fbpx

Ilmastonmuutos ja ympäristö

Tiekarttatyön asialistalla käsitellään viimeisenä ilmastonmuutosta ja ympäristöä. Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste, ja sen maapallolle tuomaa uhkaa ei ole otettu tarpeeksi vakavasti huomioon. Äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät, laajoja alueita muuttuu elinkelvottomiksi, luonnonvarat ovat koetuksella ja luonnon monimuotoisuus on uhattuna. Liike Nyt on sitoutunut tekemään kaikki päätökset ympäristölle ja ilmastolle kestävällä tavalla, unohtamatta ilmasto-oikeudenmukaisuuden periaatteita.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi tarvitaan ensisijaisesti poliittisia päätöksiä. Ilmastoon liittyvät ongelmat eivät tunne rajoja, ja siksi ratkaisuja on haettava niin kotimaassa, kuin myös rajat ylittävän kansainvälisen yhteistyön kautta. Tarvitaan järjestelmätason rakenteellisia ja velvoittavia muutoksia, jotta ilmastotavoitteita saadaan nostettua maailmanlaajuisesti.

Ohessa esitys toimenpiteistä, joista käydään ensin keskustelua ja tämän jälkeen vaikuttajamme äänestävät kaksi toimenpidettä Liike Nytin tiekarttaan. Nämä kaksi eniten ääniä saanutta toimenpidettä ovat ne, joita Liike Nyt lähtee viemään eteenpäin. 

1. EU:n ilmastolakipaketin tavoitetasojen päivittäminen IPCC:n 1,5 asteen suosituksen mukaisiksi

Suomi on EU:n puheenjohtajamaa heinäkuusta joulukuuhun 2019. Suomen tulee käyttää hyväksi EU-puheenjohtajakautensa mahdollisuudet ja ajaa tiukasti ilmaston lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen. Paras tapa saavuttaa tämä on vaikuttaa EU-tasolla. Suomella on puheenjohtajamaana ainutlaatuinen tilaisuus tehdä neuvostossa aloite ilmastopaketin tavoitetasojen päivittämiseksi vuosien 2030 ja 2050 osalta IPCC:n suositteleman 1,5 asteen mukaisiksi. 

2. EU:n oma pakotekyky ilmastotavoitteiden täyttämiseksi maailmanlaajuisesti

Dollariperustainen Swift-maksujärjestelmä on antanut Yhdysvalloille poikkeuksellinen kyvyn painostaa muita maita omien ulkopoliittisten etujensa ajamiseksi. Julkisuuteen tämä monimutkainen kyvykkyys on noussut erityisesti Yhdysvaltojen asettamien Iran-pakotteiden myötä. 

EU:ssa valmistellaan samanlaisen kyvykkyyden rakentamista EU:n ulkopoliittiseksi työkaluksi. Tämä Special Purpose Vehicle– nimellä tunnettu vaihtoehtoinen maksujärjestelmä antaisi EU:lle mahdollisuuden rajoittaa maksuliikennettä ja asettaa näin tuntuvia pakotteita maille, jotka eivät täytä kansainvälisissä ilmastosopimuksissa asetettuja velvoitteita. Kyvykkyyden kehittäminen ja käyttö mahdollistaisi laaja-alaisen kansainvälisen vaikuttamisen ilmastokysymyksissä, joissa monenvälinen yhteistyö on ehdoton edellytys.

3. Puhtaampi Itämeri edistämällä kestävämpää maataloutta

Maatalouden tukipolitiikka tulee muuttaa sellaiseksi, että se tukee maataloussektorin uudistusta ympäristölle ja ilmastolle ystävällisemmäksi. Maataloussektorilla tarvitaan tukien lisäksi uusia innovaatioita ja neuvontaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön, jotta Itämerta kuormittavat maatalouden ravinnepäästöt saadaan kuriin.

4. Hiilinielujen hiilensitomiskyvyn suojeleminen ja kasvattaminen

Suomalaista hakkuupolitiikkaa on tehtävä ilmasto, ei metsäteollisuuden tarpeet edellä. Optimaalinen hakkuiden taso on määritettävä tutkimustiedon perusteella ja asiantuntijoiden johdolla. Näiden reunaehtojen puitteissa myös Suomen edistyksellisestä biotaloudesta tulee tehdä kestävä vientituote.

Metsiäkin monenkertaisesti suurempi hiilivarasto ovat suot. Soiden suojelun jo kertaalleen valmisteltu suojeluohjelma tulee saattaa loppuun, ja turpeen nostaminen soista tulee lopettaa vuoteen 2025 mennessä.

5. Hiilineutraali lentoliikenne päästökompensaatiolla

Maailman lentoliikenteen matkustajamäärän on ennustettu tuplaantuvan 8,2 miljardiin vuoteen 2037 mennessä. Lentoliikenteen päästöjen vähentämiseksi tarvitaan globaaleja ratkaisuja. Lentoliikenteen osuus on yhteisvaikutuksiltaan noin 4% maailman hiilidioksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöjen vähentäminen on vaikeaa, vaikka uuden teknologian avulla ja kestävien polttoaineiden avulla tämä on osin jo mahdollista. Lentoliikenteen hiilineutraaliuden saavuttamiseksi tulee ottaa käyttöön maailmanlaajuinen käytäntö päästökompensaation lisäämiseksi automaattisesti osaksi lipunhintaa.

6. Kiertotalouteen siirtyminen

Kiertotalouden tarkoituksena on, että raaka-aineet ja materiaalit pysyvät pitkään talouden käytössä. Tällöin materiaalien arvo säilyy ja haittavaikutukset ympäristölle vähenevät. Kiertotaloudessa jätettä ei synny, koska ylijäämämateriaalit ovat raaka-ainetta muille ja tuotteet suunnitellaan uudelleen käytettäviksi. Kiertotalous on uusi kestävä talousmalli, jossa arvontuotanto tapahtuu pääosin aineettomasti, ja tuotteita korvataan palveluilla.

Kiertotalouden tekee välttämättömäksi  väestönkasvu, luonnonvarojen hupeneminen ja enemmän kuluttavan keskiluokan nousu ympäri maailmaa. Tämä kehitys on myös yhteydessä ilmastonmuutokseen.

Siirtyminen kiertotalouteen edellyttää merkittäviä muutoksia tuotteen koko arvoketjussa. Sitra on rakentanut Suomelle kiertotalouden tiekarttaa, jonka lähtökohtana on ollut muodostaa kiertotaloudesta kasvun, investointien ja viennin moottori Suomelle. Tiekartan tavoitteena on nostaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä.https://media.sitra.fi/2017/02/27175308/Selvityksia117-3.pdf

 7. Ilmastolle ja ympäristölle haitalliset yritystuet on karsittava pois

Valtio maksaa Suomessa arviolta 3,5 miljardia euroa ympäristölle ja ilmastolle haitallisia yritystukia. Nämä tuet tulee karsia asteittain pois. Ympäristön kannalta haitallisten tukien poistaminen johtaisi huomattavaan kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristövaikutusten vähenemiseen. Samalla vapautuisi varoja investoitavaksi puhtaampaan ja turvatumpaan energiatulevaisuuteen, vihreisiin työpaikkoihin ja julkisiin hyödykkeisiin. 

