fbpx

Päätöksentekoalue – tavallisilta ihmisiltä pääsy kielletty

Demokratian tila on huolestuttava. Suomalainen kokee osallistuvansa poliittiseen päätöksentekoon parhaiten kaupassa valitsemalla tuotteita ostoskärryyn. Suomalaisista 42 prosenttia vaikuttaa politiikkaan etupäässä omien kulutustottumustensa kautta, selviää edellisten eduskuntavaalien jälkeen tehdystä Kansalaisosallistuminen Suomessa -tutkimuksesta.

Median mielestä demokratia on tylsää. Julkkikset kiinnostavat enemmän kuin kansanvalta. Politiikan uutisointi ruokkii sitä harhaluuloa, että julkisuus pätevöittää ihmisen poliittiseen päätöksentekoon. On tutkittu, että politiikasta kiinnostumaton ihminen äänestää mielellään julkkisehdokasta. Tämä ei ole terveen kansanvallan kannalta järkevää. Mielestäni iso uutinen on se, että Liike Nyt pyrkii saamaan eduskuntaan meitä tavallisia ihmisiä. Tavisten potentiaalista päättäjäpaikoille otsikoi vain osa mediasta, kuten Hufvudstadsbladet: Liike Nyt satsar på att köra fram ”vanliga människor”.

Käytännössä eduskuntavaaleissa äänestäminen on ainoa kansandemokratian keino. Äänestysaktiivisuus ja luottamus eduskuntaa kohtaan on huonontunut entisestään. Demokratia ei toimi, jos vain pieni osa kansasta äänestää. Silloin vaaleilla valitut kansanedustajat ajavat liian pienen joukon etuja. Toinen lain tuntema kansalaisdemokratian keino ovat kansanäänestykset. Neuvoa antavia kansanäänestyksiä on järjestetty Suomessa vain kaksi: 30-luvulla kieltolaista ja 90-luvulla EU:sta. Suomalaisten mielestä kirkko on lainsäädäntövaltaa käyttävää eduskuntaa luotettavampi. Tämä kuvaa ihmisten uskoa kansanvaltaan.

Erilaiset adressit ja kansalaisaloitteet ovat nykydemokratiassa paras muoto, jolla me tavalliset ihmiset voimme vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon vaalien välillä. Nyt vaalikauden pian päättyessä meitä taviksia kuitenkin taas närästää, sillä allekirjoitetut aloitteet ovat menneet hukkaan.  On huonoa demokratiaa, että kansalaisaloitteet eivät säily seuraavaan vaalikauteen, vaan ne raukeavat seuraavan viiden kuukauden sisällä. Eduskunta ei ehdi käsittelemään nyt jonossa olevia aloitteita, sillä kansanedustajat elävät jo tulevia eduskuntavaaleja ja lainsäädäntötyö hoidetaan siinä sivussa.

Vain 10 prosenttia ihmisistä on osallistunut jonkin poliittisen puolueen toimintaan vaaleja edeltäneen neljän vuoden aikana. Vaikka suurin osa ihmisistä ei enää usko puoluepolitiikkaan, suhteellisen vaalitavan ansiosta Suomessa äänestetään aina etupäässä jotain puoluetta. Puolueethan eivät kerro hallitusohjelmaansa etukäteen, vaan äänestäjät ostavat sian säkissä. Tietylle ehdokkaalle annettu ääni ei takaa tämän pääsyä eduskuntaan, vaan ääni saattaa nostaa päättäjäpaikalle aivan erilaisia asioita edustavan puoluetoverin.

Eduskunnassa käytävä täysistuntoteatteri, suljetut valiokuntakäsittelyt tai puolueiden ryhmäkokoukset eivät osallista ihmisiä, jotka ovat muilla elämän osa-alueilla jo tottuneet hakemaan ja saamaan tietoa reaaliaikaisesti digimuodossa. Nykypolitiikkaa tehdään 100 vuotta vanhalla tavalla. Puolueet on perustettu aikana, jolloin ihmisiä ei tavoitettu vielä edes TV:n kautta, vaan oli järjestäydyttävä jalkatyöhön. Uskallan väittää, että poliittinen päätöksenteko on yhteiskunnassamme ainoa osa-alue, josta ei vielä ole saatavilla faktoihin pohjautuvaa tietoa, sillä sitä ei kukaan tuota tai jaa. Uutisointi ja puolueiden edustajien jakama tieto on hatarapohjaista ja aatteellisesti värittynyttä. Virkamiehet eivät kommentoi käsillä olevia päätösasioita, eivätkä niiden nopeasti muuttuvaa tilaa monesti ymmärrä edes päättäjät itse.

