Rakenteellisen korruption jäljille pääseminen vaatii dekkarityötä, mutta olenhan entiseltä ammatiltani rikostutkija. Sanotaan, että valtiolla on hyvä olla, ei tarvitse pelätä YT neuvotteluja tai jäävänsä työttömäksi. Laki pitää siitä huolen. Palkka juoksee ja jos olen vielä hyvää veliä niin urakiitokin on turvattu samoin kohtuullinen palkkaustaso ja lomaoikeudet. Palkkatyö on siis kannattavampaa ainakin valtion leivissä, kuin lähteä yrittäjäksi. Selvä kuitenkin on se, ettei koko kansa voi syödä valtion leipää vaan vastaavia kannustimia tarvitaan yksityiselle sektorille. Tosin julkisen sektorin työpaikkojen kasvaessa, myös BKT kasvaa – näitä tilastokeskuksen lukuja olisi itsekunkin hyvä hiukan tutkiskella.
Kuka tarjoaa yksityisen sektorin työpaikat?
Yrittäjät tietenkin, tai
ainakin suuryritykset ja yritykset joilla on varaa palkata henkilökuntaa. Toki
itsenäisenä pienyrittäjänä voi elättää itsensä, vai voiko? Olet varmaan usein
törmännyt sanaan norminpurku, mutta oletko koskaan törmännyt niihin normeihin, joita
tulisi purkaa?
Yrittäjän normiviidakko – pienyrittäjän painajainen
Systeemiä on rakennettu pitkään ja huolella niin monimutkaiseksi viimeisten kymmen vuoden aikana, että yrittäjän on lähes mahdoton selviytyä sovellettavasta normistosta ilman lisätyövoimaa. Yrittäjän sovellettavaksi tarkoitettuja lakeja on säädetty niin paljon, että voidaan jo puhua viidakosta, josta selviytymiseksi tarvitaan omat viidakon lait. Vaalitkin on muuten by the way just tulossa, parhaat taisteluthan käydään yrittäjien äänistä, luvaten heille monen moisia tutkittuun tietoon perustuvia kannustimia yrittämiseen. Varmaan joitakin lupauksia jopa pidetään, ainakin näennäisesti, jotta ensi vuonnakin saataisiin yrittäjien ääniä omaan puolueeseen. Säädetään varmaan pari uutta lakia, joilla sitten näitä näennäisesti tehokkaita kannustimia yrittäjille yhteiskuntaan saadaan. Tosiasiallisesti pienyrittäjän näkökulmasta hienoksikin todettu ja koettu kannustin, ei ole muuta kuin yrittäjän normiviidakon kasvattamista.
Helppohan suuryrityksen on, kun on työvoimaa
Suomi on liian pieni
kansakunta, että systeemi toimisi pelkästään Suomen sisällä, siksi tarvitaan
vientituloja. Kuitenkin norminsääntelyä, sertifiointeja ja erilaista kontrollia
on rakennettu sinnekin. Voisi sanoa ei ole helppoa suurillakaan. No kuka sitten
tästä systeemistä hyötyy? Sanopa sinä se, ei ainakaan Suomi ja sen kansalaiset,
päin vastoin. Miksi kukaan tätä haluaisi. Ei tällaiset normiviidakot itsestään
synny, väitän, että tämä on tarkoituksella rakennettu. Pieni ei voi ponnistaa
isojen pelikentille, kun isojenkin kentällä pelataan uudet kasvuyritykset
keinoja kaihtamatta pihalle. Miten?
Minäpä kerron miten
Nostamalla muutamia konkreettisia esimerkkejä esille. Aloitetaan vaikkapa valtakunnallisesti merkittävistä rakennusyrityksistä ja suurien kauppakeskusten ja aluehankkeiden teosta sekä alueiden jakoperusteista. Viimeisin hanke on Garden Helsinki alueen kehittäminen Eläintarhan herkälle alueelle.
Niitä dekkaritaitoja tarvitaan
Kuka istuu milläkin pallilla ja
kuka osallistuu päätöksentekoon? Kunnat päättävät miten rakennuspaikat jaetaan
ja kaikkihan me tiedämme, että rakennusalan suuret toimijat ovat yhteistyössä
kuntien kanssa. Organisaatioiden henkilöillä on helppo yllä pitää vallan
tasapainoa sopuisasti sitä jakamalla yhteistyössä kuntien valtuustoissa tai
hallituksissa. Kun saman aikaisesti istutaan tällaisten organisaatioiden
päättävillä palleilla ja jaetaan maata ja kaavoitusoikeuksia kuntien
valtuustossa tai osallistutaan muihin yhteiskunnallisiin luottamustehtäviin
jäävät pienyrittäjät auttamattomasti kakkosiksi. Tämä sama malli on monistettu
esimerkiksi nyt vaalien alla uutisotsikoissakin esille nousseella hoiva-alalla
ja kaikkialle, missä vain voidaan tavoitella omaa etua.
Eikä tässä vielä kaikki
Tutkittavaa riittää, jos haluaa
päästä rakenteellisen korruption jäljille. Kysymys kuuluu, kuka on se
honttitontti, joka siihen ryhtyy ja pystyy. Minä väitän, että kansa. Suomen
kansa kun vain tietäisi ja olisi kiinnostunut politiikasta niin jokainen meistä
olisi itse se muutos, jonka haluaa nähdä. Silloin ja vain silloin tämä
rakenteelliseksi korruptioksi tituleerattu korruptio eli maan tapa, tulisi
tiensä päähän.
Sä päätät
Millaisessa Suomessa haluat yrittää tienata elantosi, toteuttaa elämän suuria ja pieniä haaveita ja voida hyvin. Pienyrittäjän näkökulmasta kannattaa lähteä liikkeelle nyt, jos unelmoi kasvuvoimaisesta yrittäjyydestä, toivoa ja potentiaalia tarjota tulevaisuuden työpaikkoja ja kuin myös ottaa oma osuutensa vientituloista suuryritysten rinnalla.
Jan Österlund, tietohallintopäällikkö, Uudenmaan vaalipiirin ehdokas numerolla 490