8. Yksityisautoilun uudistaminen ja vähentäminen

Suomen kasvihuonepäästöistä viidennes tulee liikenteestä ja siitä valtaosa tieliikenteestä. Yksityisautoilun tuottamia päästöjen saadaan vähennettyä joko autoilua vähentämällä tai uuden teknologian avulla. Molempien keinojen osalta tarvitaan poliittisiin päätöksiin perustuvia ohjauskeinoja.    

Joukkoliikennettä kehittämällä voidaan saada aikaan huomattavia päästöjen vähennyksiä. Yksityisautoilun kallistumisen vastapainona on koko yhteiskunnan etu, että kansalaisille tarjotaan kattavat julkisen liikenteen palvelut. Julkisen liikenteen kattavuutta tulee kasvattaa valtion ja kuntien tuella. Pääpaino tulee erityisesti olla raideliikenteen kehittämisessä.

Merkittävä osa tieliikenteen päästöistä syntyy lyhyistä, muutaman kilometrin pituisista matkoista. Nämä matkat voitaisiin tehdä useissa tapauksissa joukko- tai kevyellä liikenteellä. Suomessa tulee yhä enemmän tukea kevyen liikenteen ratkaisuja suunniteltaessa liikkumisen keinoja.

Autoveron tason merkittävällä laskulla saataisiin hankintahintoja alemmaksi ja autokantaa uudistettua nopeammin. Veronalennukset tulisi kohdentaa erityisesti nolla- ja vähäpäästöisiin autoihin.

Suomen tulee olla liikenteen sähköistämisen kärkijoukoissa. Sähköistä liikennettä on kehitettävä kokonaisvaltaisesti ja se vaatii useita eri toimenpiteitä. Tarvitaan poliittisia päätöksiä, jotka edistävät liikenteen sähköistämiseen liittyvän infran rakennusta, ja sähköautojen oston tuen myöntämisen ehtoja on arvioitava uudelleen.

9. Turkistarhauksen kieltäminen

Useat Euroopan maat ovat kieltäneet turkistarhauksen tai rajoittaneet voimakkaasti sen harjoittamista lainsäädännöllä. Turkistuotanto voidaan lopettaa Suomessa siirtymäajan puitteissa. Turkistarhaajien ikärakenteen vuoksi suuri osa tarhaajista on eläköitymässä, mikä edesauttaa tuotannon lakkauttamista siirtymäajalla.

10. Uusi kaivoslaki

Tukesin mukaan malmivaraukset kattoivat vuonna 2017 Suomen pinta-alasta lähes 38000 neliökilometriä. Suomen kaivospolitiikan neljä suurinta ongelmaa ovat valtauskäytäntö, olemattomat rojaltit, puutteellinen verotus ja heikko ympäristövastuujärjestelmä. Suomeen tarvitaan pikaisesti uusi kaivoslaki, jossa otetaan paremmin huomioon Suomen, maanomistajien ja ympäristön etu ja oikeudet. 

11. Hiilidioksidivero EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen julkaiseman raportin mukaan hiilidioksidivero on lupaava keino hillitä hiilivuotoa, parantaa EU:n kilpailukykyä ja parantaa unionin budjettirahoitusta. Raportin mukaan hiilidioksidivero täydentäisi päästökauppaa.

Hiilivuoto tarkoittaa, että EU:n ulkopuoliset tuottajat välttyvät päästökaupan kustannuksilta, jolloin päästöjä aiheuttavaa teollisuutta siirtyy EU:n ulkopuolelle. Hiilidioksidivero suuntautuisi tuotteisiin tasapuolisesti valmistuspaikasta riippumatta.

Tutkimusten mukaan EU:n kansalaiset aiheuttavat kulutusvalinnoillaan maailmanlaajuisesti enemmän päästöjä kuin tuotannon päästöt ovat EU:ssa. Syynä ovat EU:n ulkopuolelta tulevat tuotteet, joihin ei ole kohdistunut päästökaupan aiheuttamia kustannuksia.

12. Muu mikä?

  • Siirtymällä kotimaisen valmistajan, jätteistä valmistamaan bio-dieseliin, voidaan diesel-autoilun päästöjä vähentää 90%. Harmi vain, että tämä kaikkein järkevin tapa vähentää autoilun päästöjä ei ole mahdollista käyttövoimaveron sekä bio-dieselin korkean hinnan tähden. Ei vaadi infrastruktuuria, auto-kalusto on valmiina, vaatii vain päätöksentekoa. Käy käsitykseni mukaan myös lentokoneisiin. Samalla vaivalla eroon jätteestä.

    • Hei Kari. Tarkoititko biopolttoaine-termillä uusiutuvaa dieseliä eli HVO:ta? Polttoainestandardin mukainen Biodiesel eli FAME on vähän eri tuote, jonka käyttöön liittyy erilaisia teknisiä ongelmia sekä ajoneuvoissa että jakelussa. FAME:a ei tiettävästi pysty rajattomasti sekoittamaan fossiilisten polttoaineiden kanssa kuten HVO:ta pystyy. Myös biodieselin ”tehossa” eli sentaaniluvussa ja puhtaudessa näittäisi olevan isoja eroja uusiutuvan dieselin hyväksi.
      Nämä termit menivät minulla itselläkin sekaisin, ennen kuin perehdyin aiheeseen. Itse pitäisin hyvänä, että yleiskielessä termi biodiesel viittaisi juuri yleisesti kaikkiin biophjaisiin polttoaineisiin, mutta polttoainestandardissa biodiesel taitaa tarkoittaa nimenomaan tuota FAME-pohjaista dieseliä.
      (HVO: Hydrotreated Vegetable Oil)
      (FAME:Fatty Acid Methyl Ester)

  • Raakaöljyä tarvitaan koko ajan lisää ja lisää. Syynä on vain ja ainoastaan lentoliikenteen kasvu. Jakotislauksessa vain osa, 10-15% raakaöljystä päätyy lentobensiiniksi. Loppuosa muiksi tuotteiksi. Lentobensiinin kysynnän kasvu siis kiihdyttää raakaöljyn kysyntää riippumatta siitä, mitä muiden öljytuotteiden kysynnässä tapahtuu ja kulkeeko vaikka kaikki autot sähköllä. Koska osa raakaöljystä joka tapauksessa jalostetaan dieseliksi ja bensiiniksi, kannattaahan nekin käyttää. Sähköautoilun suosiminen on silkkaa huuhaata, se ei raakaöljyn kysyntää alenna. Lentämisen rajoittaminen on kaiken A ja O.

    • Itse en lähtisi suoraan rajoittamaan lentämistä, mutta lentoliikenteen päästöille voitaisiin kyllä minusta asettaa rajoituksia. Markkinoilla on jo nyt tarjolla uusiutuvia polttoaineita myös lentoliikenteeseen, mutta alhaisen kysynnän vuoksi korkea hinta taitaa edelleen ohjata lentoyhtiöitä käyttämään fossiilisia polttoaineita. Säädösperustainen ohjaus voisi olla tehokasta tässäkin asiassa. Kysynnän kasvaessa myös uusiutuvan polttoaineen hinnan uskon samaa myötä alenevan.

  • Kohdat 2 ja 11 kannatettavia, sillä kohta 2. parantaisi eurooppalaisten maiden yhtistyökykyä muissakin asioissa ja kohta 11. toisi lisää työtä Eurooppan. Tosin energian hinta noususi tässäkin tapauksella monille liikaa.

