriarvoiseen asemaan.

    Suomessa yksinasuvat ovat sosiaaliturvan ja huolenpidon osalta aivan eriarvoisessa asemassa. Parisuhteessa elävät saavat yleensä suuren määrää erilaisia palveluita ja sosiaalietuuksia ilman, että tuloja ja varallisuutta otetaan huomioon. Yksinasuva sosiaaliturvan heikon tason takia useasti tarvitsee toimeentulotukea, jolloin kaikki tulot ja omaisuuskin otetaan huomioon eli useasti voi joutua myymään mm. auton ja sijoitukset tappiolla saadakseen sitten joskus myöhemmin ehkä toimeentulotukea.

    Yksinasuva monesti tippuu digiyhteiskunnan ulkopuolelle, koska sosiaaliturvan taso on liian pieni digivestointien tekemiseen kun laitteet hajoaa tai vanheneen palveluiden käytön osalta. Työttömien sinkkujen on myös hyvin vaikeata kilpailla työpaikoista ilman tietokonetta, nettiliittymää ja autoa. Yksinasuvien eriarvoinen kohtelu sosiaaliturvan osalta on eräs merkittävä syy sinkkujen syrjääntymiselle sekä sinkkuväestön ns. poliittiseen ja ideologiseen radikalisoitumiseen.

    • Mä näen Raimon ehdotuksessa kannatettavan ajatuksen. Yksinelävät maksavat yksin samat kiinteät kulut minkä kaksin eläjät. Joku epäreiluus asiassa on, mutta en tiedä millä sen ratkaista. En haluaisi kannustaa sinkkuuteenkaan.

      • RE:Kati Näsi 11.1.2019 20.53
        Ratkaisua on että yksinasuvien toimeentulotuen perusosa nostetaan .Tämä voitaisiin rahoittaa sillä että kaikki sosiaaliturva ja etuudet myönnetään samalla perusteella kuin toimeentulotukea saaville yksinasuville eli perustuen todelliseen tarpeeseen.

    • Ainakin pitäisi poistaa lainsäädännöstä sinkkuja syrjivät pykälät. Esim. jos parisuhteessa oleva lähtee yli 100 km:n päähän toiselle paikkakunnalle töihin ja vuokraa sieltä kakkosasunnon, hän saa verovähennyksiä, mutta sinkku ei saa. Ei ainakaan edistä työvoiman liikkuvuuttaa.

  • Yksi ratkaiseva ongelma on opintojen jo liiallinenkin valinnan vapaus. Ihmisiä (nuoria) ei juurikaan kannusteta tai opasteta hankkiutumaan ns. suorittavan portaan tehtäviin, vaan korkeakoulutusta glorifioidaan ja kannustetaan korkeaan koulutukseen. Niinpä pätevistä ja kätevistä putkimiehistä, sähkömiehistä ja putkimiehistä on huutava pula, ja joudutaan turvautumaan ns. halpatuontiin mm. itä-Euroopasta. Sama glorifiointi ja itsensä ylistäminen näkyy siinäkin, että mikään ei saisi maksaa mitään ns. suorittavassa portaassa, ja jopa työehtosopimusten mukainen peruspalkka on työnantajille liiallinen kustannus. Sitä vastoin ekonomeja, diplomi-insinöörejä ja erialojen tohtoreita on työmarkkinoilla niin paljon että päät kolisevat yhteen. Kouluttautuminen ja kouluttaminen ovat siis vinouttaneet työmarkkinoita tavalla joka jarruttaa kansantaloutemme ja yhteiskuntamme kehittymistä. Samalla ns. alimman koulutustason osaamista katoaa, koska kokeneita ja osaavia duunareita potkitaan pellolle pelkästään tuloslaskelmaa ja tasetta katsomalla, ja pelkän hintansa takia.

