fbpx

Yleisohjelma ja säännöt

Liike Nyt – yleisohjelma

Liike nyt perustettiin muuttamaan päätöksentekoa niin, että yhteisiin asioihin vaikuttaminen ja niistä päättäminen olisi mahdollisimman helppoa. Ajatus Liikkeestä syntyi yksinkertaisesta kysymyksestä: Miten meitä kaikkia koskevia päätöksiä voisi tehdä paremmin?

Vastaus on vuorovaikutus ja joukkoistaminen. Ihmisten avoin vuoropuhelu on avain parempaan päätöksentekoon.

Päätöksenteon joukkoistaminen tarkoittaa sitä, että entistä useampi pääsee osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksenteon eri vaiheisiin. Päätöksenteko ei ole vain äänestämistä, sillä suurin osa työstä tehdään sitä ennen. Kansalaiset täytyy saada mukaan miettimään ratkaisuja heitä itseään koskeviin asioihin.

Asioista tulee kysyä heiltä, joita ne koskettavat. Kaikesta ei voi päättää pienessä päättäjien sisäpiirissä. Mitä useampi meistä on mukana miettimässä, keskustelemassa ja päättämässä, sen parempi. Me haluamme luoda alustan sille, mitä päätöksenteko voisi parhaimmillaan olla. Haluamme kuulla erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä, keskustella ja vähentää eripuraa. Vastakkainasettelun aika ei ole ohi, mutta hyvä vastakkainasettelu on asiaan keskittyvää dialogia, jossa paras argumentti voittaa. Vastakkainasettelu tai argumentointi ei saa olla henkilöön tai toisen ideologiseen taustaan menevää pilkkaa tai väheksyntää. Myös kompromissit kuuluvat päätöksentekoon.

Ottamalla kansalaiset laajemmin mukaan sekä poliittiseen valmisteluun että päätösten tekoon a) kansalaisten luottamus politiikkaan vahvistuu, b) osallistuminen yhteiseen tekemiseen on helpompaa, c) kiinnostus ja ymmärrys politiikasta laajenee, d) päätösten laatu paranee, e) päätösten hyväksyttävyys vahvistuu ja f) yhteiskunnasta tulee ketterämpi.

Politiikan joukkoistaminen on nyt ajankohtaista ja tarpeellista, koska yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttuvat. Olemme siirtyneet teollisesta yhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan ja siirrymme edelleen kohti vuorovaikutusyhteiskuntaa. Politiikan teon tapojen on vastattava yhteiskunnan muutokseen.

Joukkoistaminen ei ole sama asia kuin suora demokratia. Joukkoistaminen on edustuksellisen demokratian kehittämistä. Päättäjät valitaan edelleen vaaleilla ja päättäjät myös lopulta päättävät. Edustuksellisen demokratian kehittäminen tarkoittaa sitä, että vaikka vaaleilla valitut tekevät päätökset, ihmisillä olisi helpompaa osallistua päätösten valmisteluun, politiikan dialogiin ja osin myös varsinaiseen päätöksentekoon sekä asettua mahdollisimman mutkattomasti itse ehdokkaiksi vaaleissa.

Hyvää ajattelua löytyy kaikkialta yhteiskunnasta, myös poliittisista puolueista. Idea, mielipide tai ajatus voi olla hyvä ja toimiva sen esittäjästä riippumatta.

Haluamme tuoda päätöksentekoon avoimuutta ja selkeyttä sekä huolellisen, ratkaisukeskeisen toimintatavan, jossa tuloksia saadaan sujuvasti ja jonka vaikutukset näkyvät ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Haluamme, että päätöksenteossa nojataan asiantuntijuuteen, tutkimukseen ja ihmisten kokemuksiin.

Liike Nyt avaa päätöksenteon ja tuo sen kaikkien saataville, pois suljetuista huoneista, kabineteista ja saunoista. Teknologia tukee päätöksentekoa, sillä se yhdistää ihmiset ja antaa jokaiselle mahdollisuuden vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin. Haluamme keskittyä enemmän ongelmien ratkaisuun, vähemmän aatteisiin. Aatteilla on toki merkitystä, mutta ne eivät itsessään ratkaise ongelmia. Ilman toimintaa ei synny tekoja. Avoimen ja toisiamme kunnioittavan keskustelun kautta voimme oppia uutta ja nähdä asiat monesta eri näkökulmasta.