  • Tässä on paljon hyviä ehdotuksia. Kiertotalous tullee olemaan välttämättömyys. Itsestään selvyys pitäisi olla myös aloitteenteko ilmastopaketin päivityksestä. Suomi ei yksin pysty ilmastoa pelastamaan ja siksi minä pidän tärkeimpinä toimenpiteinä 2) Special Purpose Vehicleä ja 11) Hiilidioksidiveroa EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille.

    • Kiertotalouden yhtenä merkittävänä osana on esineiden pitkäikäisyys ja korjattavuus. Korjauksen tulisi olla myös kohtuuhintaista eikä vain näennäinen mahdolisuus kalliiseen hintaan. Eikä mielellään rajoittuisi vain valmiisiin varaosiin vaan myös esim pintavaurioiden korjaamiseen jolloin esineitä saataisiin korjattua vielä paljon takuuajan umpeutumisen jälkeenkin. Myös ajatus ”ruuvaa uusi osa” vanhan kuluneen tai parannettu malli vanhanaikaisen tilalle. Eli kiertotalouden lisäksi varaosatalous.

  • 3 ja 4 ovat toteutettavissa. Ja vaikutuksetkin melko nopeasti todennettavissa.

  • Yleistä
    Ehdotetut toimenpiteet olisi tullut jakaa kahteen osaan äänestyksen osalta; EU – ja kotimaiset esitykset, koska EU-tasoiset kysymykset tullaan todennäköisesti käsittelemään EU:n ilmastotavoitteisiin sisältyvänä pakettina. Toisaalta kotimaisiin ehdotuksiin on meillä (NYT-liike) parempi ja suorempi vaikutusmahdollisuus.
    EU-tasoiset
    1. EU:n tavoitetasojen päivittäminen on kannatettava strategiatasoinen tavoite, jonka alla voidaan keskustella sen toteuttamiseksi tarvittavista keinoista globaalisti, EU:n sisäisesti ja kansallisesti.
    3.,4. ja 9. Nämä kotimaiset esitykset liittyvät laajasti ottaen maa- ja metsätalouden tuotantomallien kehittämiseen kestäviksi, joten niitä voisi myös käsitellä kokonaisuutena. Itämeren pelastaminen edellyttää rehevöittävien valumien radikaalia rajoittamista, joita aiheuttavat kaikki nuo eri esitysten edellyttämät toimenpiteet.
    7. Ilmastolle haitalliset yritystuet ovat edellisten kanssa vastaavia tavoitteita. Reilun markkinatalouden edistäminen edellyttää näiden ja muidenkin yritystukien hallittua alentamista ja kotimaisen yritysten välisen kilpailun radikaalia lisäämistä uusien alojen ja innovaatioiden edellytysten lisäämiseksi.

  • Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kaikki polttomoottoriurheilu on kiellettävä globaalisti. Suomi näyttäisi esimerkkiä maailmalle. Tämän ei ole tarkoitus tappaa moottoriurheilua, vaan otetaan käyttöön vaihtoehto- energiat. Tämä kehittäisi samalla saasteetonta liikkumista.
    Sitähän es. autourheilun kannattajat ovat vuosien saatossa kehuneet ja hyväksyntää saastuttamiseen hakeneet, kertomalla, että autourheilu kehittää, parantaa ja edistää autoilun turvallisuutta. Niin myös tekisi ehdottamallani tavalla.
    En usko, että poliitikoillamme on munaa kieltää kyseistä asiaa. Money talks, valitettavasti!

  • Kaikki toimenpiteet, kohtaa 9 mukaan lukematta ovat asiaan kuuluvia.
    Verotuksella ei hillitä ilmastonmuutosta, koska se ei hillitse kulutustottumuksia. Kuluttaja nurisee ja maksaa enemmän.
    Konkreettisiksi toimenpiteiksi jäävät EU:n SPV, hiilinielujen suojelu ja lisääminen sekä kiertotalouteen siirtyminen.

  • Suomessa on paljon öljylämmitteisiä omakotitaloja. Ima/vesi lämpöpumput ovat kehittyneet. Isompi kotitalous vähennys edistäsi lämmitysjärjestelmän vaihtoa puhtaampaan maa/ilma lämpöpumpputekniikkaan.

  • Vähennetään lemmikkejä,lemmikit kissat,koirat ovat petoja,syövät lihaa jota kuljetetaan ympäri maailmaa.Ääliöt laittaa kissahiekat vessanpyttyyn.Minun ehdotukseni ylläolevaan ongelmaan on,rajoitetaaan määrä yhteen pieneen koiraan ja kissat voi kieltää kokonaan.

  • Suomen tasolla: ainakin 100 % lentoveron asettaminen, biodieselistä vero pois. Korkea tuontiverotus kaikille tuotteille jotka tuodaan ilmastolle ongelmallisista maista.
    EU:n tasolla: kahden lapsen politiikka. Tähän pitäisi saada koko maailma mukaan. Lentovero.
    Maailman tasolla: yleisesti lentoverotus ja kahden lapsen politiikka. Päästöjä ei aiheuta mikään muu kuin kaikki elävä. Köyhissä maissa ihminen ei aiheuta valtavasti päästöjä. Kuluttaja aiheuttaa päästöt.

  • 3 ja 4 saa minunkin ääneni. Muuten kehoittaisin tarkastelemaan asiaa avoimin mielin lukkiutumatta liikaa viralliseen ”totuuteen”. Aloittaa voi vaikka tuolta: http://ecosense.me/

  • Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta, metsätaloudesta, Itämerestä, niin yksinkertainen tapa mieltää vaikutuksia on vesistö ylipäänsä. Sadannan kasvaessa kasvaa valumat. Metsätalouden nykykäytännöt kohtelevat vesistöjä viemäreinä, no kärjistäen. Tämä on ihmisten helppo mieltää, jos esimerkiksi sitä katiskaa käy nostelemassa. Asialla on kumminkin vaikutusta kaikeen ympäristöömme, myös siihen ilmastoon. Hiilidioksidipitoisuuksia harvempi mittailee aktiivisesti.

