fbpx

Vihdoinkin Suomi, jossa harjoitetaan reilua markkinataloutta

Tiekarttatyö jatkuu, ja keskustelun aiheena ja äänestyksessä ovat markkinatalouden toimenpiteet. Liike Nyt uskoo markkinatalouteen, joka toimii reilujen sääntöjen varassa. Markkinatalous on luonut vaurautta ja kehitystä niin Suomessa kuin maailmalla. Samalla se on kuitenkin aiheuttanut mm. suuria varallisuuseroja ja ympäristöongelmia. Toimivan yhteiskunnan näkökulmasta markkinatalous tarvitsee sekä tilaa toimia vapaasti että reilua sääntelyä. 

Ohessa esitys toimenpiteistä, joista käydään ensin keskustelua ja tämän jälkeen vaikuttajamme äänestävät kaksi toimenpidettä Liike Nytin tiekarttaan. Nämä kaksi eniten ääniä saanutta toimenpidettä ovat ne, joita Liike Nyt lähtee viemään eteenpäin. 

1. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen

Työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta on luovuttava. Valtiovarainministeriön arvion mukaan verovähennysoikeuden poistaminen lisäisi valtion verotuloja vuonna 2019 noin 205 miljoonalla eurolla. Jäsenmaksujen verovähennysoikeus on työmarkkinajärjestöjen erityisoikeus, jota muilla yhdistyksillä ei ole. Varakkaiden liittojen tulee myös maksaa veroja.

2. Yritystukijärjestelmän uudistaminen

Kohdennetaan yritystuet pk-yritysten kasvun, uudistumisen ja kilpailukyvyn edistämiseen, ja tuetaan eri aloilla tapahtuvaa muutosta kohti ympäristö- ja ilmastoystävällistä toimintaa. Suomessa valtio maksaa yritystukia laskentatavasta riippuen n. 4 miljardia tai jopa 8-9 miljardia euroa vuodessa. Ekonomistit ovat lähestulkoon yksimielisiä siitä, että yritystuista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesselvityksessä yritystuista todetaan, että vain noin kymmenen prosenttia tuista on taloutta uudistavia. Lisäksi, Suomessa arvioidaan olevan ympäristölle haitallisia tukia lähes kolmen miljardin edestä.

3. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen

Helpotetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista alentamalla yrittäjän maksamia työnantajamaksuja. Suomalaisista yrittäjistä 65% on yksinyrittäjiä, joka tarkoittaa lähes 180 000 yritystä. Yksi kolmesta suurimmasta syystä ensimmäisen työntekijän palkkaamisen esteenä on yrittäjien mukaan työvoimakustannukset. Yli 70% yksinyrittäjistä tavoittelee Suomen Yrittäjien vuonna 2016 tekemän kyselyn mukaan kasvua. Tämä tarkoittaa, että työvoimakustannuksia alentamalla voitaisiin luoda edellytykset merkittävälle työllistymiskehitykselle, ja sitä kautta yritysten ja talouden kasvulle.

4. Halvempaa asumista

Kevennetään kaavoittamiseen sekä siihen liittyviin muihin investointeihin sekä palveluihin asetettuja vaatimuksia. Kaavoitusjärjestelmää pitää kehittää ja yleiskaavojen pitäisi olla nykyistä yleispiirteisempiä. Asumisen hintoja saadaan laskettua lisärakentamisella ja lisäämällä tonttitarjontaa. Tutkimusten mukaan kaavavarannon suuruudella tai pienuudella on oleellinen merkitys toteutuvan asuntotuotannon kannalta.

5. Verovaroin maksettujen puoluetukien asteittainen alentaminen

Vuonna 2018 rekisteröityjen puolueiden omaan vaikuttamiseen ja viestintään maksettiin valtioneuvoston myöntämiä puoluetukia lähes 30 miljoonaa euroa. Tukia on leikattava, ja luoda näin eri poliittisille liikkeille tasapuoliset mahdollisuudet poliittiseen osallistumiseen.

