Kunta- ja aluevaaliohjelma 2025
Liike Nytin kunta- ja aluevaaliohjelman päätavoitteena on Suomi, joka on hyvinvointinsa ja taloutensa osalta kunnossa.
Ohjelma tarjoaa konkreettisia toimenpiteitä kuntien, hyvinvointialueiden ja talouden kehittämiseksi, unohtamatta kansalaisten palveluja ja hyvinvointia.
Liike Nyt on ihmistä varten.
1. Elinvoimaiset kaupungit ja kunnat
Verotuksen tulee olla yhdenmukaista koko maassa, jotta alueellinen epätasa-arvo vähenee. Tällä hetkellä kuntien veroprosentit vaihtelevat alueesta riippuen Kauniaisten 4,7% – Pomarkku 10,9% korkein. Vapaaehtoisilla kuntaliitoksella edistetään kuntien rahoitusmallia yksinkertaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi, jotta varat jakautuvat tasapuolisesti eri alueiden tarpeisiin ja kuntien talous saadaan tasapainoon.
Kuntien veroprosentti tulee asettaa alle 7 %, jotta alueet pysyvät houkuttelevina paikkoina investoida. Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä ja alueiden tulee kannustaa siihen.
Kuntien verotus ei saa nousta missään kunnassa. Tämä saavutetaan joko tehokkaammalla yhteistyöllä tai vapaaehtoisilla kuntaliitoksilla. Yhteistyö takaisi resurssien kustannustehokkaan käytön ja mahdollistaa laadukkaat palvelut kaikille asukkaille. Nykyisten kuntien identiteettiä, vaakunoita, nimiä tai perinteitä ei liitetä muihin kuntiin.
2. Talous kuntoon
Tuloveron alennus:
Alennamme tuloveroa, jotta kansalaisille jää enemmän rahaa käyttöön ruokaan, harrastuksiin sekä palveluihin. Tämä kasvattaa jokaisen hyvinvointia Suomessa, sekä vauhdittaisi talouskasvua.Pudotetaan ruoan arvonlisävero 5 prosenttiin
Vähennämme ruoan arvonlisäveroa, mikä parantaa suomalaisten ostovoimaa ja tukee kotimaista ruokatuotantoa. Kotimaisen ruoan tuotannon turvaaminen on huoltovarmuuden kannalta keskeistä.Ylityöt vapautettava verotuksesta:
Ylityöt vapautettava verotuksesta, jotta työntekijöiden ylimääräistä työtä ja ansaintaa kannustetaan.Kotitalousvähennys:
Parannamme kotitalousvähennystä, joka tukee kotitalouksien arkea ja helpottaa kotitöihin liittyvää verotusta. Tämä myös edistää työllisyyttä kotipalveluissa.Lasketaan yhteisövero 15 prosenttiin.
3. Sosiaali- ja terveydenhuolto
Hoitotakuu 1 viikko perusterveydenhuollossa. Tämä edellyttää, että kaikilla alueilla otetaan käyttöön omalääkärimalli.
Lääkäreille tehokkaampi suoritepalkkaus, jotta hoitojonot lyhenevät.
Tilastot hoitojonoista tulee olla saatavilla reaaliaikaisina.
Palkkojen korotukset tulevat kasvattamaan soten kuluja, eikä palkkaharmonisointeja ole otettu riittävästi huomioon alueiden budjeteissa. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee turvata siten, että palkankorotusten toteutuessa, ei heikennetä hyvinvointialueiden palveluita.
Erikoissairaanhoito järjestettävä viiden yliopistollisen sairaalan verkon kautta.
Alueiden rahoitusperusteet ja jakokriteerit on uudistettava oikeudenmukaisiksi. Hyvinvointialueiden rahoitus järjestettävä siten, että alijäämäisten alueiden velvoitteita ei siirretä ylijäämäisille alueille. Alijäämien kattaminen on tehtävä lakimuutoksilla ja lisäajalla. Siirtymätasaus on poistettava välittömästi.