Poliittisen toimintamme lähtökohtana on kuusi perusperiaatetta. Niiden varaan syntyy luottamus ja tilaa erilaisille näkemyksille. Erilaiset poliittiset mielipiteet eivät ole uhka. Niistä syntyy uusia oivalluksia.

Kuusi yhteistä periaatetta ovat nämä:

– Jokaisesta on pidettävä huolta
– Markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut
– Ilmastonmuutos on totta ja päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla
– Yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa
– Yksilön arvostaminen
– Eurooppa-myönteisyys

Tätä kaikkea Liike Nyt edistää. Haluamme kokeilla käytännössä erilaisia ajatuksia siitä, miten olisi hyvä toimia. Tavoitteemme on uudistaa sitä tapaa, jolla päätöksiä joka päivä tehdään.

Liike Nyt – säännöt

1 § Puolueen nimi
Puolueen nimi on Liike Nyt r.p., ruotsiksi Rörelse.nu r.y. Liike Nyt r.p.:stä käytetään jäljempänä myös nimitystä puolue.

2 § Puolueen kotipaikka
Puolueen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko maa. Puolueen työ- ja kokouskieliä ovat suomi, ruotsi ja englanti. Puolueen pöytäkirjakieli on suomi.

3 § Puolueen tarkoitus ja toiminta
Liike Nyt on puolue, joka pohjaa päätökset asiantuntijuuteen, tutkimukseen ja ihmisten kokemuksiin joukkoistamista hyödyntäen. Puolueen tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen. Liike Nyt ottaa teknologian avulla ihmiset mukaan päättämään asioista ja vaalii yhteyttä laajaan kansalaiskuulemiseen huomioiden alueiden erilaisuuden ja paikalliset vahvuudet. Liike Nyt nojaa toiminnassaan kuuteen perusperiaatteeseen, jotka ovat:

– Jokaisesta on pidettävä huolta
– Markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut
– Ilmastonmuutos on totta ja päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla
– Yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa
– Yksilön arvostaminen
– Eurooppa-myönteisyys

Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:

– kerää ja välittää tietoa
– tekee aloitteita ja kannanottoja
– osallistuu yhteiskunnalliseen toimintaan asettamalla ehdokkaita valtiollisiin, alueellisiin, kunnallisiin ja Euroopan parlamentin vaaleihin.

Toimintansa tukemiseksi puolue kantaa jäseniltään jäsenmaksuja, voi ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä, ostaa, omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia.

4 § Puolueen nimen kirjoittaminen
Puolueen nimen kirjoittavat puolueen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompi kumpi heistä yhdessä puoluesihteerin tai puoluehallituksen määräämän puolueen työntekijän kanssa. Puoluehallitus voi myös antaa oikeuden kirjoittaa puolueen nimi yksin jollekin puolueen työntekijälle tai luottamushenkilölle.

5 § Puolueen tilikausi
Puolueen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös sekä muut tarpeelliset asiakirjat on annettava tilintarkastajien tarkistettavaksi viimeistään kuukautta ennen tilinpäätöksen käsittelevää puoluevaltuuston kokousta.

6 § Puolueen järjestörakenne
Puolue koostuu paikallisyhdistyksistä, piirijärjestöistä ja liittojärjestöistä.

Paikallisyhdistykset
Paikallisyhdistyksen toiminta-alueena on yksi tai useampi kunta. Paikallisyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Paikallisyhdistyksen tehtävä on edustaa puoluetta toiminta-alueellaan. Paikallisyhdistyksen jäseninä saavat olla vain Suomen kansalaiset ja sellaiset ulkomaalaiset, joilla on kotipaikka Suomessa.

Piirijärjestöt
Piirijärjestön toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri. Piirijärjestön jäseniä ovat sen toiminta-alueen paikallisyhdistykset. Piirijärjestön tehtävä on edustaa puoluetta toiminta-alueellaan. Piirijärjestön jäseninä saavat olla vain sellaiset yhdistykset, joissa tai joihin suoraan tai välillisesti kuuluvissa yhdistyksissä on jäseninä vain Suomen kansalaisia ja sellaisia ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka Suomessa.