Puolueiden varainhankintaa hoitavien säätiöiden ja tukiyhdistysten pitäisi lain mukaan olla rekisteröintivelvollisia PRH:lle, mutta todellisuudessa tätä puoluelakiin vuonna 2010 tehtyä uudistusta ei noudateta. Valtiontalouden tarkastusviraston raportissa v. 2018 todetaan, että vuonna 2017 ”tarkastuksissa tuli esille useita tapauksia, joissa tuen saaja ei ollut aina tehnyt ajantasaisia ilmoituksia kaikesta saamastaan tuesta”.
Tarkastuksessa havaittiin myös edellisten tarkastusten tavoin, ettei puoluerahoituksesta ole mahdollista saada luotettavaa kokonaiskuvaa johtuen tavoista, joilla puolueet ja niiden lähiyhteisöt menojaan ja tulojaan kirjanpitoon kirjaavat.

6. Nopeat ja laajat junayhteydet

Rakennetaan nopeat ja toimivat tunnin junayhteydet Helsingin ja Turun sekä Helsingin ja Tampereen välille. Yhdistämällä kasvukeskukset toisiinsa ja niiden väliset radan varren kaupungit kasvukeskuksiin, luodaan laajemmat työssäkäyntialueet, helpotetaan pääsyä kasvukeskusten palvelujen piiriin ja rakennetaan näin ollen merkittäviä edellytyksiä talouden kasvulle ja kehitykselle.

7. Eläkerahastojen tuottavuuden kasvattaminen

Muutetaan eläkerahastojen nykysääntelyä, hyväksymällä rahastoille maltillisesti korkeampi riskinotto ja tehostetaan järjestelmää, jotta tulot kasvaisivat. Tutkimuksen mukaan maltillisella riskitason nostolla ja järjestelmää tehostamalla voitaisiin rahastojen tuotto-odotuksia kasvattaa 1-2% vuodessa. Tämä tarkoittaisi nykytilanteessa 2-4 miljardin euron lisätuottoa. Tällöin voitaisiin esimerkiksi harkita alempien eläkkeiden nostamista ilman työeläkemaksujen kasvattamista.

8. Ansiotuloverotuksesta kohti kulutuksen verottamista

Muutetaan verotuksen painopistettä ansiotuloverotuksesta kohti kulutuksen verottamista. Yhteiskunnassamme tarvitaan rakenteellinen muutos, jossa verotuksen painopistettä tulee ilmaston ja ympäristön suojelemiseksi siirtää kohti kulutusta. Varmistetaan kuitenkin, että ruoan ja peruselintarvikkeiden verotusta ei lähdetä nostamaan, niin että vähävaraiset ja lapsiperheet olisivat pääasiallisia kärsijöitä.

9. Ei-luonnollisten monopolien purkaminen

Markkinoiden toimintaa häiritsevät ei-luonnolliset monopolit on purettava. Esimerkiksi apteekkilupien tarveharkinnasta on luovuttava kilpailun avaamiseksi. Monopoleja ei tule purkaa, silloin kun niiden erityisasema yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta on perusteltavissa

10. Muu mikä?

  • Ehdottomasti 1vaihtoehto, eli työmakkinayhteisöjen verokohtelu, eli poisto!!!!!!!!

  • Niin hyviä asioita edistettäväksi. Ihan kuin itse olisin ehdottanut😉

  • Myös Kojamon yleishyödyllinen toiminta verotuksen piiriin. Myös säätiöiden varallisuutta mahdollisesti tarkasteltava verotuksen piiriin. Mikäli ei Ay-liike hyväksy saavutettuna etuna asuntovuokrayhtiön verotusta, niin on poistettava asumistuet näissä asuvilta henkilöiltä.

  • Myös luonnollisten monopolien asemaa pitää tarkastella ettei pääse syntymään väärinkäytöksiä kuten sähköverkossa on käynyt.

  • Pienistä yrityksistä kasvaa usein isoja yrityksiä, kohdat 2 ja 3

  • Vaihtoehto 2 taitaa tuottaa suurimman taloudellisen vaikutuksen.

  • 1 ja 4 erityisala matka. 7 ei riskinottoa lisääviä tekoja eläketuotto sijoituksiin. Kaikki muut kannatuksen arvoisia kunhan vähän lisäselvityksiä

  • Huh tulipa vaikea äänestys, kun kaksi pitää valita. Asuntojen, varsinkin vuokra-asuntojen hinnat pitäisi saada laskuun, kyllä ihmisten pitäisi pystyä ansiotuloillaan kevyesti maksamaan vuokrat ilman että pittää tukea siihen hakea. siellä on kupla joka pitäisi puhkaista. Puoluetuista pitäisi luopua mielestäni kokonaan, tällä tasavertainen mahdollisuus kaikille. Kätevä toimintamalli kun verorahoilla vaikutetaan kansan valintoihin….ja kyllä verotuksen pitäisi olla tasavertaista niin ensimmäinen työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyoikeuden poistaminen ajaa edelle. sekin raha vanhushoitoon mieluummin kuntasektorille korvamerkittynä.