    • Sitä vastoin esimerkiksi Saksassa mm. käsityöammatteja arvostetaan ja niihin jopa kannustetaan, niinpä saksassa osaava ammattimies, vaikkapa puuseppä tai autonasentaja voi hyvinkin päästä samoihin tai parempiin ansioihin kuin ns. korkeakoulutettu esimiehensä. Suomessa tätä ei missään tapauksessa tultaisi sallimaan eliitiksi itseänsä nimittävän ”yläluokan”, toimesta vaan yliopisto tutkinnon ja ”kalliin” (opiskelijalle ilmaisen) koulutuksen katsotaan automaattisesti oikeuttavan huomattavasti parempaan asemaan ja tulotasoon kuin ns. perusduunarilla. Esimerkiksi rakennusalalta muistetaan vielä 1960- ja 1970-luvulta aikoja, jolloin työmaan korkeapalkkaisin ei suinkaan ollut työnjohtaja tai insinööri, vaan ammattinsa osaava muurari tai sisustuspuuseppä. Miksei tällaista asiansa osaavia ammattilaisia enää haluta yhteiskunnassamme arvostaa?? Tunnetaan jopa tapauksia joissa koulut käynyt rakennusmestari tai insinööri tienasi paremmin vaikkapa lattialiipparina tai muurarina, kuin ns. koulutuksensa mukaisissa hommissa, ja ko. töitä tehtiin halulla. Nykyään taas jo työhönottovaiheessa usein epäillään ettei korkeasti koulutettu tule viihtymään ns. duunarihommissa, ja jätetään kenties siitä syystä kokonaan työllistämättä. Onko yhteiskunnassamme oikeasti halua työllistää, vai pelkästään halua nöyryyttää?

      • Kannan samaa huolta ammattiosaamisesta ja osaamisen arvostamisesta kuin Rakentaja sinäkin. Minusta pitäisi nyt todella pohtia esimerkiksi rakentamisen huonoa tasoa. Tätä väitettä tukekoon vaikka uutisissa olleet muutamien koulujen romahtaneet sisäkatot ja upouudet kosteusvauriokoulut. Auttaisiko ammattikoulutuksen muuttaminen enemmän mestari-kisällityyliseksi? Se on todettu toimivaksi malliksi jossakin päin Keski-Eurooppaa. Minusta on pelottavaa ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta katastrofaalista jos ammattiosaamisen taso laskee. Jos putkia joutuu kaivelemaan koko ajan maasta, tai saa pelätä katon tippuvan niskaan uusissa rakennuksissa, tai lipputangon kaatuvan. En esimerkiksi haluaisi kuulla osaamattomuusvirheistä lentokonemekaniikassa. Kun tekniikka toimii se on huomaamatonta, mutta kun se ei enää toimi, olemme pulassa. Tälle on tehtävä jotain ja pian.

      • Vaikuttaa siltä, että rakentaja ei nyt ole ihan ajantasalla asioista. Monikin putkimies ja muu alan ammattilainen tienaa duunissaan enemmän kuin insinööri. Varsinkin aloittelevien inssien palkat ei päätä huimaa. Siinä olet oikeassa, että osaajista on pulaa ja siistä syystä palkatkin nousee kun kysyntä ja tarjonta määrittää hinnan.

  • Nyt on niin paljon hyviä aiheita, että heti pohdin, montako vaihtoehtoa voi valita?

  • Normien purku ja vapaan markkinatalouden edistäminen pitäisi saada LiikeNyt agendalle (kohtaan 9 ) Kokoomusta voi pitää tässä näissä asioissa patavanhoillisina , turmeltuneena omien etupiirien suojelijana ja kehityksen jarruna. Esim. kokoomuksen harjoittama apteekkarimonopolin suojelu on sukua Putinin ja oligarkkien symbioosille! Fy fan. Kokoomuksella on ollut näytön paikka Sipilän hallituksessa mutta saavutukset jäivät vaatimattomaksi. Kauppojen aukioloaikojen vapauttamisestakin voi sulan antaa kepulle ja Sipilälle. Itsensätyöllistäjien

    Muita asioita:Alv raja pitää nostaa 30000 euroon – asia joka antaisi uutta buustia kansantalouteen ja yrittäjyyteen. Perintö- ja lahjavero on suurin este sukupolven vaihdoksille . Tämä on syy miksi yritykset mieluummin muutetaan rahaksi kuin siirrtetään seuraavalle sukupolvelle. Metsiä ei ole mahdollista lahjoittaa seuraavalle sukupolvelle koska lahjaverojen maksaminen vaatisi lahjansaajalta pankkilainaa eikä pankit välttämättä ole halukkaita rahoittamaan verojen maksua.

  • Kehitysyhteistyö määrärahoja en kasvattaisi vaan suuntaisin senkin rahan tänne kotimaan tarpeisiin. Toisin sanoen keskitettäisiin rahat ensisijaisesti siihen, että saisimme ruokajonot poistettua, vanhustenhuollon ja mielenterveyden ongelmat korjattua. Tämän jälkeen sitten voitaisiin taas antaa muille.

