fbpx

Tiekarttatyön asialistalla käsitellään seuraavaksi Eurooppaa ja kansainvälisyyttä

Liike Nyt uskoo, että monenvälinen yhteistyö on ehdoton edellytys monimutkaisten globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. Tässä työssä Suomen ensisijainen viitekehys on Euroopan Unioni.

Euroopan Unionin merkitys eurooppalaisen rauhan takaajana ja globaalina vallankäyttäjänä on kiistaton, muttei ongelmaton. Näitä poliittisia haasteita ratkotaan yhteistyöllä ja osallistumalla. Suomen kaltaisen pienen maan on omalta osaltaan suojeltava ja kehitettävä sääntöperustaista maailmanjärjestystä, sillä Suomen etu voidaan turvata vain osallistumalla päätöksentekoon kansainvälisillä foorumeilla.

Ohessa esitys toimenpiteistä, joista käydään ensin keskustelua ja tämän jälkeen vaikuttajamme äänestävät kaksi toimenpidettä Liike Nytin tiekarttaan. Nämä kaksi eniten ääniä saanutta toimenpidettä ovat ne, joita Liike Nyt lähtee viemään eteenpäin.

  1. Demokratia, laki, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojaaminen

Euroopan Unionin jäsenmaat ovat sitoutuneet kunnioittamaan niin sanottuja Kööpenhaminan kriteerejä, joita ovat demokratia, laki, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojaaminen. Näiden eurooppalaisten arvojen puolustaminen vaatii oikeusvaltiokehityksen edesauttamista ympäri Eurooppaa. Euroopan Unionin ja Suomen sen jäsenenä on otettava tiukempi suhtautuminen niihin jäsenmaihin, jotka eivät kunnioita allekirjoittamiaan periaatteita. Tiukempi periaatteiden puolustaminen on mahdollista EU:n ministerineuvoston määräenemmistöisiä päätöksiä lisäämällä, erityisesti EU:n budjettia koskevissa kysymyksissä. Näin rahavirtojen avulla voidaan asettaa painetta niille jäsenmaille, jotka kyseenalaistavat eurooppalaisia arvoja.

2. Vaikuttavampaa ulkopolitiikkaa

Suomen on panostettava enemmän läsnäoloonsa ja vaikuttavuuteensa kansainvälisissä oganisaatioissa. Tämä tarkoittaa erityisesti Suomelle tärkeimpien kansainvälisten organisaatioiden, kuten YK:n, EU:n ja Maailman kauppajärjestön legitimiteetin ja toimintamahdollisuuksien puolustamista, sekä järjestöjen kehittämistä vastaamaan muuttuneisiin haasteisiin. Ulkopoliittisen profiilin nosto ja painoarvon kasvattaminen vaatii rahoituksen lisäämistä ulkopolitiikan tekemiseen sekä alan tutkimukseen.

3. Ihmisoikeuksia koskeva yritysvastuulaki

Suomeen tulisi saada ihmisoikeuksia koskeva yritysvastuulaki, joka velvoittaa yritykset välttämään ja vähentämään toimintansa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia. Tällainen laki on jo voimassa monessa maassa, kuten esimerkiksi Ranskassa ja Sveitsissä.

Kehittyvissä maissa tapahtuva tuotanto, jossa poljetaan tuotantokustannuksia ja työntekijöiden oikeuksia, heikentää samalla suomalaisen työn kilpailukykyä ja vaikeuttaa vastuullisesti toimivien yritysten asemaa markkinoilla.

Yritysvastuulain tarkoituksena ei ole, että yksittäinen yritys pystyisi hallitsemaan kaikki ihmisoikeuksiin liittyvät riskit, vaan yritykset velvoitetaan riittävään huolellisuuteen. Huolellisuusvelvoite tarkoittaa sitä, että yrityksillä on asetettu prosessit toimintansa kielteisten ihmisoikeusvaikutusten tunnistamiseksi, välttämiseksi ja vähentämiseksi.

4.  Työperäinen maahanmuutto

Suomeen suuntautuvaa työperäistä maahanmuuttoa tulee hallita sen yhteiskunnalle tuoman kokonaisedun näkökulmasta. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän koulutettua ja osaavaa työvoimaa.