  • kohta 5: lentoliikenne on suurimpia sivistyneiden yhteiskuntien saastuttajia. Ilman päätöstä selkeästä lentoliikenteen vähentämisestä tämä suuri saastuttaja lisää kovaa vauhtia ilmastonmuutosta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että suurimmat päätökset ja vastuu on Suuryhtiöillä ja maiden päättäjillä. yksityiset ihmiset ovat tässä hyvin pienessä roolissa. Jo pelkästään turhien työmatkojen lennättäminen, bisnesliikenne yksin tekee järkyttävän hiilijalanjäljen. Täällä lennätetään ihmisiä turhaan ympäri maailmaa ,kun olisi mahdollista pitää konferensseja nettiyhteydellä. En missään tapauksessa kannata lentolipun hinnan kallistamista yksityishenkilöille yhtään enempää. Se johtaa yhä enemmän eriarvoisuuteen ja luokkajaon syvenemiseen. Lentoja vain täytyy selvästi vähentää. Suurin osa on bisnesliikennettä. Myös yksityisiä koneita pitäisi rajoittaa lentämästä päästöjen mukaan. Rikkailla on ihan liikaa varaa leikkiä maailman kustannuksella lentämällä omalla koneella milloin minnekin kekkereille. Maailma ei tunnu olevan valmis todelliseen muutokseen, missä ylenpalttinen kapitalismi, voiton maksimointi on lopetettava ja alettava elää kestävällä ja järjen perustalla. Myös hyvin suuret alueet maailmassa järkyttävän suurine ihmismassoineen ovat suuri ja hallitsematon uhka koko ihmiskunnalle. Niillä alueilla ei todellakaan ajella vähäpäästöisillä autoilla ja tiedossa on, miten monilla tavoilla hiilijalanjälki näillä suurilla alueilla kasvaa vain. Tästä ei kukaan uskalla puhua todellisena pelottavana mörkönä. Miten sitten onkaan mahdollista, että hiilidioksidivero voisi tämän järkyttävän suuren lohkon koko maailman kakusta pelastaa… Köyhyys pitäisi saada kuriin, sodat pitäisi lopettaa, länsimaat ja Kiina pitäisi saada lopettamaan järjetön voiton tavoittelu…mahdoton yhtälö. Koko ilmastohössötys on naurettavaa ,kun toimitaan niinkuin maailma nyt toimii. Sähkökin pitää tuottaa jollain tavalla, muistetaan sekin. Vain syvälle juuriin kajoaminen voi auttaa, niinkuin suomalaisten alkoholiin suhtautumisen muuttamisessakin esimerkkinä. Sekin muuten on ilmastoa hyvin rasittavaa toimintaa, kun kuskataan halpaa viinaa kotomaan ulkopuolelta, kännisiä ihmisiä takseilla ja poliisi ja ambulassikyydeillä pitkin maita ja mantuja. Helsinki – Vantaan lentoaseman tarkoituksellinen lentojen määrän kasvu ja kansainvälisten lentojen välietappina toimiminen ei muuten varmasti ole yksi suurin hiilijalanjäljen kasvun syy koko Suomen alueella…hm…rahaa siinäkin vain halutaan. Yksikään puolue ei Liike Nyt mukaanlukien ehdota mitään todellista ja konkreettista. Hölmöily lisääntyy ja aiheutetaan taas lisää mutkia matkaan turhilla verotuksilla ( jotka muuten se pieni ihminen taas maksaa käytännössä). Ilmastonmuutos alkaa ehkä tasoittua jos ihminen voi muuttua .( ei kovin todennäköistä ).

  • Hallituksen aloittaessa kirjoitin Bernerille: molemmat pääradat Savo ja Pohjanmaa ehkä itäratakin on kaksissuuntaistettava ja sopivin välimatkoin pitkin maata on oltava logistiikkakeskuksia, kontit sekä rekkaliikenne junavaunuihin, myös muukin autokalusto kunkin valinnan mukaan. Toinen vaihtoehto on, että nykyiset yksisuuntaiset radat yhdistetään sopivin välimatkoin pitkin maata kiertoratana. Kohtaamisongelmat junilla poistuvat, sähköistys pääradoille lienee jo. Logistiikkakeskuksista tavarat liikkuvat kahta puolen maata lyhyillä
    matkoilla maantieliikenteenä. Jokainenhan meistä näkee, mikä valtava vaunuletka on yhden veturin perässä, mm puutavaraa. Yhden veturin perässä taitaa olla valtamerialusluokan kapasiteetti.

    Minulle 80v opetettiin ”sademetsät ovat maailman keuhkot”. Vast`ikään nähtiin, miten paljon sademetsiä on hävitetty. Matti Huutonen ei näyttänyt ”ymmärtävän” vanhaa viisautta, ”Elninjo” – liekö oikein kirjoitettu – näkyi olevan tämän hetken suurien myrskyjen aihettama. Eikös ne sademetsät juuri kerää kosteutta koko maapallosta eikä myrskyjä tule. Meillä Suomessakin on nähty kovien tuulien lisääntyneen. Golf virtakin on muuttanut luonnettaan.

    Lassi

  • Pitkällä tähtäimellä vety- ja sähköautot ovat autoilun trendi, mutta nopeana ratkaisuna kaasuautot ovat valmiimpia olosuhteisiimme. Niiden mahdollisuuksia ei mielestäni nyt osata riittävästi arvostaa.

  • Kulutusta olisi myös hyvä ohjata oikeaan suuntaan, eikä pelkästään EU:n ulkopuolelta tulevilla. Toki EU:n sisäinen hiilidioksidikauppa jo ohjaa, mutta Suomen sisäisesti olisi hyvä nostaa ilmastolle haitallisten tuotteiden esimerkiksi lihan verotusta. Itsekin suurena lihan kuluttajana en tykkäisi tästä toki.

  • Yksityisautoilussa tulisi ehdottomasti tukea biokaasu- ja vetyvaihtoehtoja. Käyttövoimaveron poistoa ja hankintatukea (vahvaa sellaista) peliin ja nopeasti. Nyt ns. sähköautolobbarit ovat onnistuneet antamaan vääristyneen kuvan sähköautoilun laajenemisen mukanaan tuomasta ekologisuudesta. Samaa tukea myös raskaalle liikenteelle.

  • Suosimalla kovalla kädellä kotimaista tuotantoa. Nykyisellä menolla ajetaan alas Suomalaista osaamista.
    Uusien bensiini- ja dieselautojen kielto on täysin järjetöntä. Neste Oil on käytännössä ainut yritys joka jalostaa biodieseliä, ja ST1 tekee jätteistä etanolia, mikä käy myös bensakoneissa muunnostyön jälkeen. Etanolimuunnos on paljon halvempi tehdä kuin muunnos jotta saisi auton käymään kaasulla.
    Sitä päivää ei tule että sähkömoottori olisi korvannut polttomoottorin.

    • Ei kai Suomalaisen tuotannon suominen aiheuta kuin vääristymiä kilpailussa ja epätehokkas yritys säilyy liian pitkään pystyssä. Innovaatioihin sen sijaan voisi tukea suunnata.

  • EU,n pitää vaatia yrityksiltä nykyistä kestävämpiä tuotteita, tämä koskee vaatteita, kodinkoneita atk-laitteita, puhelimia ym. Tuotteiden valmistus takaisin Eurooppaan – Energiatehokkuus on Euroopassa parempaa kuin Aasiassa ja tuotteiden matkat lyhenevät, joten hiilidioksidipäästöt pienenevät. Metsien kasvatusta Eu,n alueelle, varsinkin Etelä-Eurooppaan ja miksei myös Keski-Eurooppaan.

    Myös Afrikkaan on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota – Afrikkaan tarvitaan metsien istutusta, olen lukenut että eukalyptuspuu pärjää kuivilla alueilla hyvin pitkien juurtensa ansiosta ja se on myös kova leviämään. Edes tuhoeläimet ja taudit eivät vaivaa sitä.

    Suomi ja muu Eurooppa käyttävät suuria summia tänne tulevien pakolaisten (suurin osa nuoria miehiä) asuttamiseen ja kotouttamiseen – Mikäli nämä rahat olisi käytetty pakolaisleireillä Afrikassa ja Lähi-idässä olisimme saaneet todella paljon hyvää aikaiseksi – Leireihin olisi saatu kunnollisia kouluja ja terveysasemia ja jopa sairaaloita – Miljoonat ihmiset olisivat hyötyneet, mutta nyt rahan käyttö menee usein hukkaan ja/tai auttaa vain pikkuruista vähemmistöä. Ilmastonmuutoksen kannalta nykyinen pakolaispolitiikka ei ole paras mahdollinen. Sen sijaan Afrikan ja Lähi-idän väestön koulutus ja perheiden hyvinvointi hillitsee väestönkasvua ja sitä kautta ilmastonmuutosta.