  • Hyvä lista, vaikea valita vain kaksi. Koulukiusaamiseen tulee kiinnittää huomiota ja samalla kisällitoiminto kunniaan. Työn kautta oppiminen kiinnostaa nuoria enemmän kuin luokassa istuminen.

  • Hei.
    Koska kaikissa toimenpiteissä on mielestäni hyvää ja parhaiden valinta on vaikeaa, kerron hieman omia mietteitäni jokaisesta.
    1. Toisen asteen koulutus: Maksuton opiskelu toisella asteella antaa kaikille tasapuolisen mahdollisuuden kouluttautua peruskoulun jälkeen, mikä voi osaltaan helpottaa nuorten syrjäytymistä. Tässä kohtaa tulisi kuitenkin varmistaa myös, että koulutuksen laatu on riittävällä tasolla. Tällä hetkellä esimerkiksi joissain ammattikouluissa on tiettyjä koulutusaloja, esimerkiksi nuorin siskoni puualalla, joissa ei ole riittävästi opettajia, joten opiskelijoilla ei ole juurikaan opetusta. Ilman opetusta opiskelijat kuluttavat aikaansa kotona tai kaupungilla, jolloin osaaminen ei kehity riittävälle tasolle, töihin pääsy valmistumisen jälkeen on todella vaikeaa ja syrjäytymisvaara suuri. Mielestäni tällaisista koulutuspaikoista on nuorille enemmän haittaa kuin hyötyä.
    2. Perhevapaa-uudistus maaliin: Edistäisi sukupuolten välistä tasa-arvoa, joten olisi erittäin hyvä saada tämä lopulta tehtyä.
    3. Toteutetaan lasten- ja nuorten harrastustakuu: Edistäisi lasten tasavertaisuutta ja voisi auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä.
    4. Luodaan elinikäisen oppimisen kulttuuri: Työelämä muuttuu, työtehtävät muuttuvat. Tämä olisi tarpeen ja voisi osaltaan auttaa työttömyyteen.
    5. Vahvistetaan jokaisen mielenterveysosaamista: Mielenterveyden ongelmat ovat aivan liian yleisiä ja niihin pitäisi ehdottomasti puuttua kaikin mahdollisin keinoin. Nuorten mielenterveyden parantaminen myös auttaa nuoria pääsemään työelämään, vähentää syrjäytymistä ja täten auttaa myös valtion taloutta sekä työllisyystavoitetta.
    6. Vanhusten hoiva: Tähän omakohtaisena esimerkkinä haluan nostaa syksyllä edesmenneen mummoni tilanteen. Hän sai muutamia vuosia sitten aivoverenvuodon ja joutui hoivakotiin. Kunnan tarjoama hoito oli huonoa ja mummo taantui täysin, hänen mielestään jatkuvasti oli yö. Omaiset saivat lopulta mummolle paikan yksityisestä hoivakodista, jonka jälkeen mummo heräsi takaisin elämään ja sai toisen mahdollisuuden, kunnes viime syksynä keuhkokuume lopulta vei hänet. Hieman mummon poismenon jälkeen tämä yksityinen hoivakoti, joka oli tarjonnut todella hyvää huolenpitoa, joutui lopettamaan toimintansa kunnan päätöksen seurauksena.
    Vanhukset tarvitsevat ja ansaitsevat muutakin huolenpitoa kuin syöttämistä ja pesemistä. Vanhuksille tulee antaa mahdollisuus toimintaan ja henkilökuntaa tulisi olla riittävästi, jotta heillä on aikaa vanhuksille ja henkilökunta ei kuormitu liikaa.
    7. Pakolaiskiintiö: Kansainvälistä suojelua tulisi tarjota nimenomaan kaikista epätoivoisemmassa asemassa oleville henkilöille. Toivoisin todella, että turvapaikkahakemukset ja hakijoiden taustat käsiteltäisi EU:n ulkopuolella, jolloin kielteisen päätöksen saaneilla ei olisi mahdollisuutta jäädä luvatta EU:hun. Turvapaikkajärjestelmän tulisi olla luotettava ja tarjota apua sitä tarvitseville. Järjestelmän väärinkäytön tulisi olla mahdollisimman vaikeaa, väärien tietojen antamisesta tulisi antaa sanktioita ja EU:n alueelle ei saisi voida tulla kuka tahansa rajalle kävelevä tai muuten tulija. Köyhissä oloissa eläville valtion tarjoama sosiaaliturva on varmasti houkuttelevaa, ymmärrettävästi, mutta hyvinvointiyhteiskuntamme ei kestä kaikkien auttamista. Keskitytään auttamaan pahimmassa hädässä olevia eikä tueta ihmisten salakuljetusta.
    8. Kehitysyhteistyön määrärahojen kasvattaminen: Mielestäni valtion varoja tulisi käyttää ensin suomalaisten asioiden parantamiseen ja vasta sen jälkeen ulkomaille MUTTA ilmastonmuutos on globaali ongelma ja sen torjuminen on huomattavasti tehokkaampaa siellä, missä päästöjä syntyy enemmän. Päästöjen vähennyksen yhteydessä puhutaan aina prosenteista, jolloin pienistä päästöistä suurikin prosentti voi olla vähemmän kuin pieni prosentti suurista päästöistä. Tämän vuoksi ilmastonmuutoksen hillitseminen luotettavien kansalaisjärjestöjen avulla voisi saada aikaan hyviä tuloksia, kunhan voidaan olla varmoja, että rahat menevät oikeaan tarkoitukseen.