Liittojärjestöt
Liittojärjestöksi kutsutaan valtakunnallista järjestöä, jonka jäseniä ovat liittojärjestön hyväksymät paikallisyhdistykset sekä suorat henkilöjäsenet. Liittojärjestön toiminta-alueena on koko maa. Liittojärjestöt voivat järjestää muun muassa naisille tai nuorille suunnattua toimintaa. Liittojärjestön jäseninä saavat olla vain Suomen kansalaiset ja sellaiset ulkomaalaiset, joilla on kotipaikka Suomessa tai sellaiset yhdistykset, joissa tai joihin suoraan tai välillisesti kuuluvissa yhdistyksissä on jäseninä vain Suomen kansalaisia ja sellaisia ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka Suomessa.

7 § Puolueen jäsenyys
Puoluehallitus voi hyväksyä hakemuksesta puolueen jäseniksi henkilöjäseniä, joiden on oltava 18 vuotta täyttäneitä hyvämaineisia Suomen kansalaisia ja sellaisia 18 vuotta täyttäneitä hyvämaineisia ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka Suomessa.

8 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Henkilöjäsen voi erota puolueesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti puoluehallitukselle.

Puoluehallitus erottaa henkilöjäsenen:

– jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta
– jos jäsen on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella vahingoittanut puoluetta tai ei muutoin täytä laissa tai näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja
– jos jäsen kuuluu toiseen puolueeseen
– jos jäsen on ehdolla toisen puolueen listoilla vaaleissa

9 § Maksut
Henkilöjäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun. Jäsenmaksun tasosta päättää puoluekokous. Puolue ei peri luottamushenkilömaksuja.

10 § Piirijärjestön tehtävät
Puoluehallituksen nimeämä piirijärjestö

– edustaa puoluetta piiritasolla
– asettaa puolueen ehdokkaat eduskuntavaaleissa
– vastaa puolueen vaalikampanjasta piiritasolla
– hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.

11 § Paikallisyhdistyksen tehtävät
Puoluehallituksen nimeämä paikallisyhdistys

– edustaa puoluetta paikallisella tasolla
– asettaa puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa
– vastaa puolueen vaalikampanjasta paikallisella tasolla
– hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.

12 § Puoluehallituksen kokoonpano
Puolueen asioita hoitaa 7–10-jäseninen puoluehallitus. Puoluehallituksen puheenjohtajaa kutsutaan puolueen puheenjohtajaksi ja puoluehallituksen varapuheenjohtajaa puolueen varapuheenjohtajaksi.

Puoluekokous päättää puoluehallituksen jäsenten määrän (7–10) ja valitsee puolueen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä puoluehallituksen muut jäsenet kahden vuoden pituiseksi toimikaudeksi kerrallaan.

Puoluekokous voi erottaa puoluehallituksen jäsenen toimestaan.

Mikäli puoluehallituksen jäsen eroaa tai erotetaan ennen toimikauden päättymistä, valitsee puoluekokous hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Sama henkilö ei voi toimia sekä puoluehallituksen että -valtuuston jäsenenä.

Puoluesihteerillä ja puoluevaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on puoluehallituksen kokouksessa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus. Liike Nyt r.p.:n eduskuntaryhmän jäsenillä sekä puoluetta edustavilla Euroopan parlamentin jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus puoluehallituksen kokouksissa.

Puoluehallitus käyttää neuvoa-antavia verkkoäänestyksiä päätöksenteon pohjana.

