fbpx

Nora Stenvall #487: Vastakkainasettelu on huono strategia päästä vaadittuihin tavoitteisiin päästöjen osalta

Ilmastonmuutoksesta ja liikenteen päästöttömistä ratkaisuista on paljon keskustelua varsinkin näin vaalien alla.

Kansallisen pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasuja 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Töitä on siis tehtävä, jotta tuohon tavoitteeseen päästään.

Päästöjä on vähennettävä huomattavasti ja tästä syystä vaalikoneet ovatkin pullollaan kysymyksiä erilaisiin ilmastoaiheisiin liittyen.

Puhutaan lihansyönnin vähentämisestä, lentomatkustuksen verotuksesta sekä siitä, pitäisikö polttomoottoriautot kieltää lähitulevaisuudessa.

Henkilökilometrien osalta autolla liikutaan edelleen suurin osa kilometreistä.

Maaseudulla autolla liikkuminen on lähes välttämätöntä, mutta Helsingin seudullakin jopa 70 prosenttia liikkumisesta tehdään edelleen henkilöautoilla.

Autoalan liikennebarometrin mukaan ihmiset kokevat liikkumisvalinnan tärkeimmiksi kriteereiksi ensisijaisesti matka-ajan sekä sujuvuuden. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat vasta häntäpäässä, kun tehdään ratkaisuja erilaisten liikkumismuotojen välillä.

Ilmastoaktivistien kanta on pääsääntöisesti se, että henkilöautolla liikkuminen on paheksuttavaa kaikin puolin.

Pitäisi siirtyä joukkoliikenteeseen tai mieluummin kulkea pyörällä tai kävellen lähes joka paikkaan.

Epärealistinen tavoite varsinkin, kun peilataan tilannetta siihen, millä kriteereillä ihmiset tekevät ratkaisunsa liikkumisen osalta.

On vaikeaa kuvitella kovinkaan monen siirtyvän henkilöautoilusta pelkkään pyöräilyyn tai kävelemiseen varsinkin, kun välimatkat ovat suurimmassa osassa Suomea varsin pitkät.

Kaupungissa asuvienkaan osalta tilanne ei ole aivan yksiselitteinen. Monella ei vaan ole aikataulusyistä mahdollisuutta hyödyntää joukkoliikennettä, eikä sähkö- tai kaasuauton hankkiminen ole mahdollista kustannuksista johtuen.

Näilläkään ei siis ratkota ongelmaa, vaikka niistä on aina mukavaa puhua. Mitä siis pitäisi tehdä?

Lopetetaan se jatkuva vastakkainasettelu siitä, että autoilijat eivät ole ilmaston ystäviä elleivät he aja sähköautolla ja tartutaan niihin ratkaisuihin realistisesti ilman, että blokataan suuri osa kansaa mahdollisuuksien ulkopuolelle.

Sähköautot eivät tule yksin ratkomaan liikenteen päästöjä, eivät myöskään tietullit tai liikenteen verotus ylipäänsä.

Myöskään paremmilla biopolttoaineilla ei yksin päästä asetettuihin tavoitteisiin. Tai sen suuntaista tarkennettua tietoa en ainakaan ole nähnyt.

Tavoitteeseen päästäksemme tarvitsemme useita eri vaihtoehtoja ratkaisuksi.

Maailma ei toimi, jos ihmisiltä kielletään liikkuminen tai siitä tehdään ainakin vähintään äärimmäisen hankalaa.

En myöskään usko siihen ratkaisuun, että rankaistaan ankarasti niitä, ketkä ajavat vanhalla polttomoottoriautolla.

Ihan meistä jokaisella, kun ei ole varaa välttämättä ostaa sitä huomattavasti kalliimpaa sähköautoa.

Koitetaan löytää siis useampia toimivia ratkaisuja, joita jokainen voi soveltaa omaan elämäänsä sopivaksi.

Pääsääntöisesti se varmasti on autoilijoiden osalta erilaiset biopolttoaineet sekä kulutuksen kautta verottaminen. Sähköautot toki siltä osin, kun ihmisillä on mahdollisuus niitä hankkia.

Vastakkainasettelun sijaan strategiana toimii mielestäni paremmin eri vaihtoehtojen optimointi liikkuvien ihmisten osalta.

Ilmastonmuutoksesta ja liikenteen päästöttömistä ratkaisuista on paljon keskustelua varsinkin näin vaalien alla.

Kansallisen pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasuja 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Töitä on siis tehtävä, jotta tuohon tavoitteeseen päästään.

Päästöjä on vähennettävä huomattavasti ja tästä syystä vaalikoneet ovatkin pullollaan kysymyksiä erilaisiin ilmastoaiheisiin liittyen.

Puhutaan lihansyönnin vähentämisestä, lentomatkustuksen verotuksesta sekä siitä, pitäisikö polttomoottoriautot kieltää lähitulevaisuudessa.

Henkilökilometrien osalta autolla liikutaan edelleen suurin osa kilometreistä.

