fbpx

Uusilla poliittisilla liikkeillä on omat erityisluonteensa – nyt luodaan uusia eurooppalaisia liittoumia

Ympäri Eurooppaa syntyy uusia poliittisia liikkeitä, jotka haastavat vanhaa valtaa. Kun ilmiötä on yritetty ymmärtää, on analyysissa usein haettu yhteisiä tekijöitä. Niissä on usein piirteitä nationalismista, suorasta demokratiasta ja eliittien vastaisista tunnelmista. Liikkeet on nähty sen vuoksi uhkina ja melko yhtenäisenä “populistien” liikehdintänä. Samalla kuitenkin unohtuu, että jokaisella liikkeellä on oma erityisluonteensa: esimerkiksi Ranskassa Emmanuel Macronin taakse vain kuukausissa syntynyt kansanliike oli liike sekin – ja nimenomaan vanhan vallan vastainen.

Macronin ongelma oli, että hän brändäsi itsensä hyvin uudistajaksi, mutta hänellä ei ollut tarjota uusia politiikan keinoja eikä muita uusia kasvoja. Tämän vuoksi hänen suosionsa luultavasti heikkeni. Mutta aidompaa muutosta tarjoavat liikkeet näyttävät menestyvän. Ne ovat ehkä alun perin lähteneet liikkeelle paikallisista kysymyksistä, kuten eri alueiden itsenäistymispyrkimyksistä tai vaikkapa rehottavasta korruptiosta, mutta nyt moni on vakiintunut. Yksi uusi seuraus tästä on se, että nyt ne luovat erilaisia liittoumia muiden eurooppalaisten liikkeiden kanssa. Ranskan ja Saksan toiminta nähdään liian dominoivana. Eurooppalaisia blokkeja siis haetaan.

Yksi syy liikkeiden nousuun on talous- ja ilmastohaasteiden tuoma epävarma aika, mutta on selvää, että kyse on myös vanhentuneisiin järjestelmiin syntyneistä valtapoteroista. Kun instituutioiden, järjestöjen ja puolueiden asema on vakaa, syntyy aina verkostoja – jolloin myös korruption vaara nousee. Näitä rakenteita haastetaan niin monelta suunnalta, että pitäisi olla itsestään selvää, että kyseessä ei ole pelkästään katteettomia lupauksia tarjoilevasta populismista. Tästä vuosikymmenien aikana syntyneestä demokratian selkävaivasta varoittavat myös he, jotka tuntevat sen järjestelmän.

Helmikuussa 2018 nimittäin ilmestyi merkittävä julkaisu: Sitran ”työpaperi”, jonka otsikko oli Kansanvallan peruskorjaus. Sen olivat kirjoittaneet kokeneet tekijät: Liisa Hyssälä ja Jouni Backman. He haastattelivat yli sata vaikuttajaa julkishallinnosta puolueisiin, etujärjestöihin ja elinkeinoelämään.

Tulos oli selvä: 100-vuotiaan edustuksellisen demokratiamme rakenteet ja toimintatavat eivät vastaa nykyajan saati tulevaisuuden tarpeita. Ennen kaikkea kansalaisilla ei ole mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon kuin vaaleissa. Eduskunta pyörii edelleen vuodelta 1906 olevan työjärjestyksen ja vuosikellon mukaan, eikä tämän vuoksi pysy ollenkaan strategiavetoisen hallitustyöskentelyn kyydissä. Myös aikaa haaskataan: budjettikäsittelyyn käytetään kolme kuukautta, vaikka muutokset ovat lopulta kosmeettisia.

Haastattelujen pohjalta työpaperissa tehdään ehdotuksia demokratian korjaamiseksi ja pohtivat toivottuja tavoitetiloja. He rajoittavat pohdintansa kuitenkin siihen, miten järjestelmä voi itse uudistaa itseään. Samalla jää varjoon se tosiasia, että ihmisten osallisuuden kokemukset lähtevät jo siitä, miten puolueet toimivat. Nykyisen edustuksellisen demokratian ja suoran demokratian välillä on kenttä, josta voi löytyä uusia keinoja ihmisten päästä vaikuttamaan politiikan agendaan ja päätösvaihtoehtoihin. Nämä uudet toimintatavat – osin vielä kehittymässä olevat – ovat todennäköisesti niitä, jotka vastaavat tulevaisuuden maailman pelikenttää ja tämän päivän ihmisen tarpeita ja kykyjä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Juuri siksi uudet eurooppalaiset liikkeet vetoavat äänestäjiin niin laajalti. Myös Liike Nyt yrittää nimenomaan hakea vastauksia siihen, miten politiikkaa pitäisi tehdä. Haluamme muuttaa niitä prosesseja, joissa päätöksiä valmistellaan niin puolueissa, kunnissa kuin eduskunnassakin. Siksi meitä kiinnostaa Italiakin: Viiden tähden liikkeen toiminta perustuu kehittyvään nettialustaan, jossa ei vain äänestetä, vaan jonka avulla luodaan politiikan sisältöjä ja koulutetaan sekä sivistetään ihmisiä. 

Samaan aikaan uudet poliittiset liikkeet kuten Liike Nyt ovat samanlaisia kuin mikä tahansa muukin yhteiskunnallinen liike – joista monet ovat järjestäytyneet puolueiksi. Haluamme koota yhteen ihmisiä, jotka haluavat kehittää Suomea paremmaksi paikaksi elää. Mutta me emme halua antaa vastauksia, vaan kysyä kysymyksiä – ja luoda yhdessä parhaat vastaukset.

Karoliina Kähönen

Liike Nytin perustajajäsen

  • voisitko nimetä ehdokkaan joka kannattaa Natoa Uudelllamaalla

  • Mielenkiintoinen teksi mutta nyt meni vähän ohi että mitä Liisa Hyssälä oli tehnyt?

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät kommentit

Arkistot

Kategoriat

Pysy kuulolla

Olemme aktiivisia monessa kanavassa, tule seuraamme ja jatka keskustelua omissa kanavissasi kanssamme.