  • BKT pitäisi nousta vähintään 3 % /vuosi ja samalla julkinen talous pitäisi olla + 5 %. Näiden saavuttaminen vaatii suuria muutoksia. Ehdotetut toimet ovat oikeansuuntaisia mutta useimmat vaikutukseltaan Mitättömiä. Voiton hankkimisesta on julkisuudessa tehty suurin piirtein rikos vaikka hyvinvointivaltio voidaan rahoittaa vain jonkun hankkimalla voitolla. Siksi rakenteiden muuttamisen tarkoitus täytyy olla voitollisen toiminnan mahdollistaminen. Veroaste on liian korkea sekä tuloveroissa että kulutuksessa. Veropohjaa on mahdollista kasvattaa pääomatuloista. Ansiotuloveron yläraja pitäisi laskea 60 %:sta 48:an siten että maksetut palkat ja eläkkeet eivät muutu. Autovero ja diesel vero pitäisi poistaa. Valtion pitäisi lakata maksamasta maanviljelijöiden eläkkeitä ja lomittajien palkkoja. Kahdenvälinen kehitysapu pitäisi lopettaa. Eläkeyhtiöiden ja säätiöiden pääomatulot verolle. Valtio ei saa tukea voittoa tuottamattomia yrityksiä ja elinkeinoja. Jos halutaan tehdä toimia joilla päästään alussa mainittuihin tavoitteisiin kannattaisi lisäksi kysäistä neuvoa esim. Sixten Korkmannilta, Vesa Vihriältä ja Björn Wahlroosilta.

  • 2 ja 7, nousee minun mielestäni valtion talouden kannalta tärkeimmiksi.

  • Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen

    Jäsenmaksut ovat osa järjestyneen sopimusjärjestelmän ylläpitämistä. Kokemukseni (35 v.) pk-yritysjohtajana on osoittanut, että asioista sopiminen järestyneen henkilöstön kanssa on selkeää, sääntömääräistä ja tehokasta sekä ennen kaikkea ongelmia ehkäisevää verrattuna järjestäytymättömään henkilöstöön. Erityisesti tämä tulee esiin niin yrityksen sisäisten kuin ulkoistenkin kriisitilanteiden kohdalla.

    Yritystukijärjestelmän uudistaminen

    Tätä järjestelmää tulee ehdottomasti uudistaa ja kohdentaa uudistumista ja elinkeinorakenteen monipuolistamista edistävään toimintaan. Omien tutkimusteni perusteella täytyy kuitenkin sanoa, että tukea pk-yrityksillekään ei pidä myöntää kattavasti vaan edellä mainittujen kriteerien mukaan. Tuki tulee liittää kasvu- ja/tai kehittämissuunnitelmaan edistymisen perusteella maksettavaksi ja tuloksia seuraten.

    Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen

    Tämähän on edellä mainittu yritystuki, jota pitää myös sellaisena käsiteltävän ja vastaavien kriteerien perusteella edistettävän.

    Halvempaa asumista

    Tämä, jos mikä, edellyttäisi reilun ja oikeudenmukaisen markkinatalouden olemassaoloa, mutta sellainen ei ole Suomen (eikä Ruotsinkaan) nykytilanteessa mahdollinen. Ongelmahan koskee kipeimmin Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua. Esitetyn tutkimuksen (Laakso/Koponen) mukainen tonttivarannon lisääminen voi lisätä asuntotuotantoa, jos on riittävästi ostokykyisiä asiakkaita. Tuotanto kuitenkin aloitetaan vasta, jos se voidaan tehdä markkinahintaan tai sen yli. Muutoin tonttivaranto seisoo tyhjillään. Toinen asia on kuntien (pk-seutu) perimät kaavoitus- ja tontinluovutusmaksut, jotka voivat olla jopa 20 %:ia asunnon hinnasta.