Koulutetun ja osaavan työvoiman saamiseksi Suomessa tulee tehdä uudistuksia työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Paikallisen sopimisen lisääminen, englanninkielen hyväksyminen työkieleksi, englanninkielisten julkisten palveluiden lisääminen ja työlupien saannin nopeuttaminen ovat esimerkkejä tarvittavista uudistuksista.

Matalapalkka-aloja pääsääntöisesti koskevaa työvoiman saatavuusharkintaa ei tule poistaa. Ruotsi on ainoana länsimaana poistanut saatavuusharkinnan ja negatiivisten ilmiöiden myötä haluaa nyt palauttaa sen. Suomessa on suuri määrä työttömiä, jotka pitäisi kannustinloukkuja purkamalla saada työllistymään. Saatavuusharkinta joustaa jo nykyisen lainsäädännön alla alue- ja alakohtaisesti.

5. EU:n ulkopoliittista päätöksentekokykyä on suoraviivaistettava

Euroopan Unionin ulkopoliittista toimintakykyä lamaannuttavat vaatimukset yksimielisistä päätöksistä. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehostamiseksi ja toimintakyvyn varmistamiseksi EU:n tulisi käyttää unionin ulkosuhteita koskevissa kysymyksissä useammin määräenemmistöpäätösmenettelyä. Aktiivisemmin ja painokkaammin kansainvälisessä politiikassa toimiva EU on Suomen etu, erityisesti nyt kun suurvaltapoliittiset suhteet ovat muutoksessa. EU:n jäsenenä Suomi on kokoaan suurempi, myös maailmanpolitiikassa.

6. Suomen roolia kokoaan suurempana rauhanrakentajana on kehitettävä ja rahoitus turvattava

Suomi on osaltaan sitoutunut kantamaan vastuuta kestävän kehityksen Agenda2030 tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakaampi ja turvallisempi maailma on myös Suomen sisäisen turvallisuuden näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää. Suomen kansainvälisesti tunnustettu osaaminen rauhanrakennuksessa on tärkeä osa kansallista ulkopoliittista toimintakykyämme. Rahanrakennuksen rahoitus on varmistettava pitkäjänteisen työn mahdollistamiseksi, ja etsittävä uusia lisärahoituksen mahdollistavia malleja aktiivisesti.

7. EU:n päätöksentekoa on demokratisoitava

EU kärsii tällä hetkellä demokratiavajeesta, ja sen koetaan olevan kaukana eurooppalaisista. Jotta mielenkiintoa eurooppa-asioita kohtaan voidaan lisätä, on myös kansalaisten tunnetta mahdollisuuksistaan vaikuttaa EU-tasolla parannettava. Esimerkkejä mahdollisista järjestelmätason muutoksista ovat europarlamentin aloiteoikeus ja kärkiehdokas menettely.

Kärkiehdokasjärjestelmässä EU-maiden johtajien sijasta eurooppalaiset poliittiset puolueet ja vaaliliitot valitsevat omat ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi ennen vaaleja. Tämän on katsottu lisäävän avoimuutta, edistävän eurooppalaista demokratiaa, ja lisäävän Euroopan komission legitimiteettiä.

Europarlamentin aloiteoikeus taas tarkoittaa sitä, että myös kansalaisten valitsemat europarlamentaarikot voivat tehdä lakialoitteita Euroopan Unionissa. Tällä hetkellä aloiteoikeus on yksinomaan komissiolla, jonka jäseniä ei valita vaaleilla.

8.  Euroopan unionin yhteinen turvapaikkajärjestelmä

Euroopan unionin tulee luoda yhteinen kansainvälisen suojelun järjestelmä, joka tähtää hallittuun humanitaariseen maahanmuuttoon. Euroopan rajat on turvattava, ja turvapaikkahakemukset on käsiteltävä raja-alueilla sijaitsevissa käsittelykeskuksissa. Pääpaino on kuitenkin asetettava kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen suoraan konflikti- ja kriisialueilta. Kaikkien EU -maiden tulisi ottaa suhteutettuna väkilukuun tietty minimimäärä pakolaisia vuodessa.