Maaseudulla autolla liikkuminen on lähes välttämätöntä, mutta Helsingin seudullakin jopa 70 prosenttia liikkumisesta tehdään edelleen henkilöautoilla.

Autoalan liikennebarometrin mukaan ihmiset kokevat liikkumisvalinnan tärkeimmiksi kriteereiksi ensisijaisesti matka-ajan sekä sujuvuuden. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat vasta häntäpäässä, kun tehdään ratkaisuja erilaisten liikkumismuotojen välillä.

Ilmastoaktivistien kanta on pääsääntöisesti se, että henkilöautolla liikkuminen on paheksuttavaa kaikin puolin.

Epärealistinen tavoite varsinkin, kun peilataan tilannetta siihen, millä kriteereillä ihmiset tekevät ratkaisunsa liikkumisen osalta.

On vaikeaa kuvitella kovinkaan monen siirtyvän henkilöautoilusta pelkkään pyöräilyyn tai kävelemiseen varsinkin, kun välimatkat ovat suurimmassa osassa Suomea varsin pitkät.

Kaupungissa asuvienkaan osalta tilanne ei ole aivan yksiselitteinen. Monella ei vaan ole aikataulusyistä mahdollisuutta hyödyntää joukkoliikennettä, eikä sähkö- tai kaasuauton hankkiminen ole mahdollista kustannuksista johtuen.

Näilläkään ei siis ratkota ongelmaa, vaikka niistä on aina mukavaa puhua. Mitä siis pitäisi tehdä?

Lopetetaan se jatkuva vastakkainasettelu siitä, että autoilijat eivät ole ilmaston ystäviä elleivät he aja sähköautolla ja tartutaan niihin ratkaisuihin realistisesti ilman, että blokataan suuri osa kansaa mahdollisuuksien ulkopuolelle.

Sähköautot eivät tule yksin ratkomaan liikenteen päästöjä, eivät myöskään tietullit tai liikenteen verotus ylipäänsä.

Myöskään paremmilla biopolttoaineilla ei yksin päästä asetettuihin tavoitteisiin. Tai sen suuntaista tarkennettua tietoa en ainakaan ole nähnyt.

Tavoitteeseen päästäksemme tarvitsemme useita eri vaihtoehtoja ratkaisuksi.

Maailma ei toimi, jos ihmisiltä kielletään liikkuminen tai siitä tehdään ainakin vähintään äärimmäisen hankalaa.

En myöskään usko siihen ratkaisuun, että rankaistaan ankarasti niitä, ketkä ajavat vanhalla polttomoottoriautolla.

Ihan meistä jokaisella, kun ei ole varaa välttämättä ostaa sitä huomattavasti kalliimpaa sähköautoa.

Koitetaan löytää siis useampia toimivia ratkaisuja, joita jokainen voi soveltaa omaan elämäänsä sopivaksi.

Pääsääntöisesti se varmasti on autoilijoiden osalta erilaiset biopolttoaineet sekä kulutuksen kautta verottaminen. Sähköautot toki siltä osin, kun ihmisillä on mahdollisuus niitä hankkia.

Vastakkainasettelun sijaan strategiana toimii mielestäni paremmin eri vaihtoehtojen optimointi liikkuvien ihmisten osalta.

Nora Stenvall, Liike-elämän asiantuntija, Uudenmaan vaalipiirin ehdokas numerolla 487

https://liikenyt.fi/ehdokkaat/nora-stenvall/

  • Ilmastonmuutoksen suhteen ajatus on lähtenyt laukalle. Siinä on jo nyt sellainen eltaantunut, poliittinen haju. On vain yksi totuus, eikä siitä voi olla toista mieltä. Kuin entisessä Neuvostoliitossa konsanaan.

    Suhteellisuudentaju on kateissa. Ruoka ja liikkuminen, surkeimpina esimerkkeinä.
    Kyse ei ole minkään telluksen pelastamisesta, vaan eri ryhmittymien omista päiväunista, joita nyt, kun sauma on, tuodaan esiin sellaisella paatoksella, ettei mitään rajaa. Päivä päivältä saa kuulla ihan tolkuttomia lisäsääntelyjä.

    Jokainen ymmärtää, että kaikkien maiden on tehtävä jotain. Joidenkin erittäin suurten maiden on tehtävä paljon jotain ja aika nopeasti. Tellus on henkitoreissaan paikkojen sotkemisesta, mutta kasvunkin on jatkuttava.

    Sen ei tarvitse olla kasvua, kuin viimeistä päivää, vaan kasvua rautapallomme ehdoilla.
    On erittäin surullista, että globaliset, yhteiset sääntömme (YK), ovat mitä ovat ja ylikansoituksesta ei haluta edes keskutella.
    Ilmastonmuutostoimet kyllä, mutta ei sentään hallitsemattomasti, ilman kunnolla mietittyä ajatusta.

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät kommentit

Arkistot

Kategoriat

Pysy kuulolla

Olemme aktiivisia monessa kanavassa, tule seuraamme ja jatka keskustelua omissa kanavissasi kanssamme.