    Verovaroin maksettujen puoluetukien asteittainen alentaminen

    Puoluetukiin pätee vähän sama logiikka kuin järjestöjen jäsenmaksuihin. Moniarvoisuuden säilyttämiseksi on perusteltua tukea kaikkia eduskuntapuolueita yhtäläisesti. Toinen kysymys on, kuinka riittävän kansansuosion saavuttanutta liikettä tulisi tukea ensimmäisissä vaaleissa, jotta mahdollisuudet olisivat samat kuin eduskuntapuolueilla. Siinä mietittävää!
    Sen sijaan puolueiden säätiö- yms. tuki tulisi saattaa erinomaisen avoimeksi ja tukkia kaikilta porsaanreiät (esim. Kojamo – ay-liike – puolueet)

    Nopeat ja laajat junayhteydet

    Kansantalouden ja elinkeinoelämän kannalta yksi tärkeimmistä infrahankkeista, kunhan huomioidaan myös ne välillä olevat keskukset ja niiden sujuvat junayhteydet!

    Eläkerahastojen tuottavuuden kasvattaminen

    Tämä on erittäin herkkä kysymys. Tuottojen lisäämistavoite on kannatettava, mutta riskitason nostamisen riskitkin ovat suuret ilman erityistä valvontaa (vrt. Fannie Mae and Freddie Mac ja finassikriisi). Sijoitusinstrumenttien kehittäjiltä kun ei mielikuvitusta puutu mistä sijoittaja aina pysy perässä.

    Ansiotuloverotuksesta kohti kulutuksen verottamista

    Tätä tulisi pysähtyä miettimään toviksi. Ajatuksesta on tullut poliittinen jargon, jonka vaikutuksia kansantalouteen ei ehkä ole tarkastelu kokonaisuutena. Ansiotulovero on korkea, mutta sitä on alennettu. Alv on myös korkea ja se on vaikeuttanut monen pienyrittäjän mahdollisuuksia saada tuotteensa/palvelunsa myydyksi. Jos tavoitellaan reilua markkinataloutta, tulisi tuloja käsitellä tarsaveroisesti, mikä tarkoittaisi ansiotulo- ja pääomatuloverojen harmonisointitavoitetta.
    Katse tulisikin olla tulojen lisäämiseen ja yritysverotuksen muuttaminen Viron mallin sovellukseen, jossa yritykseen jätetty tulos on verotonta, mikäli se käytetään yrityksen kasvu- ja kehittämisinvestointeihin (ei siis vain rahastointia).

    Ei-luonnollisten monopolien purkaminen

    Tämä on kannatettava tavoite lisättynä myös oligopoli- ja rakenteellisten monopolien purkamiseen. Tämä olisi yksi osatekijä elinkeinoelämän monipuolistamiseen ja kasvua tavoittelevien yritysten kehittymiseen ja kasvuun.

    Äänestän jatkoon tavoitteet 2 ja 6.

  • Alla muutama ajatus näin alkuun:

    Osinkojen verovapaus pois AY-liikkeeltä ja muiltakin, jotka siitä perusteetta nyt hyötyvät.
    Julkisen sektorin kokoa pitää pienentää, jotta kulut ovat oikealla tasolla maamme kokoon nähden.
    Eri ”instituuttien ja tutkimuslaitosten” elättäminen julkisin varoin pitää lopettaa, koska eivät tuo asioihin lisäarvoa.
    Varhaiskasvatus ja koulutus oikeasti takaisin Suomalaiseen systeemiin, vain sitä kautta luomme lisäarvoa talouteen ja kulttuuriin.
    Puolueiden ryhmäkuri eduskunnan äänestyksissä kiellettävä. Muutaman puoluejohdon mielipide ei voi eikä saa olla koko puolueväen mielipide, joka tukahduttaa rakentavan ajattelun.
    Selvää on myös, että ihmisten (vanhukset ja muut ryhmät) hoito pitää olla asianmukaista ja kohtuuhintaista. Jos yritykset eivät siihen pysty, pitää niille asettaa liiketoimintakielto ja suuret rahalliset sanktiot.
    Yrittäjyyttä on tuettava ja siihen on kannustettava. Nyt aloittavat yritykset kuristetaan kuoliaaksi viranomaisten toimesta. PK yritysten asemaa parannettava isojen yritysten ”hyysämisen” sijaan.

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät kommentit

Arkistot

Kategoriat

Pysy kuulolla

Olemme aktiivisia monessa kanavassa, tule seuraamme ja jatka keskustelua omissa kanavissasi kanssamme.