fbpx

Liike Nytin ryhmäpuhe budjetista

Arvoisa puhemies!

Valtiovarainministeriö arvioi kesäkuussa ensi vuodelle kasvua 1,2 prosenttia, nyt he arvioivat että se olisikin enää vain 1 prosentti. Olen varma, että parin kuukauden kuluttua he  tulevat laskemaan sen alle yhteen.

Sen huomaa jo nyt, että talous menee alaspäin. Rakentaminen vähenee. OP ennustaa 0,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Veikkaan, että oikea luku tulee olemaan jossain nollan ja 0,5 prosentin välillä.

Siksi työllisyystilanne ei hallituksen toimilla parane. Työttömyys voi jopa kasvaa. Tästä voi tulla vielä 500 miljoonan lasku, joka on budjetoitu nyt toiveikkaille työllisyysodotuksille. Silloin lainaa otetaan 2,5 miljardia eikä kahta.

Yritykset ennakoivat heikkenevää taloustilannetta, eivät ne palkkaa ketään ilman tarvetta, vaikka työntekijä saisi kuinka paljon palkkatukea. Sen sijaan työntekijöitä pitäisikin saada liikkumaan sinne, missä on töitä.

Työministeri Timo Harakka kehui, että valtio on jo luvannut antaa työnantajan työntekijälle maksamista muuttokustannuksista puolet verovapaasti. Se on muutoksena kosmeettinen ja koskee täysin eri asiaa. Ensinnäkin tämä on täysin työnantajan armon varassa oleva tuki. Toisekseen ei muuttoavustus houkuttele ihmistä muuttamaan.

Nyt tarvittaisiin keinoja, jotka auttavat ihmistä uskaltamaan muuttaa ja kokeilla työn perässä liikkumista. Siihen tarvitaan kunnon porkkana. Esimerkiksi vuokralle muuttaville voitaisiin maksaa vuokrat työsuhteen koeajan osalta. Tai työn perässä muuttavat vapautetaan varainsiirtoverosta niin kuin ensiasunnon ostajat.

Nämä olisivat tehokkaita keinoja, suoraan työntekijöihin kohdistuvia. Nyt valtio rakentaa kansantaloudellisia pilvilinnoja nojaten esimerkiksi tehottomaan palkkatukeen.

Arvoisa puhemies ja hyvä hallitus!

Politiikka on näköjään nykyään helppoa: ensin luvataan enne vaaleja maat ja taivaat, sitten otetaan lainaa ja toteutetaan lupaukset.

Mutta! Iso kysymys budjetissa ei ole niinkään velan määrä, vaan se, miten ja mihin rahat käytetään.

Ensinnäkin on paikallaan kysyä, että kun valtio elvyttää ja myy omaisuuttaan jo nyt, mitä tehdään sitten kun oikeasti tulee taantuma?

Olisin hyväksynyt valtion omaisuuden myynnit, jos sillä tehtäisiin järkeviä toimia. Järkeviin investointeihin olisi nyt varaa. Sellaisia olisivat esimerkiksi ratahankkeet, jotka ovat nyt jääneet jäihin. Jos haluamme pitää saada ihmisiä liikkumaan työn perässä, järkevä tapa on rakentaa nopeita yhteyksiä, joilla kulkevat sekä ihmiset että tavarat.

Raideliikenne tukisi myös Suomen hiilineutraalius-tavoitetta. Ilmastonmuutokseen vastaiseen taisteluun tarvittaisiin isoja vipuvarsia. Hallituksen keinot ovat liian pieniä tässäkin asiassa. Suomella pitäisi olla kunnianhimoa. Voisimme esimerkiksi päättää päivän, jonka jälkeen täällä ei valmisteta asioita muista kuin kierrätettävistä materiaaleista. Se pakottaisi bisneksen hakeutumaan kohti kestäviä ratkaisuja – eli keksimään juuri sellaisia innovaatioita, joista maailmalla on yhä enemmän kysyntää.

Sitä ennen olisi jo korkea aika päästä irti turpeesta. Vhreät ovat hallituksessa, eikö tuo nyt olisi ensimmäinen asia joka pitäisi poistaa?

Tulevaisuuden talouskasvun ja talouden kehityksen näkökulmasta on tärkeää, että Suomi pystyy houkuttelemaan maahamme työvoimaa, joka on koulutettua ja osaavaa. Matalapalkka-alojen työmarkkinoiden avaaminen koko maailmalle ei pelasta hyvinvointivaltiota. Tarvitsemme tänne kansainvälisiä asiantuntijoita, jotka tuovat mukanaan myös investointeja ja verkostoja.

Mutta on helppo sanoa että ”tarvitsemme lisää asiantuntijoita”. Sen sijaan pitäisi puhua siitä, olemmeko todella löytäneet ja käyttäneet kaikki keinot houkutellaksemme heitä tänne? Meillä on pienet palkat, korkea verotus, korkeat elinkustannukset, huono maantieteellinen sijainti ja monelle haasteellinen ilmasto. Olisi paikallaan alkaa luomaan kansainvälisten palveluiden superverkostoa, joka huolehtisi, että tänne töihin tulevien lapsilla olisi sopivat koulut ja muut palvelut ja auttaisi vaikka työn hakemisessa myös puolisolle. Nyt kaivattaisiin mielikuvitusta ja ennakkoluulottomia uusia keinoja.

Sama asetelma on keskustelussa hoitajamitoituksessa. Se ei puutu todelliseen ongelmaan eli siihen, että sairaanhoitajien ja muiden tekemä hoitotyö ei ole ammattina houkutteleva. Hallituksen valta vaikuttaa siihen on rajallinen, mutta yhteiskunnallisena kysymyksenä hoitotyön arvostus on mitä tärkein. Tulevaisuudessa tarvitsemme yhä enemmän hoitotyön tekijöitä. Koulutusmääriä pitää nostaa ja huolehtia, että alalle myös halutaan jäädä. Sama koskee yksinyrittäjiä: jos kannustamme ihmisiä yrittäjiksi, pitää meidän myös huolehtia, että se on oikeudenmukaisella tavalla yhteiskunnan tukemaa. Yrittäjien eläke- ja sosiaaliturva ei ole sitä vieläkään. Siihen on aika tulla muutos .

Ota osaa keskusteluun

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät kommentit

Arkistot

Kategoriat

Pysy kuulolla

Olemme aktiivisia monessa kanavassa, tule seuraamme ja jatka keskustelua omissa kanavissasi kanssamme.