  • Suomen biotalous(metsäteollisuus) on ollut merkittävin vientitulojen lähden tervanpoltosta viimeisimpään biotuotetehtaaseen(sellukattilaan) äänekoskella. Oletteko keksimässä pyörää uudelleen!

    Se miten mätänevä metsä olisi niitä tehokkaampi hiilinielu on minulle hieman epäselvää? Se että nuorimetsä on vanhentunut ja aukot kasvaneet aikaisemminkin osoittaa että hiiltä voidaan ottaa metsästä. Ehkä sitä pitäisikin ottaa korvaamaan fossiilisia kilpailevia tuotteita jotka kaikki ovat pisemmässä kierrossa.

    En tiedä ymmäränkö väärin vai kirjoitatteko tahallanne poliittista jargonia, mutta tämä lista näyttää vihreiden puolueohjelmalta kuin kansan tajuiselta ymmärrettävältä toimenpide listalta.

    En ole aivan perillä tarkoitusperistänne, mutta esim. kaksi ensimmäistä kommenttia viittaa siihen etteivät toisetkaan ihan ymmärrä. Esim. sähköautojen elinkaaripäästöt tekevät niistä järjettömän lyhyen välintavoitteen, koska autokannan vaihto tekee päästöpiikin, jota ei kurota ihan noin vain kiinni jos koskaan.

    Päästösopimukset ovat naurettavaa kauppapolitiikkaa jossa kusetaan minkä ehditään. Ainoa konkreettinen ymmärrettävä tavoite listalla on kaivoslaki. Samaa selkeyttä ja realismia olisin toivonut muiltakin kohdilta.

  • Yksityisautoilun vähentäninen toimii hesassa. Mut ei haja-asutus alueella. Kaupat kaukana ja lääkäripalvelut vielä kauempana.

    Eero

  • Jos me hylkäämme matkapuhelimet, internetin ja kaikki teknisen osaamisemme hedelmät sateliitti-taivaalla, on melko todennäköistä, että aiheuttamamme kuormitus vähenee, jonka ansiosta ilmastomme parantuu luonnollisesti! Maalaisjärkeä.

  • RITA.Saisipa äänestää noita kaikkia kohtia,On tuo ilmastonmuutos niin tärkeä asia ellei tärkein.Eilen tuli is netti tv :stä jostain Paasikivi….,en muista nimeä turvallisuuteen liittyvä paneelikeskustelu.Kokonaisuutena mielenkiintoinen paneeli.Oli Liike Nyt myös siellä .Siellä nousi järkytyksekseni Afrikan mantereelta joitakin maita.
    joita imastonmuutos koetteelee eisimmäisenä.Se järkytys tuli siitä, kun kerrottiin väkimäärän kasvavan (en muista lukua.)Sitten kun ihmiset joutuvat sieltä lähtemään, se on suuri katastrofi varmaan,eli sinne olisi lähdettävä viemään keinoja mitä esim. Suomella olisi antaa,et ihmisten ei tarvitsisi sieltä lähteä.

  • Ilmastonmuutos on jatkuva syklisesti tapahtuva muutos maapallolla. Ilmaston muutos on tapahtunut vuosimiljoonien aikana kerta toisensa jälkeen ja tulee tapahtumaan edelleenkin. Maapallon sedimenteistä tämä asia on tutkittu jo vuosikymmeniä sitten. Suomenkin alueelta on löydetty troopisen alueen fossiileja.
    Maksoimmepa vaikka kuinka suuria summia päästömaksuja niin ilmaston muutos ei pysähdy.

    Jos jotain halutaan tehdä maapallon pelastamiseksi niin saastuttaminen on saatava kuriin. Saastuttamiseen kyllä löytyy keinoja jos vain tahtoa olisi.

    • Miksi tälläisiä trolleja sallitaan julkaistavan. Tieteelliset tutkimukset sanovat, että on vain hyvin pieni todennäköisyys, että ilmastonmuutos ei olisi ihmisen aiheuttamaa.

  • Ehdotan veroa, jonka maksaa hiilidioksidin ilmakehään päästävä taho. Toisin sanoen polttoaineen hintoihin lisätään tämä vero. Päästön aiheuttajaa painostetaan tällä etsimään hiilineutraaleja energiaratkaisuja. Tämä koskee liikennepolttoaineita, sähköä, lämmöntuotantoa, teräksen tuotantoa ja sementinvalmistusta, eli juuri olennaisimpia päästölähteitä. Vero olisi lakiteknisesti helppo toteuttaa ja kantaa ja suorituksen määrä olisi aina suorassa suhteessa päästön määrään.

    • Tätähän päästökauppa on lisättynä vielä se, että päästöt vähentyvät sieltä mistä se on kustannustehokkainta.

  • Järki käteen, sillä ei ole eikä tule ilmaston muutosta, kaikki toimii sopivan vaihtelun rajoissa, sillä olemme osaa avaruuden kokoista elävää olentoa joka säätää kaiken tarvittavan, meidän asia on ainoastaan kohtuullistaa päästöt ja pitää kierrätyksellä ympäristö ja meret puhtaina, siinnä hommaa aivan tarpeeksi kun myös poistatte luonnosta ja meristä muovit. Ei tarvita mitään muuta hoitamaan ilmastoa, pidä luonto yhtä puhtaana kuin kotisi ! niin varmasti hoidat hyvin asiat, hiilidioxidi on aine jota kasviillisuus tarvii joka ei ole ongelma metsät rja luonto rehevöityy ja hyvä niin, sillä metsä on kaikkien hyvä koti. Kyllä autoilu muuttuu ajan kanssa ei sitä tarvitse kiirehtiä sillä se on hukka toimenpiteitä, kehitys tekniikka ei ole vielä riittävä sähkö autoilulle kun akut kehittyy niin myös sähkö autot lisääntyy ilman rahan tuhlausta ja siten verot alas ja byrokratia pienemmäksi. Terveisin liike nyt vetäjälle Hjallikselle kyllä hyvä tulee kuulemalla kansaa, jää turha hötkyily pois ja realismi toimii sekä hengen tuotteet kuten taide kaikissa muodoissaan, Innovaatiot on parasta taidetta monen muun kanssa ja musiikki rentouttaa.

  • Työtä, teollisuutta ja kulutusta pitäisi vähentää ja ottaa käyttöön vastikkeeton perusostovoima. Työ aiheuttaa valtavasti hiilidioksidipäästöjä, kun melkein joka päivä pitää ajaa jollakin liikennevälineellä jonnekin hallin, toimistoon tai liian paljon rakennettuihin ostoskeskuksiin töihin ja näitä valtavia tiloja pitää sitten lämmittää ja ne vie paljon energiaa. Muuttoliike isoihin kaupunkeihin aiheuttaa myös sellaista työtä, joka ei olisi täysin välttämätöntä eli valtavasti täytyy rakentaa uusia taloja ja kallista infraa kalliille alueelle. Samalla hylätään pienempien kaupunkien jo valmiiksi rakennetut infrat ja kiinteistöt ja ne menettävät arvonsa. Mitä enemmän pääkaupunkiseudulle muuttaa ihmisiä, niin sitä kalliimmaksi asuminen siellä käy. Sieltä pitäisi muuttaa alkuunsa 100 000 ihmistä pois, niin asuntoja olisi paljon enemmän tarjolla, kuin niistä olisi kysyntää.