  • Kohta 3 on perheiden hyvinvoinnin ja tasa-arvon kannalta tärkeä. Kaikille lapsille tulisi taata ainakin monipuolinen liikuntaharrastus, se vaikuttaa terveyteen koko loppuiäksi, sillä liikemuisti on paras muisti ja liikunnallinen elämäntapa on tutkitusti hyödyksi, mm. oppimiseen. Olisikohan upeaa jos perheet voisivat iltaisin valmistaa yhdessä ruokaa ja ruokailla rauhassa yhdessä sen sijaan että lapsia kuskailtaisiin harrastuksiin autoilla ympäri kaupunkia? (Mihin ei tietenkään kaikilla perheillä olisi edes mahdollisuuksia.) Tähän olisi ratkaisu: Harrastuspaikat ja – mahdollisuudet tuotaisiin kouluille ja koulujen viereen heti koulupäivän jälkeen alkaviksi ja jopa kiinteäksi osaksi koulupäivää. Olisi palkattava ammattivalmentajia sillä vanhempien vapaaehtoistöinä tähän aikaan päivästä tapahtuva ohjaaminen ei onnistuisi. Tämä (amerikkalainen) malli mahdollistaisi mm. rauhallisemmat perheillat ja vähentäisi myös hiilidioksidipäästöjä kun ylimääräiset autokuljetukset vähenisivät. Jos omaa suosikkiharrastustoimintaa ei omalla koululla järjestetä, niin eri koulujen välillä voisi kiertää bussikuljetuksia. Liikkumisen monipuolisuudesta pidettäisin huolta lajien sisällä.

  • Osallistava oppisopimuksen kaltainen koulutussopimus, jossa ammattiopintojen alkuvaiheessa opintotuki turvaisi opiskelijan toimeentulon, voisi olla ratkaisu sekä nuorisotyöttömyyteen, työvoimapulaan, että oppisopimuspaikkojen vähyyteen.
    Yrittäjälle koulutussopimus olisi pienempi riski kuin oppisopimus, kun palkkaa ei alkuvaiheessa tarvitsisi osaamattomalle oppijalle maksaa.

  • Vanhuksilla mahdollisuus saada perheenomaisia hoitopaikkoja, jossa he voisivat olla mukana jokapäiväisessä toiminnassa ja tuntea itsensä osaksi sen hetkistä ” kotia”, itsemääräämisoikeus tulisi säilyttää mahd. Pitkään koskien omia tottumuksia esim.nukkumaanmenosta

    • Näin pitäisi olla.
      Lisäksi näkisin, että kun asukkaiden toimintakyvyn ylläpito ja terveenä pysyminen sekä käytettävien lääkkeiden minimointi otettaisiin mittareihin mukaan, nämä yksiköt olisivat kokonaiskuvassa myös kustannustehokkaita.