Vapaa liikkuvuus Schengen -jäsenmaiden alueella perustuu vahvasti siihen, että maahantulo jäsenmaiden alueelle on hallittua. Vapaa liikkuvuus EU -maiden välillä on yksi Euroopan integraation kulmakivistä. Mikäli jäsenmaiden kesken ei saada tässä asiassa päätöstä, on todennäköistä, että jäsenmaiden välille palautuisi sisärajavalvonta. Tämä olisi merkittävä askel taaksepäin Euroopassa.

9.  Tiiviimpi turvallisuusyhteistyö

EU:n perussopimukset mahdollistavat halukkaille nopeamman etenemisen tiiviimpään yhteistyöhön tietyillä osa-alueilla. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyö on yksi tällainen osa-alue, jossa Suomen on vaikutettava aktiivisesti EU:n puolustusyhteistyön vahvistamiseksi.

On Suomen edun mukaista kehittää rakenteellista puolustusyhteistyötä, ja edistää jäsenmaiden sitoumuksia keskinäiseen avunantoon, hybridiuhkien torjuntaan, kriisinsietokykyyn ja huoltovarmuuteen liittyen. Tiiviimpää turvallisuusyhteistyötä tarvitaan myös terrorismin torjumiseksi, sekä ulkorajojen ja lähialueiden turvaamiseksi. Suomen tulee kannattaa EU:n turvallisuusneuvoston perustamista, jossa jäsenmailla olisi kiertävä puheenjohtajuus.

10. Finanssipoliittisten sääntöjen uudelleenneuvottelu

Euroalueen taloudet kehittyvät eri tahtiin, ja paikallisesti tarvittavat taloudelliset ohjauskeinot eroavat alueiden välillä suuresti. Nykyiset finanssipolitiikan kriteerit ovat osoittautuneet tehottomiksi euroalueen taloudellisesti kestävän kehityksen takaamiseksi, eikä nykyisiä ehtoja noudateta. Siksi sääntelyä tulee purkaa, ja jäsenmaiden on neuvoteltava uudet finanssipolitiikan reunaehdot. Näihin sovittuihin kriteereihin on sitouduttava, niitä on valvottava ja näiden yhteisesti sovittujen pelisääntöjen rikkomisesta on rankaistava tehokkaammin.

11. Yritysverotuksen yhtenäistäminen Euroopan unionin maiden välillä

Euroopan unionin jäsenmaille on säädettävä vähimmäissuuruinen yhteisöveroaste. Tämänhetkinen EU -maiden välillä tapahtuva verokilpailu on kestämätöntä. Yritykset pystyvät aggressiivisella verosuunnittelulla välttämään verojen maksun siinä maassa, jossa lisäarvo on tehty ja verotus tulisi tällöin toteuttaa. Vähimmäisyhteisöveroasteen säätäminen yritysverotuksen yhtenäistämiseksi tekisi kilpailusta reilumpaa ja vähentäisi mahdollisuuksia aggressiiviseen verosuunnitteluun EU:n sisällä.

12. Joku muu, mikä?

  • Yksi kysymys askarruttaa.
    Liittovaltio vai itsenäisten valtioiden liitto.

  • Suomen uskottavalle puolustukselle on välttämätöntä tiivistynyt EU:n puolustusyhteistyö.

  • Kartassa on muutama melko päällekkäinen kohta, kuten kohdat 5 ja 7. Kuitenkin yksi asia sieltä puuttuu ja se on ilmastonmuutoksen torjuminen. Ilmastonmuutos saadaan torjuttua vain vahvalla kansainvälisellä yhteistyöllä, jolloin EU on oikea väylä hoitaa ilmastonmuutosta yhteisesti Euroopan maiden kesken samoin säännöin. Ilmastonmuutosta on paljon järkevämpää lähestyä EU-tasolla kuin kansallisella tasolla.

  • Suomi on hävinnyt enemmän kuin voittanut vapaasta liikkuvuudesta jäsenmaiden välillä. Sen voi todeta kun käy suomalaisessa vankilassa.

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät kommentit

Arkistot

Kategoriat

Pysy kuulolla

Olemme aktiivisia monessa kanavassa, tule seuraamme ja jatka keskustelua omissa kanavissasi kanssamme.