· Keskiössä hoitojonojen purku ja resurssien valvonta, jotta varmistamme nopean hoitoonpääsyn ja korkealaatuisen palvelun.
· Piilevän hoitovelan läpinäkyvyyden kasvattaminen. Meidän pitää tiedostaa ihmisten todellinen hoitoonpääsyn tarve.
· Omalääkärimalli tuo tehokkuutta perusterveydenhuoltoon. Hoitopaikka ja hoitoonpääsy heti tarpeen mukaan, jotta kansalaiset saavat tarvitsemaansa hoitoa nopeasti ja oikea-aikaisesti.
Sote-irtisanomiset julkisella sektorilla on lopetettava.
Eläkkeelle jääneille hoitajille tarjottava verohuojennuksia, jotta he voisivat jatkaa työssä.
· Tekoälyn, digitalisaation ja ammattilaisten yhteistyön edistäminen hoidon tarpeen arvioinnissa, hoidossa ja pitkäaikaisseurannassa.
· Sosiaalipuolen kulujen kohdentaminen ennaltaehkäisevään sekä varhaiseen tukeen. Nykyiset lastensuojelun sijaishuollon kustannukset saadaan puolitettua tukemalla kotia, koulua, lastensuojelun avohuollon tukitoimia sekä perhesosiaalityötä.
Uudistaisimme hyvinvointialueiden rahoituslain painottaen tuottavuutta ja suorituksia. Rahoituslakiin tulisi tehdä muutoksia alijäämä- ja ylijäämäsääntöihin:
Alijäämä: Mikäli hyvinvointialueet tekevät alijäämää, tätä ei voida siirtää muiden alueiden vastuulle.
Ylijäämä: Alueet, jotka tekevät ylijäämää, voivat käyttää ylijäämänsä omiin tarpeisiinsa tai jakaa sen tehokkuuden ja suoritusten mukaan muihin alueisiin.
Rahoituksen tasapuolisuus: Rahoitusmallin uudistuksen myötä rahoitus jaetaan oikeudenmukaisemmin sen mukaan, miten alueet hallinnoivat talouttaan ja tekevät yhteistyötä muiden alueiden kanssa. Hyvinvointialueiden talouden tasapainottaminen on keskeinen tavoite.
4. Koulutus ja nuorten hyvinvointi
Kouluruoan tulee olla kotimaista & laadukasta.
Nuorten tukipalveluita vahvistettava.
Koulumatkojen ja koulupäivien tulee olla turvallisia.
Koulujen ja päiväkotien ryhmäkoot on pidettävä kohtuullisina.
Terveellinen kouluympäristö: homekoulut korjattava.
Käytöstapoihin ja hyvinvointiin panostettava kouluissa.
Opiskelijoilta tuloraja pois:
Poistamme opiskelijoilta tulorajat, jotta he voivat tehdä osa-aikatöitä ja tukea elinkustannuksiaan ilman pelkoa tuen menettämisestä.
5. Vanhuspalvelut ja yhteisöllisyys
Vanhuksille yhteisöllisiä asumismuotoja.
Monet joutuvat odottamaan useita kuukausia pääsyä ympärivuorokautisiin asumispalveluihin. Pitkittynyt odotusaika on ratkaistava, ja palveluiden saatavuutta tulee parantaa, jotta asukkaille voidaan taata nopeampi pääsy tarvitsemiinsa palveluihin.
Kotipalveluja on lisättävä voimakkaasti.
Omaishoitajien verotus poistettava sekä eläkkeestä että omaishoitotulosta.
Kotitalousvähennystä on kasvatettava paljon, jotta sitä voidaan käyttää vanhustenhoidossa.
6. Kuntien ja hyvinvointialueiden hallinto
Kuntien ja hyvinvointialueiden hallintoa on kevennettävä.
Kunnanjohtajien ja hallintohenkilöstön määrää on pienennettävä. Tämä muutos tapahtuisi kuntaliitoksilla, sekä kuntien välisellä yhteistyöllä.
Suomen sairaanhoitojärjestelmän säätelevä lainsäädäntöä yksinkertaistettava.