Puoluehallituksen kokoukseen voidaan osallistua puoluehallituksen niin päättäessä myös postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

13 § Puoluehallituksen tehtävät
Puoluehallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on erikseen määrätty:

– johtaa puolueen toimintaa
– huolehtia puoluekokousten ja puoluevaltuuston päätösten täytäntöönpanosta
– suunnitella ja ohjata puolueen kansainvälistä, valtiollista ja kunnallista toimintaa sekä vaalivalmisteluja
– valita puoluesihteeri
– asettaa puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleihin kuultuaan piirijärjestöjä
– vastata puolueen vaalikampanjasta valtakunnallisella tasolla
– nimetä edustajat tärkeimpiin tiedotusvälineiden vaalitentteihin
– ottaa puolueen palvelukseen tarpeelliset toimihenkilöt, sopia heidän palkoistaan ja määritellä heidän tehtävänsä
– nimetä tarpeelliseksi katsomansa puolueen työryhmät ja valita niille puheenjohtaja ja jäsenet
– päättää puolueen hyväksi tapahtuvista varainkeräyksistä
– vastata puolueen varojen ja omaisuuden hoidosta sekä muusta taloudellisesta toiminnasta ja päättää lainan ottamisesta sekä takauksen antamisesta
– päättää kuka toimii puoluesihteerin sijaisena, mikäli hän on tilapäisen esteen vuoksi estynyt hoitamasta tehtäväänsä
– valita uusi henkilö puoluesihteerin tilalle seuraavaan puoluekokoukseen asti, jos puoluesihteeri eroaa tai on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä
– päättää puoluekokousten aika ja paikka, kutsua puoluekokous koolle sääntöjen mukaisesti, valmistella puoluekokoukset ja sääntöjen määräämät asiat puoluekokoukselle ja käsitellä puoluekokoukselle esitetyt aloitteet
– päättää puoluevaltuuston kokousten aika ja paikka, kutsua puoluevaltuusto koolle sääntöjen mukaisesti ja valmistella puoluevaltuuston kokoukset
– nimetä paikallisyhdistykset ja määrätä niiden toiminta-alueet
– nimetä piirijärjestöt
– nimetä edustajat valtionyhtiöiden hallintoneuvostoihin, ministeriöiden hallinnonaloihin kuuluviin työryhmiin, neuvottelukuntiin ja vastaaviin, joista nimityspyyntö on tullut Liike Nyt r.p.:lle
– nimetä edustajat kunta-alan valtakunnallisiin luottamuspaikkoihin
– hyväksyä ja erottaa puolueen henkilöjäsenet
– hoitaa muut puolueen toimintaan liittyvät tehtävät

14 § Puoluehallituksen kokoontuminen ja päätösvaltaisuus
Puoluehallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tämän pitäessä sitä tarpeellisena tai kolmen puoluehallituksen jäsenen sitä puheenjohtajalta kirjallisesti vaatiessa erikseen ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Puoluehallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet puoluehallituksen jäsenistä, joista yhden tulee olla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

15 § Puoluevaltuuston kokoonpano
Puolueella on 15–20-jäseninen puoluevaltuusto. Puoluekokous valitsee puoluevaltuuston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet. Sama henkilö ei voi toimia sekä puoluehallituksen että -valtuuston jäsenenä.

Puoluekokous voi erottaa puoluevaltuuston jäsenen toimestaan.

Puoluekokous valitsee eronneen tai erotetun jäsenen tilalle uuden jäsenen.

Puolueen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla, puoluesihteerillä, eduskuntaryhmän jäsenillä sekä puoluetta edustavilla Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus. Puoluehallituksen jäsenillä on puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Puoluevaltuusto käyttää neuvoa-antavia verkkoäänestyksiä päätöksenteon pohjana.

Puoluevaltuuston kokoukseen voidaan osallistua puoluehallituksen tai puoluevaltuuston niin päättäessä myös postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

16 § Puoluevaltuuston tehtävät
Puoluevaltuuston tehtävänä on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on erikseen määrätty:

– päättää periaatteellisista ja ohjelmallisista kannanotoista ja linjauksista puoluekokousten välillä
– hyväksyä puolueen ohjelmat lukuun ottamatta periaateohjelmaa ja poliittisia ohjelmia
– valita uusi henkilö puoluehallituksen jäsenen tilalle seuraavaan puoluekokoukseen asti, jos puoluehallituksen jäsen eroaa tai on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä
– tehdä aloitteita puoluekokoukselle ja puoluehallitukselle
– hyväksyä seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio
– valita seuraavalle kalenterivuodelle joko yksi tilintarkastusyhteisö tai kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa
– vahvistaa edellisen kalenterivuoden toimintakertomus ja tilinpäätös
– päättää vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

17 § Puoluevaltuuston kokoontuminen ja päätösvaltaisuus
Puoluevaltuuston on pidettävä vähintään yksi kokous vuosittain. Tämä sääntömääräinen kokous on pidettävä toukokuun loppuun mennessä. Muutoin puoluevaltuusto kokoontuu itse päättämänsä kokousaikataulun mukaisesti.