Kansandemokratialla on silti toivoa. Ihmisten palo ja halu vaikuttaa ei ole sammunut. Vaikka puolueet eivät kiinnosta, 27 prosenttia suomalaisista on osallistunut jonkun järjestön toimintaan ja tuplamäärä voisi ajatella osallistuvansa. Tulevaisuutta ei rakenneta pienen eliitin voimin, vaan yhteiseen hyvää tähtäävillä päätöksillä.

On kunnia olla ehdolla eduskuntaan Liike Nytin eri alojen ammattilaisista koostuvassa tavisseurassa. Me tavalliset suomalaiset ihmiset olemme koulutettuja työtä pelkäämättömiä ihmisiä, joista monella on paremmat valmiudet edustaa kansaa kuin julkisuudessa pelkän julkisuuden takia viihtyvillä henkilöillä. Tavalliset ihmiset ovat pätevimpiä päättämään tavallisten ihmisten asioista.

Liike Nyt on puolueisiin sitoutumaton kansanliike, jonka vaikuttajaverkostossa on nyt noin 12 000 suomalaista. Paikalliset some-ryhmät keräävät jatkuvasti uusia jäseniä. Liikkeen tarkoitus on uudistaa poliittista päätöksentekoa niin, että meitä jokaista koskevista asioista päätetään yhdessä ja päätökset pohjautuvat tutkittuun tietoon. Liike Nytin on perustanut seitsemän ihmistä, joista osa on julkkiksia ja osa taviksia.

Mirita Saxberg
Liike Nyt -eduskuntaryhmän pääsihteeri

  • Hyvin kiteytetty! Juuri tämän vuoksi lähdin ehdokkaaksi ja haluan osaltani edistää muutosta poliittisessa päätöksenteossa.

  • Esitin kysymyksen e-maililla, sain vastauksen että viesti vastaan otettu sen jälkeen ei ole kuulunut mitään. Kysymys koski Fryckmannin yhteyksiä liike nyt asioihin

    • Hei

      Peter Fryckmanilla ei ole mitään tekemistä Liike Nytin kanssa.

      Ystävällisesti,
      Sarian

  • Aika hyvää argumentointia ja vielä kun tuohon ottaa huomioon millaiseen suorademokratiaan nykytekniikalla oikeasti pystyttäisiin, niin ”tuottavuus loikka” olisi melkolailla ilmeinen verattuna nykyiseen päätöksen tekoon.

  • Hyviä pointteja, Mirita Saxberg!

    Toisaalla oli kirjoitettu työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta.
    Koska tavikset maksavat ay-jäsenmaksunsa jo kerran verotetuista ansiotuloistaan, on tämä vähennysoikeus säilytettävä. Työnanatjapuolella on varaa maksaa veronsa, ainakin isoilla EK:n jäsenyrityksillä.

  • Mirita hyvä,

    Liike-Nyt:in vankkumattomana kannattajana – ja olemassa olevan demokraattisen vitsin halveksujana – kysyn yhden asian ihan erikseen kirjoitettuna:

    ”Luen kirjoituksestasi paljon kritiikkiä mutta en yhtään ratkaisua. Mikä on meidän ratkaisuehdotuksemme asiaan?”. Oma käsitykseni on, että Liike.Nyt ei itsessään tietenkään ole ratkaisu mihinkään, kuten varmasti tiedätkin / tiedämmekin, vaan mahdollisesti voimakas väline/vipu kohti paremmin toimivaa demokratiaa.

    Toivoisin itse, että emme tuhlaisi tätä ainutlaatuista mahdollisuutta suomalaisen demokratian korjaamiseen siihen, että keskittyisimme 200 vuotta vanhoista arvoista ja toimintatavoista kumpuavan typerän ja naurettavan järjestelmän sättimiseen tai turhaan ja tarpeettomaan ”vastustajan” lyömiseen. Miksi haluaisimme lyödä kuollutta hevosta?

    Se hevonen ei koskaan tule nousemaan ja voittamaan.

    Tämä mahtava monimuotoinen alueemme ja kaikki täällä vaikuttavat (ja tulevat) kulttuurit ovat meidän kaikkien isänmaamme. Jokaisella täällä on oikeutuksensa sille rakkaudelle jota tuntee meitä kaikkia ja tätä maata kohtaan. Oikea/vasen/liberaali/konservatiivi… yhdentekevää. Tämä on meidän kaikkien yhtä.

    Tätä maata ei ole jaettu puoluepoliittisesti, vaikkakin olemassa oleva establishment haluaisi ehkä näin sanoa.

    Me kaiketi Liike.Nyt:issä haluamme olla muuta. Ollaan sitä yhdessä. Ei vastakkain asettelemalla.

    Jätetään se niille jotka eivät osaa ajatella. Me osaamme, eikö niin?

    Yst. terveisin,
    V

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät kommentit

Arkistot

Kategoriat

Pysy kuulolla

Olemme aktiivisia monessa kanavassa, tule seuraamme ja jatka keskustelua omissa kanavissasi kanssamme.