    Ei tietenkään työnteko kokonaan voi loppua, eikä kaikesta olemassaolevasta luopua, mutta pitäisi keskittyä enemmän niihin asioihin, jotka ovat oikeasti tärkeitä ihmisten elämisen kannalta. Mistä meillä on niin valtavasti pulaa, että koko ajan pitäisi tehdä entistä enemmän töitä. Tässä on iso ristiriita, että toisaalta haluttaisiin hillitä ihmisten kulutusta, mutta toisaalta haluttaisiin tuottaa koko ajan enemmän ja lisätä teollisuutta. Sitäpaitsi kun jotkut sitä hokevat, että meidän pitäisi tuottaa enemmän, niin voisiko joku kertoa, että mitä meidän pitäisi tuottaa enemmän. Aikoinaan oltiin sitä mieltä, että maataloudessa ei tarvita ylituotantoa ja peltoja laitettiin pakettiin, mutta ei sitä ylituotantoa tarvita teollisuudessakaan. Ei kannata valmistaa miljoonaa saranaa, jos ei niitä kukaan osta. Tarjonnan lisääminen ei automaattisesti lisää kysyntää.

  • Ehdottomasti nro 2 ja mitä tulee kotimaahan niin 4 ja 10 olisivat kiireiset

  • Toistaiseksi meilläkin tarve lämmittää kiinteistöjä ja omakotilojan säilyy vielä pitkään, panaanit ei vielä kasva metsissämme. Ajatus olis, et maalämpöön siirtymistä kannustettaisiin verotuksellisin keinoin ja ehkäpä avustuksilla ja teknisellä tuella – jotta siirtyminen öljylämmityksestä olis vähän houkuttelevampaa. Mitä useampi talo lämpiäiskin jotenkin muuten, kuin ölljyllä, sitä parempi. Auringon valon käyttö lämmittää tietysti käyttäjiensä mieltä, mut ei taida kuitenkaan yksistään riittää ratkaisuksi.

    • Kohta 1. on tärkein. Lisäksi tässä ilmastonmuutos teemassa Suomalaisilla yrityksillä on aidosti mahdollisuus tehdä businesta. Niitä mahdollisuuksia pitää pedata isoissa EU:n pöydissä ja pitää yllä samalla kunniahimoiset tavoitteet. EU:n pakotekyky (kohta 2) ilmastoneuvotteluissa pitäisi kohdistua niihin änkyrä maihin, joilla on jotain merkitystä kokonaisuuden kannalta eli USA, Kiina, Intia, Venäjä. Onko tämä realismia? Miksi kaivoslaki ja turkistarhaus (kohta 9 ja 10) halutaan yhdistää tähän ilmastomuutos teemaan? Kaikki muut saavat kannatukseni. Verotuksella ja tukiaisilla (tulonsiirroilla) ohjataan yhteiskuntaa (kansalaisia ja yrityksiä). Suomen kasvihuonepäästöistä (vuonna 2017) 74% oli peräisin energia sektorilta, josta puolestaan 44% syntyi energiatuotannosta (lämmityksestä) ja 25% liikenteestä. Näiden kahden kimppuun siis verotuksella ja tukiaisilla. Lämpöpumput tms. uusiutuvan energian teknologiat tai energiatehokkuutta lisäävä ratkaisut joka taloyhtiöön, julkiseen rakennukseen sekä niemeen ja notkoon. Sähköautot syrjäyttävät diesel & polttomoottorit. Sen päätöksen ovat jo autoyhtiöt tehneet. Siitä ei tarvitse huolehtia. Nyt siirtymäkaudella biopolttoaineita tankkiin, niin pääsee landella huristelemaan paikasta toiseen. Näillä päästään konkreettisiin tuloksiin.

  • Ihan ensiksi Helsinki poistaa hiilikasat keskustasta ja lopettaa hiilen käytön .Katujen hiekoituksen tilalle pakko käyttää vähemmän ilmaa ja energiaa saastuttavaa tapaa . Aloitetaan me näistä !

  • Autokannan uuteen vaihtaminen itsessään on luonnolle ja kukkarolle rasittavaa eikä suinkaan ole kaikille auton omistajille pieni investointi. Sen tähden ehdotan että olemassaolevien autojen moottorien vaihtamista hybridimoottoreihin tai muihin vähäpäästöisiin tuettaisiin. Tämä uskoakseni säästäisi sekä rahaa että luontoa kun ei tarvitsisi käyttää uuden auton koriin ja rakenteisiin terästä jonka luonnosta louhiminen ja jalostaminen ovat luonnolle raskaita prosesseja.

  • Itse suosittelisin kohteiden jakoa kahteen: Ilmastonmuutos (1, 2, 4, 5, 7, 8, 11) ja Ympäristö (3, 6, 9, 10) sekä molemmille Muu mikä? Ilmastonmuutoksesta valittaisiin kaksi (2) ja Ympäristöstä yksi (1).

    Omat ajatukseni:

    EU:n ilmastolakipaketin tavoitetasojen päivittäminen IPCC:n 1,5 asteen suosituksen mukaisiksi

    – Maailman laajuisesti ei ilmaston lämpeneminen saisi olla edes 1,5 astetta, vaan tulisi ottaa kunnianhimoisempi tavoite lähemmäs 1 astetta. Tulisi luoda indeksi, jolla määritettäisiin kunkin valtion osuus ja joka määräytyisi esim. valtion asukasmäärästä, pinta-alasta, keskimääräisestä kalenterivuoden lämpötilasta, ym. Se pitää hyväksyä, että indeksikään ei kohtele absoluuttisen tasapuolisesti kaikkia. EU voisi aloittaa.

    EU:n oma pakotekyky ilmastotavoitteiden täyttämiseksi maailmanlaajuisesti

    – Käyttö kuitenkin vain perälautana, silloin kun muut menetelmät eivät toimi.

    Puhtaampi Itämeri edistämällä kestävämpää maataloutta

    – Tämä on vain yksi osa koko Itämeren suojelussa. Sen suojelu on otettava omaksi projektikseen kokonaisuutena.

    Hiilinielujen hiilensitomiskyvyn suojeleminen ja kasvattaminen

    – Metsien vuosittainen kasvu tulee olla poistumaa suurempi. Viimeisen tiedon mukaan näin on. Soiden suojeluohjelma tulee saattaa loppuun. Soita pitää suojella ja ennallistaa.

    Hiilineutraali lentoliikenne päästökompensaatiolla

    – En kannata sitä, että rahalla voi ostaa puhtaan omatunnon.

    Kiertotalouteen siirtyminen

    – Ajatus on kannatettava ja toteutuukin jo osiltaan. Kehittyy varmaankin pakon sanelemana.

    Ilmastolle ja ympäristölle haitalliset yritystuet on karsittava pois

    – Yritystukia olisi muutenkin karsittava. Hoitunee sitä kautta. Ilmastolle ja ympäristölle erittäin haitallisia yrityksiä ei enää edes pitäisi olla. Päästöt on saatava minimiin.