  • Nuorten yrittäjyys pitäisi saada helpommaksi, siihen pitäisi kannustaa ja alkuun kunnon tuki nuorelle yrittäjälle. Yritykset voisi sitoutua ostamaan alihankintana nuorten palveluja, sen sijaan, että nuoret on tuolla vuokrafirmoissa ja organisaatiot käärii rahaa välistä. Omat poikani ovat nuorena lähteneet yrittäjiksi, kaikki elättää itsensä hyvin. Nuori yrittäjä on kuitenkin kokematon ja kaatuu usein vaikeuksiin hoitaa käytännön asioita, veroja, ym. Mielestäni olisi viisasta, että nuori yrittäjä saa ns.kummiyrityksen koulutus vaiheeseen, joka katsoo ja tukee, että yrittäjä pääsee alkuun, oppii markkinointia, toimitusta, palvelua, vapaa – ajan ja työn yhteensovittamista, sekä järkevää rahan käyttöä. Onko kummiyritys sitten ns, työllistämistuen tyyppinen, sen voi kehittää helposti.
    Sosiaalityöhön pikaisesti resursseja. Jos ei tukea saada niin, kymmenen vuoden päästä meillä on jälleen iso ongelma ja lasku näistä ongelmista tulee vielä maksuun. Lastensuojeluun nyt resursseja, koulutusta ja todelliseen ongelmaan puuttumista. 70 000 lapsen tilanne on korjattava, muuten määrä tuplaantuu lähivuosina ja tilanteiden korjaaminen vaatii organisaatioita, jotka maksaa paljon. Pahinta on, että syrjäytyminen on epä inhimillistä.

  • Harrastustakuu on mielestäni kuntien asia ja näihin muihin asiakokonaisuuksiin verrattuna pieni. Tänä päivänä on suuri joukko digipelaajia, jotka eivät lähde harrastuksiin vaikka maksettaisi.

    Vaikuttavammalta kuulostaisi mielenterveystiedon opettaminen. Lapselle ja nuorelle enemmän tietoa elämän kehityskriiseistä, itsetutkiskelusta ja erilaisista temperamenteista ja persoonan kehittymisestä. Näin oppii itse tiedostamaan mitkä asiat vaikuttavat mielen hyvinvointiin ja ennalta ehkäisemään mielen sairauksien syntymisen.

  • Yrittäjien perusturva, koulutustuet, sosiaaliturva… uuvuttava ja monimutkainen viidakko joka jättää aina jonkun ulkopuolelle ja synnyttää ylimääräistä byrokratiaa.

    Tarvitsemme riittävän perustulon ja oikeuden tehdä työtä, kukin omien, kulloistenkin resurssien mukaan.

    Tässä minun ehdotukseni numeroksi 9:

    https://blogit.kansalainen.fi/perustulo-hyvinvoinnin-perusedellytys/

  • Jos 2 pitäisi valita, sanoisin 4 ja 9, yrittämisen riskien minimointi. Tärkeänä kolmosena nro 6.

    Tänään ei voida tietää, mille on tarve 20.vuoden kuluttua, joten ammatin vaihtamisen pitäisi olla sujuvaa.

    Vanhusten huolto on retuperällä ja tämän hetkinen tilanne kuormittaa myös työntekijöitä. Säästöjä syntyy jo sairaslomien vähentymisenä.

    9: pidän tärkeänä, että yrittäjyydestä pitää tehdä riskittömämpää ja yritystuet tulisi kohdistaa pieniin, aloittaviin yrityksiin, joilla tulevaisuudessa saadaan Suomi nousuun.

  • Toisen asteen koulutuksen laatuun on panostettava – ja asialla on on oikea kiire! Ammattikoulujen taso on repaleista, viikkotunteja muutama, pientä oppimäärää venytetään kolmeksi vuodeksi ja varsinaisen ammattiin opettamisen hoitavat yrittäjät työssäoppimisjaksoilla ilman palkkaa kun opettavat nuoria, jotka tekevät töitä ilman palkaa. Palkkaa saa opettajat ja koulun työntekijät.

    Lastensuojelun laatu: Naisvaltainen ala, liikaa asiakkaita ja tilanteet rumia ja rajuja. Laitoksien toimintaa ei ehditä valvomaan ja sijaisvanhempien oikeudet on rajattu niin ettei ole enää mitään jäljellä. Silti perhesijoitukset pitäisi olla etusijalla koska se on edullista ja hyvää – mutta sijaisvanhemmista pulaa. Työ on todella raskasta, varsinkin ilman oikeuksia. Panostetaan hyvään sijaisvanhemmuuteen.