Puoluevaltuusto kokoontuu myös, jos puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jos yli puolet puoluevaltuuston jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti puoluehallitukselta erikseen ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet jäsenistä, joista yhden tulee olla puoluevaltuuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Puoluevaltuuston kokoukset kutsuu koolle puoluehallitus. Puoluevaltuuston kokouskutsu on lähetettävä viimeistään viikkoa ennen kokousta postitse tai sähköpostitse puoluevaltuuston jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.

18 § Puoluekokouksen tehtävät
Puoluekokouksen tehtävänä on:

– hyväksyä puolueen periaateohjelma ja poliittiset ohjelmat
– hyväksyä puolueen strategia
– valita joka toinen vuosi, tässä järjestyksessä
puolueen puheenjohtaja
puoluevaltuuston puheenjohtaja
puolueen varapuheenjohtaja
puoluevaltuuston varapuheenjohtaja
puoluehallituksen muut jäsenet
puoluevaltuuston muut jäsenet

– päättää 9 §:n mukaisesta jäsenmaksusta seuraavalle toimikaudelle
– käsitellä aloitteet, jotka on määräaikana ennen kokousta kirjallisesti tehty puoluehallitukselle tai jotka puoluehallitus esittää kokouksen käsiteltäväksi
– valita puolueen ehdokas presidentinvaaleihin
– käsitellä muut asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväkseen.

19 § Puoluekokouksen henkilövaalit
Puoluekokous valitsee puoluehallituksen ja puoluevaltuuston.

Vaalikelpoisia puoluehallitukseen ja -valtuustoon ovat henkilöt, joita jokin henkilöjäsen on esittänyt kyseisen toimielimen jäseneksi puoluekokoukseen mennessä. Puoluekokouksessa voidaan nimetä myös muita ehdokkaita.

Puolueen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä puoluehallituksen ja -valtuuston jäsenten toimikausi alkaa heti, kun heidät on valittu.

20 § Vaaleissa käytettävät vaalitavat
Puoluekokouksessa käytävissä vaaleissa noudatetaan enemmistövaalitapaa, jossa puoluekokouksen äänioikeutettu henkilöjäsen voi antaa yhden äänen valitsemalleen ehdokkaalle, ja valituksi tulee enintään niin monta jäsentä kuin puoluekokous on päättänyt puoluehallituksen tai puoluevaltuuston jäsenten enimmäislukumääräksi.

Ehdokkaiden keskinäinen järjestys tasatilanteessa ratkaistaan arpomalla.

Puoluekokouksen henkilövaalit käydään suljetuin lipuin.

21 § Puoluekokouksen vaalivaliokunta
Puoluekokous asettaa vaalivaliokunnan, jonka tehtävänä on valmistella puoluekokoukselle esitys puoluehallituksen ja -valtuuston kokoonpanoista saatujen ehdotusten mukaan.

22 § Puoluekokouksen äänivaltaiset edustajat
Puolueen jäsenmaksun maksaneella puolueen henkilöjäsenellä on puoluekokouksessa läsnäolo-, esitys-, puhe- ja äänioikeus. Muilla jäsenillä ei ole äänioikeutta.

23 § Puoluekokouksen kokoontuminen ja päätösvaltaisuus Sääntömääräinen puoluekokous pidetään joka toinen vuosi puoluehallituksen määräämänä ajankohtana tammi-kesäkuussa.

Puoluehallituksen on toimitettava kirjallinen kokouskutsu kaikille puolueen jäsenille viimeistään neljä viikkoa ennen puoluekokousta joko tavallisessa postissa tai sähköpostitse.

Puoluekokous on päätösvaltainen, kun se on laillisesti koolle kutsuttu.