    Yksityisautoilun uudistaminen ja vähentäminen

    – Yksityisautoilua tulee tietenkin ohjata saasteettomaan suuntaan, mutta ei liian nopealla aikataululla, koska rasittaa pienituloisempia kohtuuttomasti. Jos rahaa riittää, niin porkkanaa voisi antaa, mutta vain niille jotka sitä tarvitsevat.

    Turkistarhauksen kieltäminen

    – Olen turkistarhauksen kieltämisen kannalla. Nykyaikana ei tarvita eläinten turkkeja vaatetuksena. Porkkanaa niille jotka lopettavat 31.12.2025 mennessä. Lopullinen kielto 1.1.2030 lukien.

    Uusi kaivoslaki

    – Kaivoslain ajantasaistaminen on merkittävä ja tärkeä ympäristöteko. Suomi on liian höveli.

    Hiilidioksidivero EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille

    – En lähtisi Trump-mallisiin käytäntöihin. Yhteistyö, neuvottelut ja sopimiset maiden välillä täytyy säilyttää.

    Muu mikä?

    – Aurinkosähkön pientuotannon ja pientuulivoimaloiden tukeminen. Meillä on 12 paneelia (3,2 kW) katolla sähkölämmitteisessä omakotitalossa Kangasalla. Aiempi sähkön kulutus oli noin 14 000 kWh/vuosi. Paneelien avulla se on hyvänä vuonna pudonnut 11 000 kWh:iin. Pudotus on siis noin 20 %. Euroina pudotus ei ole noin iso, johtuen verkkomaksun suuruudesta. Tosin paneelien tuotto on pois myös verkon laskusta. Ja ylijäämäsähkön saa myytyä valtakunnan verkkoon. Suomessa vielä noin 180 000 pientaloa lämmitetään öljyllä.

  • Tässä lyhyesti jotakin kommenttia.

    EU:n ilmastolakipaketin tavoitetasojen päivittäminen IPCC:n 1,5 asteen suosituksen mukaisiksi

    Aivan ensimmäiseksi tulisi mielestäni erottaa ympäristön/luonnonsuojelu ja ilmastonmuutos toisistaan ja mennä luonnonsuojelu edellä. Nyt IPCC-raportti ja epärealistiset tavoitteet vääristävät ympäristökeskustelua monin tavoin.
    Syyllistävä lataus heikentää todellisia toimia luonnon hyväksi.

    Puhtaampi Itämeri edistämällä kestävämpää maataloutta

    ”Suurin osa itämeren fosforikuormasta on peräisin maataloudesta. Kuormituslähteiden suhteelliset osuudet vaihtelevat kuitenkin merialueittain. Esimerkiksi Saaristomerellä kalankasvatus on haja-asutuksen ohella maatalouden jälkeen suurin kuormituslähde, Perämerellä taas metsätalous. Asutuksesta aiheutuva kuormitus on suurinta Suomenlahdella, jonka rannikolla väestöntiheyskin on suurin.”
    https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/Mika_on_Itameren_tila/Itameren_fosforikuorma_Suomesta

    Puhdas ja hyvinvoiva Itämeri on erittäin tärkeä asia ja on hienoa että Liike Nyt on ottanut Itämeren asiat mukaan tiekarttaan. Itämeren hyväksi täytyy tosin tehdä paljon muutakin kuin puuttua maatalouspolitiikkaan. Maatalouden tärkeitä keinoja ovat erityisesti luomu-ja biodynaaminen viljely jotka vähentävät mm. kemikaalipäästöjä.

    Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä-kilpailun voitto tulikin vuonna 2015 Suomeen, luomutilalle:
    https://luomu.fi/kirjoitus/itameren-ymparistoystavallisin-viljelijakilpailun-voitto-suomeen/4/

    Melu on erittäin vakava ja kasvava ympäristöongelma, myös Itämeressä:

    ”Itämeren melua selvitettiin Itämeren vedenalainen äänimaailma (BIAS) -hankkeessa. Vedenalaista melua aiheuttaa monenlainen merialueilla tapahtuva toiminta, kuten merenkulku ja vesirakentaminen. Meriliikenteen kasvu ja merialueiden tuulivoimarakentaminen lisäävät Itämeren vedenalaista melua.”
    https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Vesi/Itameren_vedenalainen_melu_riski_kaloill(41549)

    ”Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa (VELMU) on vuodesta 2004 kerätty valtava määrä tietoa Suomen merialueen levistä, kasveista, ja selkärangattomista, kalojen lisääntymisalueista sekä merenpohjan geologisista ominaisuuksista. Aineistoa on kertynyt jo yli 140 000 havaintopisteestä, ja se on nyt ensi kertaa otettu kokonaisuudessaan käyttöön.”

    ”Suomen meripinta-alasta on nykyisin suojeltu noin kymmenesosa. ”Tutkimuksemme mukaan noin 27 % vedenalaisista luontoarvoista sijaitsee nykyisten merensuojelualueiden sisällä, mutta paljon merkittäviä biodiversiteettikeskittymiä on jäänyt suojelualueiden ulkopuolelle”, kertoo tutkija Elina Virtanen SYKEstä.”
    https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Suomen_vedenalaisen_meriluonnon_monimuot(48427)

    Kenties merimelu vaikuttaa myös meren monimuotoisuuteen, kuten se muuallakin luonnossa tekee?

    http://kottarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229326-melu-karkoittaa-monimuotoisuuden

    Metsätalous on myös merkittävä Itämeren kuormittaja.

    Hiilinielujen hiilensitomiskyvyn suojeleminen ja kasvattaminen

    Sanoisin että ”suomalaista hakkuupolitiikkaa on tehtävä ympäristö, ei metsäteollisuuden tarpeet edellä.”

    ”Optimaalinen hakkuiden taso on määritettävä tutkimustiedon perusteella ja asiantuntijoiden johdolla.
    Näiden reunaehtojen puitteissa myös Suomen edistyksellisestä biotaloudesta tulee tehdä kestävä vientituote.”

    Ympäristöjärjestöt sekä monet asiantuntijat ovat jo vuosia puhuneet kestämättömistä hakkuumääristä, joten dataa on kyllä olemassa. Valitettavasti tämänhetkisessä metsäbiotaloudessa on kyse vain vanhan toiminnan brändäämisestä vihreämmäksi.

    Avohakkuut tulee lopettaa ”Avohakkuut historiaan”-kansalaisaloitteen esittämällä tavalla aluksi valtion mailla ja siirtyä jatkuvan metsän kasvatukseen. Suojelualueita tulee lisätä ja erityisesti luonnontilaiset metsät/aarniometsät tulisi saada pikimmiten suojeluun.

    METSO-hanke kaipaisi edelleen lisärahoitusta.

    ”Jos puita aiotaan hyödyntää taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, niiden on saatava elää vanhoiksi, aivan niin kuin suuret luonnonsuojelujärjestöt jo vaativatkin.””
    https://blogit.kansalainen.fi/vanhassa-vara-parempi/

    Metsäteollisuuden tulisi panostaa puun erittäin heikon laadun parantamiseen ja nostaa sen jalostusarvoa.
    On täysin järjetöntä, sekä erittäin huonoa bisnestä myydä pohjoisen hitaasti kasvavaa puuta lyhytikäisinä tuotteina tai jopa pelkkinä raaka-aineina kuten selluna Aasian kyltymättömille markkkinoille.