  • Lentokonehankinnat pitää puolittaa
    puoli laivuetta riittää, kuten 70 luvulla

    säästyvä raha autoveron alennukseen ja maavoimien vahvistamiseen ja koulutukseen

    lisäksi neuvoteltava miljardikorvaukset Eu:lta Suomen hiilinielusta

    TÄLLÄ rahalla tunnin rata pika vauhtia työn alle

  • Ihan mukavia ajatuksia, osa turhia, osa tarpeellisia, mutta millä ne maksetaan?

    1.Maksuton opiskelu toiselle asteelle. HYVÄ! Perusopetuksen oppivelvollisuusikä nostetaan 19 ikävuoteen. HUONO. Kaikki ohjailu ja pakko kuuluu totalitääriseen järjestelmään. Rahoitus mahtuu budjettiin.
    2. Perhevapaa-uudistus maaliin
    Lasten vanhemmille annetaan vapauksia päättää siitä kumpi jää kotiin lapsen kanssa ja samalla mahdollistetaan, että kummallakin on siihen yhtäläinen mahdollisuus. HYVÄ, jos ei ole pakkoa. Ei lisää veronmaksajan kustannuksia.
    3. Toteutetaan lasten- ja nuorten harrastustakuu
    Kehitetään toimintamalleja, jotka turvaavat lapsille ja nuorille yhdenvertaiset ja laadukkaat harrastamismahdollisuudet. HYVÄ. Rahoitus saadaan, kun STEVA:n avustukset poistetaan huijari yhdistyksiltä, jotka käytävät avustukset omien palkkojen maksamiseen.
    4. Luodaan elinikäisen oppimisen kulttuuri
    Kehitetään rakenteita niin että, jokaisella on mahdollisuus uudelleenkouluttautumiseen ja lisäkoulutukseen elämän eri vaiheissa. HYVÄ, ei tule lisäkustannuksia valtiolle.
    5. Vahvistetaan jokaisen mielenterveysosaamista. HYVÄ/HUONO. Mielenvikaisten ei kannattaisi hankkia lapsia, niin ongelmat ei periydy.
    6. Vanhusten hoiva. Lisätään hoitohenkilökuntaa kotihoitoon HUONO. Mistä rahat? Meillä ei ole varaa maksaa jokaiselle henkilölle ympärivuorokautista hoitajaa. Vanhuksia hoidetaan nykyisin aivan riittävän hyvin. Kyllä omaisillakin pitää olla joku vastuu. Molemmat vanhempani haudanneena, olen hyvin tyytyväinen heidän saamaansa hoitoon. Asia voitaisiin ratkaista sallimalla 200€/kk Filippiini-hoitajien tuominen Suomeen. Jokaisella olisi vara palkata sellainen.
    7. Pakolaiskiintiö. Pakolaiskiintiötä voidaan nostaa, HUONO. Emme tarvitse pakolaisia. Vaan työperäisiä pohjois-eurooppalaisia maahanmuuttajia, kuten venäläisiä, eestiläisiä jne.
    8. Kehitysyhteistyön määrärahojen kasvattaminen.
    HUONO. Kehitysyhteistyö on suuri huijaus. Rahat menevät organisaation henkilökunnan palkkoihin, ei kohteisiin. Meidän pienen Suomen ei tarvitse elättää koko maailmaa.

  • mitenkäs suomalaiset asunnottomat ja vähävaraiset …?

    • Suomi on juuri hyvinvointivaltio vähävaraisille, pummeille ja muille nettosaajille, mutta pahoinvointivaltio keski- ja suurituloisille. Suomessa henkilö, joka ei koko elämänsä aikana tee töitä voi saada ilmaisen luxusvuokraasunnon, jota työssäkäyvä ei pysty ostamaan. Jokainen saa asunnon, kun maksaa vuokransa ja ei häiriköi eli ryyppää ja narkkaa. Kuinka kauan me nettomaksajat ollaan valmiita kustantamaan nettosaajalaiskureiden luxuselämä?

  • Tavoitteet ovat hyvät ja niitä kohti! Rahoitus ja soveltaminen ei ole helppoa, mutta tavoitteita ei tule sen vuoksi madaltaa. Kohtaan 6 kommentoisin: uusi teknologia tulisi määritellä tarkemmin. Se on muutoin ok, mutta hoitajarobotit ja puhuvat ruoka-automaatit eivät ole.

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät kommentit

Arkistot

Kategoriat

Pysy kuulolla

Olemme aktiivisia monessa kanavassa, tule seuraamme ja jatka keskustelua omissa kanavissasi kanssamme.