24 § Ylimääräiset puoluekokoukset
Puolue pitää ylimääräisen puoluekokouksen, jos puoluehallitus tai -valtuusto niin päättää, tai jos vähintään 1/10 puolueen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti puoluehallitukselta vaatii erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

25 § Aloitteet
Aloitteita puoluekokoukselle voivat tehdä puolueen paikallis- ja piirijärjestöt, vähintään neljä puolueen henkilöjäsentä yhdessä, puoluehallitus, puoluehallituksen asettama työryhmä, puoluevaltuusto, eduskuntaryhmä ja edustajat Euroopan parlamentissa.

Puoluekokoukselle tarkoitetut aloitteet on toimitettava puoluehallitukselle 60 vuorokautta ennen puoluekokousta. Määräaikana saapuneista, puoluekokouksen esityslistalle otettavista aloitteista on puoluehallituksen annettava lausuntonsa, joihin tulee sisältyä esitykset aloitteiden johdosta tehtäviksi puoluekokouksen päätöksiksi.

Puoluekokousaloitteet ja puoluehallituksen niistä antamat lausunnot toimitetaan puoluekokoukseen ilmoitetuille jäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen puoluekokouksen alkamista.

26 § Ehdokkaiden asettaminen
Ehdokkaiden asettamisessa vaaleissa voidaan käyttää apuna verkkoäänestyksiä.

27 § Eduskuntaryhmä
Puolueen eduskuntaryhmän muodostavat puolueen listoilta eduskuntavaaleissa valituksi tulleet kansanedustajat sekä ne kansanedustajat, jotka eduskuntaryhmä myöhemmin hyväksyy jäsenikseen.

Eduskuntaryhmä nimeää edustajat valtionyhtiöiden hallintoneuvostoihin, ministeriöiden hallinnonaloihin kuuluviin työryhmiin, neuvottelukuntiin, hallintoneuvostoihin ja vastaaviin tahoihin, joista nimityspyyntö on tullut eduskuntaryhmälle.

28 § Osallistuminen hallitusyhteistyöhön
Puolue voi olla edustettuna maan hallituksessa ja tukea sitä, jos hallituksen ohjelma ja toiminta ovat sopusoinnussa puolueen toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden kanssa.

Eduskuntaryhmä nimeää hallitusneuvotteluihin liittyviä asioita valmistelemaan toimikunnan, jonka puheenjohtajana on puolueen puheenjohtaja, ja jonka muista jäsenistä vähintään puolet tulee olla puoluehallituksen eduskuntaryhmälle esittämiä. Tämän toimikunnan jäsenet edustavat puoluetta hallitusneuvottelijoina ja ovat läsnäolo- ja puheoikeutettuja puoluehallituksen, puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän kokouksissa niiden käsitellessä tässä pykälässä tarkoitettuja asioita.

Hallitusohjelman hyväksymisestä, hallitusyhteistyöhön osallistumisesta sekä hallitusyhteistyön lopettamisesta päätetään eduskuntaryhmän, puoluehallituksen ja puoluevaltuuston yhteisessä kokouksessa, jossa jokaisella osanottajalla on yksi ääni. Ennen päätöstä osallistumisesta hallitusyhteistyöhön on pidettävä neuvoa-antava verkkoäänestys.

Puolueen ja eduskuntaryhmän työntekijöillä on yhteiskokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

29 § Puolueen sisäisissä vaaleissa käytettävä vaalitapa
Puolueen sisäisissä vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa.

30 § Puolueen sääntöjen muuttaminen
Näiden sääntöjen muuttamisesta ja puolueen purkamisesta voidaan päättää puoluekokouksessa vähintään 2/3 enemmistöllä annetuista äänistä, mikäli sääntömuutoksesta tai purkamisesta on ilmoitettu kokouskutsussa.

31 § Puolueen purkaminen
Puolueen purkautuessa tai sen tullessa lakkautetuksi sen varat käytetään puolueen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät kommentit

Arkistot

Kategoriat

Pysy kuulolla

Olemme aktiivisia monessa kanavassa, tule seuraamme ja jatka keskustelua omissa kanavissasi kanssamme.