    Toisaalta luontoturismi lisääntyy koko ajan ja silläkin on vaikutuksensa. Kohta meillä ei kuitenkaan ole luontoa jota näyttää turisteille. Tähän kaikkeen tulisi saada tasapaino:

    https://www.apu.fi/artikkelit/kimmo-ohtonen-miten-luontomatkailu-vaikuttaa-luontoon

    https://areena.yle.fi/1-3917895

    Bio-ja kiertotaloudessa olisi rutkasti muitakin vaihtoehtoja, tässä niistä yksi:

    http://kottarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204544-hamppu-pelasta-metsamme

    ”Metsiäkin monenkertaisesti suurempi hiilivarasto ovat suot. Soiden suojelun jo kertaalleen valmisteltu suojeluohjelma tulee saattaa loppuun, ja turpeen nostaminen soista tulee lopettaa vuoteen 2025 mennessä.”

    Tämä on äärimmäisen tärkeä asia! Todella hienoa että Liike Nyt otti tämän mukaan tiekarttaan!
    Soiden tärkeyttä koko globaalin ekosysteemin kannalta ei voi liikaa korostaa. Ilman soita meillä ei olisi puhdasta
    vettä eikä montaa muutakaan asiaa.

    Pieni suo-tietopaketti: http://features.helsinki.fi/suokuokkajussi/

    Hiilineutraali lentoliikenne päästökompensaatiolla

    ”Onko päästöjen kompensoimisesta sitten todella hyötyä? Ainakin se on todettava, että olisi parempi, jos ylenmääräisiä ilmastopäästöjä ei alun perin aiheuttaisikaan. Kompensaatiomahdollisuus ei siis vapauta meitä pyrkimyksistä vähentää ilmastorasitettamme.”

    http://www.kulutus.fi/artikkelit/ilmastonmuutos-halvalla-lahtee/

    Lentoliikenteen päästöt vähenevät ainoastaan sillä että ihmiset lentävät vähemmän. Päästökompensaatio on vain tapa ostaa itselleen parempi omatunto. Rahaa kannattaisi käyttää mieluummin äänettömän, päästöttömän lentoliikenteen kehittämiseen.

    Äänetöntä, vapaalla energialla lentävää teleporttilautasta odotellessa 😉

    https://tekniikanmaailma.fi/kaksipaikkainen-lentava-lautanen-esiteltiin-italiassa-yltaa-jopa-190-kmh-nopeuteen/

    Ilmastolle ja ympäristölle haitalliset yritystuet on karsittava pois
    Kyllä. Suometsän hoitoon kuuluva kunnostusojituksen sekä uusien metsäteiden rakentamisen tuet ovat yksi tälläinen ympäristölle haitallinen tuki joka tulisi hetimmiten lopettaa. Kunnostusojitus aiheuttaa uusimman tutkimuksen mukaan moninkertaiset vesistöpäästöt aiempiin arvioihin verrattuna. Tällaisia toimenpiteitä ei pitäisi rahoittaa julkisella tuella vaan kunnostusojitukseen käytettävät varat tulee kohdentaa ympäristötukeen ja metsäluonnon hoitohankkeisiin.

    Sensijaan työmatkoihin liittyviin kilometrikorvauksiin, jotka myös mielletään ympäristölle haitallisiin tukiin, en koskisi.
    Suomessa on jo muutenkin kallista tehdä työtä.

    Yksityisautoilun uudistaminen ja vähentäminen
    Suomi on harvaan asuttu maa. Joukkoliikennettä tulee kehittää siellä missä se on järkevää, eli kasvukeskuksissa.
    Maaseudulla asuvien liikkumista yksityisautoilla ei tule kurjistaa entisestään.

    Mihin Liike Nyt perustaa ajatuksen jonka mukaan uusi auto olisi väistämättä ympäristöteko? Ei ole.
    Meneillään oleva sähköautobuumi ei ole realistinen, meidän tulisi vähentää kaikkinaista sähköntuotantoa eikä lisätä sitä
    vaikka sähköautoissa olisikin omat etunsa kuten hiljaisuus. En ole siis sillä kannalla että Suomen tulisi olla liikenteen sähköistämisen kärkijoukoissa. Ei pidä, emmekä tarvitse poliittisia päätöksiä siihen suuntaan.

    Yksi peruste tälle on jo nyt mittavan kaivosbuumin lisääntyminen sähköautoteollisuuden myötä.
    9. Turkistarhauksen kieltäminen

    Kyllä, turkistarhaus pitää aivan ehdottomasti lopettaa/kieltää.

    Uusi kaivoslaki
    Kyllä, tarvitsemme ehdottomasti uuden kaivoslain jo pelkästään CETA-sopimuksen voimaan tulon myötä.
    Kaivoslaki kulkee pitkälti käsi kädessä ympäristölain kanssa, joten uudistus tulee tehdä huolella.
    Hiilidioksidivero EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille

    Tämä on nähdäkseni varsin ongelmallinen vero, jota en kannata.
    Eikö EU:n pitänyt olla vapaan kaupan unioni?

    Minusta meidän kannattaisi mieluummin kannustaa ja palkita suomalaista tuotantoa ja lisätä sekä ostovoimaa että
    tarjontaa maan sisällä niiltä osin, kun se on mahdollista. Kaikkea meillä ei kuitenkaan pystytä tekemään, joten siitäkään ei pitäisi rankaista. Mieluummin porkkanaa kuin keppiä?

    Sitäpaitsi meidän ei tulisi kurjistaa köyhien maiden oloja enää enempää, kuin jo teemme, vaan päinvastoin:

    ”EU-tullit rankaisevat kofeiinitonta kahvia 9 prosentin tullilla, paahdettua kahvia 7,5 prosentin tullilla, vaikka raakakahvia saa tuoda EU-alueelle ilman tullia. Sama väline estää suklaan tuonnin. Valmiin suklaan tuontia rajoitetaan 30 prosentin tullilla, kun kaakaopavut saa tuoda EU-alueelle ilman tullia.

    Tämä toiminta ei ole sattumaa. Maat, kuten Etiopia ja Ghana, saadaan tällä tullimuurilla pysymään kehitysmaina, eivätkä ne pääse kehittymään EU:n tuottoisan elintarviketeollisuuden kilpailijoiksi. Tullit varmistaa myös sen, että kehitysmaat käyttävät vain murto-osan potentiaalisesta tuotostaan ja tuottavat vain halpaa raaka-ainetta ”avokätiselle” Euroopan unionille. Tämä on johtanut muun muassa siihen, että Saksa ansaitsi kahviviennillään vuonna 2014 enemmän, kuin koko Afrikka yhteensä.” jne….
    https://vapaakulkija.wordpress.com/2017/10/02/eu-pitaa-koyhat-maat-koyhina/

  • Kaupoissa voitaisiin kieltää muovipussien käyttö, sehän ei ole kuin järjestely kysymys. Olen eläin rakas ja muovijäte on suuri ongelma. Samaten kohdat 7 8 tukevat tätä. Suuria muutoksia ei d saada hetkessä aikaan. Vierivä kivi ei sammaloidu. Kieltäisin myös turkistarhauksen… .

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät kommentit

Arkistot

Kategoriat

Pysy kuulolla

Olemme aktiivisia monessa kanavassa, tule seuraamme ja jatka keskustelua omissa kanavissasi kanssamme.